Itävalta alkaa vähitellen purkaa koronavirusepidemian vuoksi asetettuja suojatoimia, kertoi maan liittokansleri Sebastian Kurz tiedotustilaisuudessaan.
Pienet, alle 500 neliömetrin suuruiset kaupat saavat ensimmäisenä avata ovensa, 14.4. Kurz painotti, että tämän on tapahduttava erittäin tiukkojen suojatoimien vallitessa.
Hän muistutti esimerkiksi kasvomaskien käytön tärkeydestä. Itävallan hallitus on samaan aikaan päättänyt, että kasvomaskien käyttö on jatkossa pakollista esimerkiksi kaupoissa ja julkisissa liikennevälineissä.
Toukokuun 1. päivä saavat luvan avautua myös muut kauppaliikkeet, ostoskeskukset ja esimerkiksi kampaamot.
Kurzin mukaan Itävallan hallitus tekee huhtikuun lopulla päätöksen,voivatko ravintolat ja hotellit alkaa avautua. Tavoitteena on, että ne voitaisiin avata asteittain toukokuun puolivälistä alkaen.
Yleiset ulkona liikkumisen rajoitukset ovat voimassa huhtikuun loppuun. Julkisia kokoontumisia ja tilaisuuksia ei saa edelleenkään järjestää. Tämä määräys voidaan mahdollisesti purkaa kesäkuun lopulla, Kurz sanoi.
Kurz vetosi voimakkaasti itävaltalaisiin, jotta nämä noudattaisivat edelleen annettuja ohjeita ja välttäisivät sosiaalisia kontakteja. Myös pääsiäisen aikaan ihmisten tulee olla kotona. Jos määräyksistä aletaan lipsua, suunnitelma ei voi toteutua.
Itävalta oli Italian ohella yksi ensimmäisistä maista Euroopassa, joissa koronaepidemia pääsi leviämään. Maassa on tähän mennessä sairastunut koronavirukseen noin 12 500 ihmistä. Kuolleita on runsaat 200.
Maassa aloitettiin kolme viikkoa sitten tiukat eristystoimet. Kaikki koulut ja ei-välttämättömät kaupat suljettiin, samoin kuin ravintolat ja hotellit. Ihmisiä kehotettiin pysymään kotonaan.
Viime päivinä tietoon on edelleen tullut lähes 300 uutta tautitapausta, mutta uusien sairastuneiden määrä on vähentynyt selvästi huippuajoista.
Rokotekehitys koronavirusta vastaan käy kiivaana ympäri maailman. Tällä hetkellä kehitteillä on lähes sata erilaista valmistetta, kertoo THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek. Valtaosa kehitteillä olevista valmisteista on niin sanotussa prekliinisessä vaiheessa eli erilaisissa laboratorio- ja eläinkokeissa.
– Varsinkin tässä alkuvaiheessa on hyvä, kun on useita kandidaatteja, joista voidaan valita kliinisiin tutkimuksiin etenevät valmisteet, sanoo WHO:n rokottamisen strategiseen asiantuntijaryhmään kuuluva Nohynek.
Muutama valmiste on jo maaliskuun puolivälissä edennyt vaiheeseen, jossa ensimmäisiä annoksia on annettu joukolle vapaaehtoisia ihmisiä, muun muassa Yhdysvaltain Seattlessa. Jos ne menevät hyvin, siirrytään seuraavaan vaiheeseen, jossa valmistetta testataan jo hieman isommassa ihmisjoukossa.
Kakkosvaihetta seuraa kolmas tehotutkimusvaihe, johon tarvitaan jo tuhansia ihmisiä. Nyt asiantuntijat kuitenkin pohtivat, voitaisiinko tehotutkimusvaiheen yli hypätä esimerkiksi altistuskokeilla, kertoo itsekin parhaillaan koronaviruksesta toipuva Nohynek.
– Altistuskokeissa vapaaehtoisille ihmisille annetaan ensin rokote ja sen jälkeen heidät altistetaan luonnon virukselle ja katsotaan suojaako rokote heitä vai ei. Tällä tavalla päästään paljon nopeammin eteenpäin. Mutta tällaisessa altistuskokeessa on toki eettisiä ongelmia, joita pitää tarkoin punnita, Nohynek sanoo.
THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek on luottavainen, että uusi rokote saadaan kehitettyä. "Kaikki merkit on siitä, että saamme immunogeenisiä, hyviä ja turvallisia rokotteita", Nohynek sanoo.THL
Onko nopea rokotekehitys riittävän turvallista?
Koronavirusrokotteiden kehittäminen on edennyt ennätysvauhtia. Siitä, kun kiinalaiset julkaisivat viruksen geneettisen koodin, meni vain 63 päivää, kun ensimmäinen rokotekandidaatti oli testattavana ihmisellä.
– Aivan hurjan nopea vauhti. Kiitos myös sen, että tutkijat ovat jakaneet tietoa avoimesti. WHO on laatinut kaikille avoimia tutkimussuunnitelmia ja järjestänyt palavereja, joihin kuka tahansa kehitystyötä tekevä voi osallistua, ettei kukaan jää pimentoon ja päästäisiin mahdollisimman nopeasti eteenpäin. Myös varhainen saumaton yhteistyö lääkeviranomaisten ja rokotekehitystä tekevien kesken on ollut hienoa nähdä, Nohynek sanoo.
Nopea kehitys perustuu myös siihen, että rokotteiden valmistamisessa hyödynnetään uudenlaista teknologiaa, sanoo Rokotetutkimuskeskuksen johtaja Mika Rämet. Uusi tekniikka pohjautuu viruksen genomiin eli rna-molekyyleihin. Rokote ei sisällä virusta itseään, vaan pelkästään viruksen geneettistä koodia.
Rna-rokotteen etu on siinä, että sitä pystytään tuottamaan paljon hyvinkin vähäisellä tuotantokapasiteetilla.
Rna-rokotteita on aiemmin testattu ensimmäisen vaiheen ihmiskokeilla esimerkiksi rabiesta vastaan, mutta maailmalla ei ole vielä toistaiseksi käytössä yhtään rna-rokotetta.
– Rokote on periaatteessa hyvin hyvin yksinkertainen, mikä selittää sitä, miksi kehitys on ollut niin nopeaa. Mutta teknologia on vielä tuore ja meiltä puuttuu näyttö, että sillä pystyttäisiin saamaan suojaavaa immuniteettia mihinkään tautiin, Rämet toteaa ja lisää heti perään ettei halua kuulostaa liian negatiiviselta.
Professori Mika Rämet kertoo, että Rokotetutkimuskeskuksella on omat suunnitelmat toimivasta ja turvallisesta koronavirusrokotteesta.Tampereen yliopisto
Nopeaa kehitystyötä on myös helpottanut se, ettei työtä jouduttu aloittamaan tyhjältä pöydältä. Vuosituhannen alussa SARS-epidemioita aiheuttanut SARS-CoV-1 oli nyt jylläävän koronaviruksen läheistä sukua. SARS-CoV-1 ja nyt pandemiaksi saakka levinnyt SARS-CoV-2 tunkeutuvat keuhkoihin samanlaisen reseptorin avulla. Tutkijat siis tiesivät heti, mihin suunnata rokotekehitystä.
SARS-rokotteiden kehittely jäi taannoin kesken, kun tauti hiipui keväällä 2003 eikä ole sen jälkeen palannut sairastuttamaan ihmisiä. Silloin ehdittiin kuitenkin havaita asioita, jotka huolestuttavat uuden koronavirusrokotteen kehittäjiä.
– Kun koe-eläin, joka ei ollut ennen kohdannut virusta, rokotettiin ja rokotuksen jälkeen kohtasi luonnon viruksen, se saikin vaikeamman taudin. Näitä asioita pitää sulkea eläinmallien kanssa paljon pois, ettemme rokottamisella pahenna tilannetta saamalla aikaan vakavampia tautimuotoja, Nohynek sanoo.
Sama kävi 1960-luvulla pienten lasten hengitystieinfektioita aiheuttavan RS-viruksen vastaisen rokotteen kanssa. Sen kehittämistä on toden teolla jatkettu vasta viime vuosina uudelleen, kun geeniteknologiset menetelmät on saatu avuksi ja viruksesta on löydetty ne rakenteet, jotka mahdollistavat suojaavien vasta-aineiden synnyn.
Viime kädessä lääkeviranomaiset arvioivat mikä on rokotteen hyöty suhteessa mahdollisiin haittoihin.
Mika Rämet kertoo, että Rokotetutkimuskeskuksen piirustuspöydällä on omat suunnitelmat rokotteesta. Se olisi toimiva ja turvallinen, mutta sen kehittäminen on teknisesti ihan eri haasteluokkaa.
– Meidän idea on tuottaa viruksen kaltaisia partikkeleita, tehdä mahdollisimman paljon viruksen ulkokuorta muistuttava partikkeli, josta puuttuu kuitenkin se perimäaines. Tämän voisi olettaa olevan turvallinen, mutta toisi kuitenkin toivottavaa suojatehoa.
Rokotetutkimuskeskuksella on pitkä historia kliinisten tutkimusten toteuttamisessa. "On oletettavaa, että meidän organisaatiota pystytään hyödyntämään, kun koronavirusrokotteita ruvetaan testaamaan, että toimivatko ne väestössä oikeasti", Mika Rämet sanoo.Tampereen yliopisto
Usko rokotteen aikaansaamiseksi on kova
On arvioitu, että rokotteen saaminen markkinoille vie ainakin vuoden ellei puolitoista vuotta.
– Riippuen siitä, miten tutkimukset etenevät, voidaan ensi kesän lopussa, syksyn alussa päästä näihin tehotutkimusvaiheisiin. Sitten voidaan ajatella, että loppuvuonna tai ensi vuoden alussa olisi rokotteita, Nohynek arvioi.
Kehitteillä on hyvin monenlaisiin tekniikoihin pohjautuvia valmisteita. Nohynekin mukaan on liian varhaista sanoa, mitkä valmisteista ovat lupaavimpia. Siis niitä, jotka lopulta päätyvät laajaan tuotantoon, ja ovat riittävän tehokkaita ja turvallisia.
Toisaalta tuotantotiloja pitäisi jo alkaa valmistella kaupallista tuotantoa varten, jos rokotetta halutaan alkaa jakaa laajoille joukoille jo ensi vuoden alussa.
– Tämä on kilpajuoksua ajan kanssa. Kuinka paljon virusta on syksyllä vielä kiertämässä, mikä on rokotteen tarve, saadaanko tehotutkimuksissa vastauksia myös turvallisuuskysymyksiin? Nohynek luettelee avoinna olevia kysymyksiä.
Yksi avoinna oleva kysymys on myös se, kenelle rokote suunnataan. Suojellaanko rokotteella lapsia ja nuoria aikuisia, vai pystytäänkö kehittämään sellainen rokote, joka olisi myös vanhemmille ihmisille riittävän tehokas?
– Ei ole itsestään selvää, että koko maailman kaikille väestönosille rokotetta olisi heti saatavilla.
Nohynek on kuitenkin toiveikas. Neljästä muusta koronaviruksesta tiedetään, että niille syntyy parin vuoden vastustuskyky.
– Meillä on kaikki syy olettaa, että luonnon viruksesta syntyy immuniteettia. Jos me pystymme sitä jotenkin matkimaan uusilla rokotteilla, kaikki merkit on siitä, että saamme immunogeenisiä, hyviä ja turvallisia rokotteita.
Tavarataloketju Stockmann kertoo hakevansa yrityssaneerausmenettelyyn pääsyä.
Yhtiö kertoo, että koronaviruspandemian puhjettua asiakasmäärät ovat tippuneet äkillisesti. Samalla Stockmannin ja sen omistaman Lindexin verkkokauppa on yhtiön mukaan kasvanut, mutta se ei riitä korvaamaan kaikkia tavaratalojen hiljentymisestä aiheutuneita tulonmenetyksiä.
Yhtiön hallitus päätti hakeutua Stockmann Oyj Apb:n osalta yrityssaneeraukseen, koska sen mukaan liiketoiminta on jatkamiskelpoista ja tervehdytettävissä. Tähän vaikuttaa yhtiön mukaan myös rahoitusrakenne.
Yrityssaneeraus ei tarkoita, että Stockmann olisi katoamassa katukuvasta, sanoo yhtiön hallituksen puheenjohtaja Lauri Ratia Ylelle.
Hänen mukaansa Stockmann on tehnyt erittäin rajusti töitä liiketoimintansa kehittämiseksi ja uudistamiseksi sekä Stockmannin että Lindexin osalta niin, että tulokset käännetään kasvuun vuoteen 2021 mennessä.
Myös vuosi sitten keväällä tehdyt strategiset valinnat ovat osoittautuneet oikeiksi ja liiketoiminta on kehittynyt hyvin vuonna 2019 ja edelleen tämän vuoden tammi-helmikuussa, Ratia toteaa.
– Tämä yrityssaneerausmenettely tarjoaa sen mahdollisuuden, että koska näkemyksemme on, että Stockmannilla on konsernina näiden käynnistettyjen toimenpiteiden myötä kannattavan liiketoiminnan edellytykset olemassa, niin tämän menettelyn kautta Stockmann tulee toimimaan edelleen.
Yrityssaneerausmenettely ei koske konsernin tytäryhtiöitä eli Stockmann-tavarataloja Baltiassa eikä Lindexiä.
Miten merkittävä tämä päivä yhtiön historiassa on?
– Tämä on merkittävä, ja tietenkin toivomme, että meidän uskolliset kanta-asiakkaamme tukevat Stockmannia tässä muutoksessa, Ratia sanoo. Hänen mukaansa liiketoiminta sujuu maanantaisesta päätöksestä huolimatta edelleen entiseen malliin.
Yrityssaneerausmenettely ei siis näy tavalliselle kuluttajalle kovinkaan paljon, Ratia toteaa. Tavaratalot ovat edelleen auki ilmoitettuina aukioloaikoina, hän sanoo, mutta ei kommentoi sitä, ollaanko aukioloaikoja esimerkiksi supistamassa tilanteen vuoksi.
Osake syöksyssä
Stockmannin vaihdetumpi B-osake syöksyi kaupan käynnin alettua rajuun noin 30 prosentin laskuun. Yhden osakkeen sai noin euron hintaan.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL alkaa selvittää ihmisten alttiutta sairastua vaikeaan koronavirusinfektioon.
Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten esimerkiksi perimä ja elintavat vaikuttavat sairastumiseen, millaisia oireita tauti aiheuttaa ja miten se etenee eri ihmisillä.
Näytteiden kerääminen on aloitettu ja THL odottaa ensimmäisiä tuloksia jo tämän epidemian aikana.
– Ennen kehitteillä olevien koronarokotteiden laajamittaista käyttöä on todennäköistä, että koronaepidemia nostaa aika ajoin päätään. Näissä tapauksissa voidaan viimeistään tietoa soveltaa, kertoo tutkimusprofessori Markus Perola tiedotteessa.
Tutkimus toteutetaan yhteistyössä yliopistosairaaloiden, useiden sairaanhoitopiirien ja Terveystalon kanssa.
Tutkimukseen kutsutaan pääasiassa sairaalaan joutuvia potilaita, joilla epäillään tai on todettu koronavirustartunta. Taudin etenemisessä on havaittu suuria vaihteluita eri ihmisten välillä ja tutkimuksen tiedoista on tarkoitus saada apua, kun tautia yritetään ehkäistä ja hoitaa.
Alustavasti näyttää siltä, että sairastuvuuteen vaikuttavat ikä, sukupuoli, elintavat, perussairaudet ja lääkitys. Myös geneettiset erot vaikuttavat siihen, miten helposti infektiotaudit ylipäätään tarttuvat eri ihmisiin.
– On erittäin tärkeää selvittää, miksi jotkut sairastuvat vaikeaan koronavirustautiin. Se voi auttaa tulevaisuudessa resurssien kohdistamisessa taudille herkkien ihmisten suojelemiseksi, Perola jatkaa.
Ismo Alanko on ollut suomalaisen rockin kärkinimiä jo vuodesta 1980 lähtien. Muusikko juhlistaan 40-vuotista taiteilijauraansa Helsingin Tavastialla loppuvuodesta järjestettävillä konserteilla.
Kymmenen konsertin sarja pidetään 10.–21. marraskuuta välisenä aikana. Neljäkymmentä laulujen vuotta -nimisissä konserteissa on kahdeksan erilaista teemaa ja ne esitetään kuudella eri kokoonpanolla.
Alangolle ehdotettiin esiintymistä isolla areenalla, mutta yhden illan sijaan keikkapaikaksi valikoitui 50-vuotisjuhlaansa viettävä Helsingin Tavastia-klubi.
– Tavastia on ainoa paikka, joka on ollut aktiivisesti toiminnassa koko sen ajan kuin minäkin. Tuli mieleen, että siellä olisi käytännöllistä, helppoa, hauskaa, kodikasta ja jotenkin oikeanlaista järjestää tällainen konserttisarja, muusikko sanoo.
Konserttisarja toteutetaan kaksi vuotta sitten Tampere-talolla järjestetyn Talossa Ismo Alanko -tapahtuman pohjalta, jossa muusikko esiintyi kolmena iltana erilaisten kokoonpanojen voimin loppuunmyydyille saleille.
– On paljon pyydetty esittämään eri levykokonaisuuksia. Ja toisaalta on pitkään puhuttu, että olisi kiva soittaa Ismo Alanko Säätiön alkuperäisen kokoonpanon kanssa. Sitten aloin vain miettiä, mitä levyjä haluaisin esittää ja minkä kokoonpanon kanssa haluaisin soittaa, avaa Alanko iltojen taustaa.Mårten Lampén / Yle
Mukaan valikoituneet albumikokonaisuudet pitävät sisällään niin Alangon uran suurimmat ja tunnetuimmat teokset kuin myös harvemmin esitettyjä yllätyksiä. Lavalle nousee kunakin iltana joukko Suomen eturivin muusikoita.
Alanko ei juhli pelkästään 40-vuotista taitelijauraansa, vaan hän viettää myös 60-vuotispäiväänsä torstaina 12. marraskuuta. Synttärikeikalla hän soittaa nykyisen bändinsä ja vierailijoiden kanssa.
Kesällä Ismo Alangon luotsaamaan Hassisen koneen pitäisi esiintyä alkuperäiskokoonpanossaan kotikaupungissaan Joensuussa sekä Provinssissa ja Tampereen Ratinassa 40-vuotisjuhlakonserteissa. Keikkoja ei ole ainakaan vielä peruttu koronatilanteen takia.
Stora Enso varautuu lomautuksiin Sunilan sellutehtaalla Kotkassa.
Lomautukset uhkaavat myös Joensuussa sijaitsevia Stora Enson Enocellin sellutehdasta ja Uimaharjun sahaa.
Mahdolliset lomautukset kestäisivät korkeintaan 90 päivää ja koskisivat koko henkilöstöä. Lomautukset toteutettaisiin kuluvan vuoden aikana mahdollisesti useammassa osassa.
Lomautusten piirissä olisi yhteensä noin 400 Stora Enson työntekijää, joista 165 työskentelee Sunilan tehtaalla.
Kunnossapitoyhtiössä samanlaiset neuvottelut
Lisäksi kunnossapitoyhtiö Efora aloittaa yhteistoimintaneuvottelut Uimaharjun ja Sunilan tulosyksiköissään.
Neuvottelut ovat samansisältöiset ja samanaikaiset Stora Enson kanssa. Eforalla neuvottelujen piirissä on yhteensä noin 160 työntekijää, joista noin 70 Sunilassa.
Yhteensä Stora Enson ja Eforan yt-neuvottelut koskettavat siis noin 560 työntekijää.
Tässä vaiheessa varautumista
Stora Enson mukaan yt-neuvotteluissa on tässä vaiheessa kyse koronaviruspandemiaan varautumisesta.
Lomautukset voisivat tulla ajankohtaisiksi, jos henkilöstöä sairastuisi laajamittaisesti niin, ettei tehtaan toiminta olisi mahdollista tai logistiikkakaluston, kuten konttien, saatavuus heikentyisi niin, ettei kuljetuksia pystyttäisi järjestämään.
Lomautukset voisivat alkaa myös, jos paperisellun kysyntä heikkenisi niin, ettei tehtaan normaali toiminta ole mahdollista.
Neuvottelut käynnistyvät ensi viikon tiistaina 14. huhtikuuta ja kestävät vähintään viisi päivää.
Lapin keskussairaalan infektioylilääkäri Markku Broas kehottaa kotiin palanneita pohjoisen hiihtokeskusten kausityöntekijöitä tarkkaavaisuuteen koronaviruksen varalta.
– Jos on ollut töissä hiihtokeskuksissa parin viime viikon aikana ja ilmaantuu hengitystieoireita, taustalla voi olla koronainfektio ja on syytä hakeutua testiin, Broas neuvoo.
Lapin matkailukeskukset on suljettu ennen aikojaan koronaviruksen takia. Suurimmat hiihtokeskukset menivät kiinni kaksi viikkoa sitten. Suurin osa sesongiksi töihin tulleista on jo lähtenyt koteihinsa.
Tarkkaa tietoa siitä, kuinka paljon matkailun sesonkityötä tekeviä Lapissa on tänä talvena ollut, ei löydy. Lapin matkailussa työskentelee suoraan arviolta noin 8000 ihmistä, joista useita tuhansia palkataan vilkkaamman sesongin ajaksi. Sesonkina ahkeroivista enemmistö asuu muualla Suomessa, osan koti on ulkomailla.
Kittilässä jo koronaepidemia
Lapissa koronavirustartuntoja on väkilukuun nähden eniten Kittilässä, jossa on Levin matkailukeskus. Kittilässä on noin 6500 asukasta ja maanantaina iltapäivään mennessä koronavirustartuntoja oli kunnan mukaan jo 17. Infektioylilääkäri arvioi matkailun selittävän suurta tartuntamäärää paikkakunnalla.
Lapin keskussairaalan infektioylilääkäri Markku Broas.Antti Mikkola / Yle
– Matkailu on mitä todennäköisimmin ainakin merkittävä syy tälle, sillä mitään muuta tekijää ei ole havaittu. Kittilässä on muitakin isoja yrityksiä, joilla on kansainvälistä toimintaa, mutta matkailu on noussut eniten esille, Markku Broas sanoo.
Broaksen mukaan Kittilässä on alkanut "jonkinasteinen epidemia". Tartunnan saaneiden joukossa on matkailualan työntekijöiden lisäksi muun muassa turisteja.
Oireet alkavat parin viikon kuluttua tartunnasta
Broas selittää, kuinka hiihtokeskuksessa työskennellyt tai lomaillut voi levittää tietämättään virusta.
– Jos henkilö on saanut tartunnan 20. maaliskuuta, oireet voivat puhjeta vasta nyt. Oireet tulevat yleensä vasta viikon tai kahden viikon kuluttua tartunnan saamisesta. Oireita voi olla jopa noin kaksi viikkoa. Koko tämän ajan henkilö on voinut tartuttaa uusia ihmisiä, jotka puolestaan voivat levittää virusta edelleen uusiin ihmisiin.
Lapin ja koko Pohjoismaiden suurin ohjelmapalveluyritys Lapland Safaris eli Lapin Safarit käytti tänä talvena noin 600 kausityöntekijää.
– Suurin tarve oli joulukuussa, jonka jälkeen tarve pieneni noin kolmanneksella. Lopuilla työt ovat päättyneet pari viikkoa sitten ja olemme auttaneet heitä lähtöjärjestelyissä, Lapland Safariksen toimitusjohtaja Jyrki Niva sanoo.
Nivan mukaan hänellä ei ole tiedossa, että kukaan yhtiön sesonkityöntekijöistä olisi saanut koronavirustartunnan. Hänen mukaansa sesonkityöntekijät ovat samanlainen riski koronan levittämisessä kuin mikä tahansa muu Lapissa koko talvensa viettänyt ryhmä.
Infektioylilääkäri Markku Broas näkee asian samalla tavalla.
– Riskejä on olemassa. Mikä on riskin suuruus, sitä on hirvittävän vaikea arvioida.
Safaripomo Niva kertoo, että yksi Lapland Safariksen vakituisista työntekijöistä sairastui viruksesta työmatkallaan ulkomailla.
– Hän parani karanteenissa ja on edelleen etätöissä.
Ruokakaupat, joilla on verkkokauppa, ovat joutuneet lisäämään tuntuvasti työntekijöitä tuotteiden keräilyyn.
Keskon kauppiaat ovat palkanneet tähän tehtävään muun muassa lomautettuja ravintoloiden työntekijöitä.
– Päivittäin kysytään töitä, kertoo Iisalmen K-Citymarketin kauppias Harri Piipponen.
Iisalmessa verkkokaupan tilaukset ovat kymmenkertaistuneet viimeisen kolmen viikon aikana.
Kuopion Päivärannan Citymarketissa on töissä viisitoista uutta työntekijää. Tuotteiden keräily on hidasta konkareille, saati sitten uusille tekijöille.
Reilun viikon ajan keräilyä tehnyt Ville Törrönen kertoo, että työssä haastavinta on löytää korvaava tuote asiakkaalle, jos listalla oleva tuote on loppunut kaupasta.
– Toki asiakkaalle voi soittaa siinä tilanteessa, Törrönen kertoo.
Kiireinen pääsiäinen lisää kaupan haastetta
Noutopalvelua Päivärannan Citymarketissa pyörittävä Riikka Peiponen uskoo, että lisäväen turvin kauppa selviää myös pääsiäisviikosta. Noutoikkunoita on pystytty avaamaan lisää koko viikon ajalle. Nyt näyttää sille, että kiireisin päivä tulee olemaan pitkäperjantai.
Keräilijä seuraa asiakkaan kauppalistaa omalta laitteeltaan. Paikoin laitteistakin on ollut pulaa viime viikkojen aikana.Sami Takkinen / Yle
Asiakkaiden viikkorytmi on kuitenkin sekoittunut koronaviruksen aikana.
– Siksi pääsiäinen on myynnin osalta myös arvoitus, kertoo joensuulaisen Pilkon Citymarketin kauppias Juha Kupiainen.
Poikkeuksellista on myös se, että pääsiäistä vietetään tänä vuonna käymättä missään.
Tänä aikana Kupiainen on huomannut kaupankäynnin tasoittuneen usealle eri viikonpäivälle eikä perinteistä perjantaipiikkiä ole ollut koronan aikana.
– Toissaviikko oli ensimmäinen tätä uutta normaalia, hän toteaa.
Kylmiöt ovat täynnä asiakkaiden ruokia
Hakijoitaan odottavat täydet ruokakassit vievät myös tilaa kaupassa. Kylmäketju ei saa katketa missään vaiheessa.
– Pakkaset menevät pakkaseen ja niitä säilytetään siellä siihen asti, kunnes asiakas tulee hakemaan, kertoo Päivärannan Citymarketista Riikka Peiponen.
Valmiiksi pakattuja kasseja ja laatikoita säilytetään hedelmä- ja vihannes- sekä lihakylmiöissä.
Kuopion Prismassa tila sen sijaan loppui kesken. Takapihalle jouduttiin hankkimaan ruokakasseja varten erillinen kylmäkontti.
Kuopion Prismassa keräillään pian kolmessa vuorossa
Myös Prismassa ruoan verkkokaupan osuus kasvaa koko ajan. Tuotteita keräillään kahdessa vuorossa. Työntekijöitä on saatu lisää muun muassa Peeässän ravintoloista. Tavoitteena on, että keräilyssä siirrytään kolmeen vuoroon mahdollisimman pian.
Pohjois-Karjalan Osuuskaupan ruoan verkkokauppa keskittyy Joensuun Prismaan. Ruokakassi-palvelu kerää asiakkaita noin 15 kilometrin säteeltä Joensuun ympäristöstä.
Tuotteiden keräilyyn on saatu lisää väkeä Osuuskaupan omista ravintoloista, tavaratalosta ja ABC-liikenneasemilta.
– Ruokakassien noutaminen onnistuu myös yöaikaan kello 21–6 välisenä aikana, kertoo vähittäiskaupan johtaja Henrik Härkönen.
Kun ihminen kaupassa käydessään pärskäisee hyllyjen välissä, hänestä pöllähtää pisarapilvi, jossa voi olla myös koronaviruksia, jos hänellä on tartunta. Suomalaistutkijoiden tekemien mallinnusten perusteella pilvi leviää lähietäisyyttä pitemmälle.
Aalto-yliopisto, Ilmatieteen laitos, VTT ja Helsingin yliopisto tutkivat kukin tahollaan, miten yskiessä, aivastaessa tai jopa vain puhuessa ilmaan vapautuvat äärimmäisen pienet aerosolihiukkaset kulkeutuvat ilmavirran mukana.
Mukana mallinnuksissa oli kymmeniä tutkijoita virtausfyysikoista virusopin, lääketieteellisen tekniikan ja infektiotautien asiantuntijoihin.
He päätyivät samaan alustavaan tulokseen: aerosolipilvi leviää myös kauemmaksi kuin yskijän välittömään läheisyyteen. Pilvi kyllä laimenee levitessään, mutta siihen kuluu jopa minuutteja.
– Jos koronavirustartunnan saanut yskijä kävelee pois ja saman paikan lähistölle tulee toinen ihminen, koronavirusta sisältävät aerosolihiukkaset voivat päätyä tämän hengitysteihin, sanoo Aalto-yliopiston apulaisprofessori Ville Vuorinen.
Ihmisen yskäisemä aerosolipivi mallinnuksesta kertovassa kuvassa. Petteri Peltonen / Aalto-yliopisto
Mallinnetussa tilanteessa ihminen yskäisee päivittäistavarakaupoille tyypillisellä hyllyjen rajoittamalla käytävällä, jossa on myymälöille tyypillinen ilmanvaihto.
Mallinnuksessa tutkittiin alle 20 mikrometrin kokoisten aerosolihiukkasten liikettä ilmassa. Kuivassa yskässä, joka on nykyisen koronaviruspandemian tyypillinen oire, hiukkaskoko on tyypillisesti alle 15 mikrometriä.
Niin pienet hiukkaset eivät vajoa lattialle vaan liikkuvat ilmavirtauksien mukana tai jäävät leijumaan paikalleen ilmaan. Influenssa A:ta koskeneissa aiemmissa tutkimuksissa on selvinnyt, että virusta on eniten pienimmissä alle viiden mikrometrin hiukkasissa.
Jatkomallinnukseen myös ruotsalaisvoimia
Pisaroiden liikettä ja säilymistä ilmassa laskettiin supertietokoneella ja tuloksista tehtiin 3D-mallinnuksia. CSC – Tieteen tietotekniikan keskuksen supertietokoneen suuri laskentakapasitetti ja monialainen, tiivis yhteistyö tuottivat ensimmäisiä tuloksia noin viikossa.
Mallinnetut ilmiöt sinänsä tunnetaan jo ennestään fysikaalisesti hyvin. Tutkijakonsortion tavoite on lisätä visualisoinnin avulla ymmärrystä aerosolihiukkasten käyttäytymisestä.
– Virusta sisältävien näkymättömien partikkelien liikkeiden visualisointi on erittäin tärkeää, jotta voimme paremmin ymmärtää tartuntatautien leviämistä ja ilmiöitä sen takana, nyt ja tulevaisuudessa, Vuorinen sanoi esitellessään hanketta toissa viikolla.
Alustavien tulosten perusteella ei vielä voida tehdä uusia suosituksia, mutta tulokset korostavat jo annettujen suositusten tärkeyttä, sanoo THL:n johtava asiantuntija Jussi Sane.
THL kehottaa ottamaan fyysistä etäisyyttä, yskimään hihaan tai nenäliinaan ja huolehtimaan hyvästä käsihygieniasta. Sairaana tulee pysytellä kotona.
Mallinnusten tekemistä ja tarkentamista jatketaan. Tartuntatautien ja virusopin asiantuntijat puolestaan tarkastelevat mallinnuksia koronavirustartuntojen ja viruksesta kertyvän uuden tiedon valossa. Konsortio saa myös lisävahvistusta kahdesta ruotsalaisesta yliopistosta.
Tutkimusidean esitti alkujaan Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän ensihoidon ja päivystyksen ylilääkäri Janne Kuusela.
Oman olon tarkkailemista on vaikea välttää, kun uutta tietoa koronaviruksesta tulvii joka puolelta. Kokosimme oireet, joita COVID-19:ään sairastuneilla on havaittu.
Ylen tietojen mukaan jotkut omaisista suunnittelevat jopa ottavansa omaisensa hoitolaitoksesta pois, jos virus leviää läheisen hoitolaitokseen.
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola kertoi eilen Ylelle, että hoitajilta tulleen tiedon mukaan tartunnat vanhusten hoitolaitoksissa johtuisivat hoitohenkilöstön huonosta suojauksesta.
Professori toppuuttelee siirtoa suunnittelevia
Oulun yliopiston geriatrian professori Jouko Laurila ei lähtisi suin päin siirtelemään vanhuksia hoitolaitoksista pois koteihin.
– Muistisairaille ja hauraille ihmisille paikan vaihto synnyttää helposti levottomuutta ja lisää ahdistusta. Tuttu hoitaja ja ympäristö on useimmiten eduksi. Äkkinäiset tilanteet tekevät asiat hankaliksi. Puhumattakaan tilanteesta, jossa perheessä olisi kouluikäisiä lapsia.
Laurilan mukaan siirto kotiin riippuu tietysti resursseista ja vanhuksen hoidon tarpeesta. Mutta jos hoitolaitoksessa huolehditaan turvallisuudesta, vanhuksen paikka on parempi hoitolaitoksessa kuin kotona, Laurila sanoo.
– Hauraan muistisairaan turvallisuus on tämmöisessä tilanteessa kuitenkin kotona enemmän vaarassa kuin pitkäaikaishoidossa.
– Hoitolaitoksissa pohditaan näitä asioista päivittäin. Ja jos siellä on tarpeeksi suojausvälineitä ja ei tulla töihin minkäänlaisissa infektio-oireissa, niin asiat ovat hyvin.
Professori Laurilan mukaan tärkeintä olisi nyt, että vanhustenhoitoon saataisiin tarpeeksi testejä.
– Nämä yksilöt, jos Suomessa on riskiryhmiä, niin he ovat kyllä kaikkein haurainta riskiryhmää.
Laurila muistuttaa, että kaikki toimet yhteiskunnassa on kuitenkin tähän asti tehty nimenomaan sen takia, että on haluttu suojella vanhuksia.
Ministeriöltä vaaditaan toimia
Vanhusala on vaatinut jo useamman päivän selkeämpiä ohjeita sosiaali- ja terveysministeriöltä. Tänään Hyvinvointiala HALI ehti myös vaatia tarkennettuja ohjeita henkilösuojainten käyttöön sekä kotihoitoon että myös asumispalveluihin.
HALI:n mukaan nykyisillä suojautumisohjeilla suojaimia ei riitä todelliseen tarpeeseen julkisella eikä yksityisellä sektorilla.
Yle ei tavoittanut ministeri Krista Kiurua (SDP) tähän juttuun.
Geriatrian professori Laurila ei lähde arvioimaan olisiko ministeriön pitänyt antaa ohjeita vanhustenhuollolle jo aikaisemmin.
– Suomessa ollaan jo tällä hetkellä tehty aikaisin hyviä päätöksiä, jos verrataan Ruotsiin ja Tanskaan. Suomessa kuolleisuutta on edelleen vähän verrattuna naapurimaihin.
Slush kertoi tänään, että ensi syksyn suurtapahtuma on peruttu.
Samalla kerrottiin, että yli puolet tapahtumaa järjestävän yhtiön 34 työntekijästä on lomautettu.
Optimistisuudestaan tunnetut slushilaiset näyttävät varautuvan siihen, että korona jatkuu pitkään. Viime viikkoina on peruttu kevään ja kesän tapahtumia – niin Euroviisuja kuin jalkapallon EM-kisoja – mutta Slush oli tarkoitus järjestää vasta marraskuun lopussa.
Slushin toimitusjohtaja Miika Huttusen mukaan kyse oli myös taloudellisesta riskistä. Slush-järjestäjien menot kasvavat keväästä alkaen, mutta tulovirrat käynnistyvät vasta lähellä tapahtumaa.
– On mahdotonta arvioida, milloin koronakriisi helpottaa. Tai mitkä tulevat olemaan ne psykologiset vaikutukset ihmisten haluun lentää ja osallistua vastaaviin tapahtumiin myöhemminkään, Huttunen sanoo.
– Kun teimme päätöksen jo tässä vaiheessa, voimme aidosti auttaa muilla keinoin koronaviruksesta kärsiviä kasvuyrittäjiä.
Välivuoden suunnitelma: sisältöjä, koulutusta ja sijoittaja-Tinder
Välivuonna Slush tarjoaa esimerkiksi verkkomediaa ja Slush Academy -koulutusta. Lisäksi Slushista tuttu sijoittaja-Tinder saattaa aueta ympärivuotiseksi työkaluksi. Erona on tietenkin se, että nyt sijoittajien ja yrittäjien kohtaamisia ei voi järjestää kasvokkain.
Huttusen mukaan uudet avaukset ovat yhä työpöydällä ja niistä kerrotaan myöhemmin. Täysin mahdotonta ei ole sekään, että tänä vuonna järjestetään myös jokin tapahtuma.
Tämä tapahtuma ei kuitenkaan olisi Slushin kokoinen eikä niminen.
– Emme ole sulkeneet pois sitä mahdollisuutta, että korona poistuu kevään aikana täysin ja riski toisesta aallosta on hyvin pieni. Silloin voisimme tehdä jossain pienemmässä paikassa pienemmän tapahtuman eri brändillä, Huttunen sanoo.
– Se ei ole poissuljettua, mutta ei myöskään tässä vaiheessa suunnitelmissa.
Seuraavaan Slushiin on melkein kaksi vuotta. Kaksikymmentä henkeä on lomautettu, ja 14 jatkaa. Miika Huttusen mukaan tilanne on kivulias.
– Mutta emme me missään nimessä ole laittamassa hanskoja tiskiin ja lähdössä lomalle.
Ulkomainen rahoitus hyytyy
Suomen pääomasijoittajat ja bisnesenkelit julkaisivat tänään tietoja viime vuoden ennätyksellisistä startup-rahoituksista.
Kasvuyritykset keräsivät vuoden 2019 aikana uusia sijoituksia yhteensä yli puolella miljardilla eurolla.
Tästä kotimaisten pääomasijoittajien osuus oli yli 110 miljoonaa euroa ja bisnesenkelien ennätykselliset 54 miljoonaa euroa. Suurin yksittäinen rahantuoja olivat ulkomaiset pääomasijoittajat ja teolliset sijoittajat, jotka toivat suomalaisyrityksiin lähes 300 miljoonaa euroa.
Tänä vuonna ulkomaisten sijoittajien osuus tulee putoamaan merkittävästi, arvioi Pääomasijoittajien yhdistys.
Samuli Huttunen / Yle
Yllä oleva kaavio perustuu siihen oletukseen, että kasvurahoitukselle kävisi samoin kuin vuoden 2008 finanssikriisin yhteydessä. Silloin varsinkin yhdysvaltalaiset sijoittajat sulkivat rahahanat ja vetäytyivät kaukaisemmilta markkinoilta.
– Onneksi Suomen kasvuyhtiö- ja sijoittajakenttä on kuitenkin aivan toisessa tilanteessa kuin silloin, Pääomasijoittajat ry:n toimitusjohtaja Pia Santavirta sanoo.
Pääomasijoittajat ehdottavat 200 miljoonan euron rahoitusohjelmaa, jolla varmistettaisiin satojen lupaavien kasvuyritysten rahoitus. Rahoitus tehtäisiin vahtovelkakirjalainoilla, eli se olisi yrityksille oman pääoman ehtoista. Näin se parantaisi yhtiöiden vakavaraisuutta, eikä olisi rasite kuten perinteinen pankkilaina.
Tämän työkalun lisäksi pääomasijoittajat toivovat apua valtion sijoitusyhtiö Teollisuussijoitus Tesiltä sekä suomalaisilta säätiöiltä, joiden ei nykyisen lainsäädännön vuoksi ole mahdollista sijoittaa kasvuyhtiöihin pääomasijoittajien kautta.
Slushin toimitusjohtaja Miika Huttunen uskoo, että rahoituksen määrä laskee, mutta ei pysyvästi.
– Moni muistaa, että AirBnb:n ja Uberin kaltaiset maailman johtavat yhtiöt nousivat juuri vuoden 2008 paikkeilla.
Poliisi kertoi perjantaina keventävänsä ympärivuorokautista valvontaa Uudenmaan tiesuluilla.
Käytännössä osassa valvontapisteitä ei enää seiso poliisimiehiä yötä myöden pysäyttämässä autoilijoita.
Jos nyt heräsi toive pääsiäisen mökkireissusta, voi sen unohtaa samantien.
Keventyneestä valvonnasta huolimatta raja on ja pysyy kiinni. Ylitys on yhä kiellettyä ilman perusteltua syytä.
Valvontaa on höllennetty, sillä pelisäännöt ovat tulleet nyt selviksi, kertoo poliisikomentaja Lasse Aapio Helsingin poliisista.
– Pidämme tarkoituksenmukaisena, että on enemmän liikkuvia partioita. Se on mielekkäämpää tekemistä myös poliiseille, esimerkkinä viime yönä partio ajoi 600 kilometriä maakunnan rajaa ja valvoi eri paikkoja.
Valvontaa tehdään siis nyt myös Uudenmaan maakunnan sisällä sekä sen ulkopuolella muualla Suomessa.
– Jos joku näkyy menevän Uuttamaata kohti niin voidaan lähettää tieto, että auto on tulossa. Ja jos se näkyy siellä, niin voidaan arvioida, että raja on ylitetty ja selvitetään henkilöltä, että onko välttämätön syy vai ei, Aapio selventää.
Poliisi voi pysäyttää autoilijoita pistokokein myös Uudenmaan maakunnan sisällä tai muualla Suomessa selvittääkseen onko raja ylitetty.Nina Svahn / Yle
Autoilijoita voidaan myös pysäyttää pistokokein
Poliisi on myös ilmoittanut hyödyntävänsä ympärivuorokautisessa valvonnassa rekisterikilpien automaattista lukemista, liikenneturvallisuuskameroita ja drooneja.
Lisäksi autoja saatetaan pysäyttää pistokokeen kaltaisesti, sanoo komisario Jarmo Heinonen Helsingin poliisista.
– Siellä on jotain pienempiä kärrypolkuja jäänyt kokonaan valvomatta näillä nykyisillä menetelmillä. Nyt tämän tyyppistä liikkuvaa valvontaa voidaan suorittaa näillä tieosuuksilla.
Komisario Heinosen mukaan nyt kun valvontaa monipuolistetaan, voidaan myös muiden poliisitehtävien yhteydessä selvittää henkilön maakunnassa oleskelun aiheellisuus.
Suomessa ihmisillä ei ole velvollisuutta kantaa henkilötodistusta mukanaan, mutta se toki jouduttaa asiointia poliisin kanssa.
– Kotikunta on todettavissa järjestelmistä, ja henkilötodistus auttaa tietysti sen selvittämiseen, että kenen kanssa tässä asiaa hoidetaan.
Uudenmaan liikkumisrajoitusta tuskin puretaan etuajassa
Pääsiäisen pyhäpäivinä autoilu todennäköisesti lisääntyy ja siihen varautuu myös poliisi.
Osassa sulkupaikoista on yhä 24/7 valvonta. Poliisikomentaja Lasse Aapion mukaan valvontaa kuitenkin tiukennetaan tilanteen mukaan, jos väki alkaa valua rajan yli.
– Pääsiäisenä palataan normaaliin päiväjärjestykseen eli siihen mitä viime viikolla tehtiin.
Sisäministeri Maria Ohisalon (vihr.) esikunnassa pidetään epätodennäköisenä, että Uudenmaan liikkumisrajoituksia purettaisiin ennen nykyistä takarajaa, huhtikuun 19. päivää.
Mikäli rajoitusta aiottaisiin jatkaa, sen aikaavievä uusiminen tulisi olla hyvissä ajoin ennen takarajaa tiedossa. Kynnys on korkealla, sillä kyse on ihmisten perusoikeuksiin puuttumisesta.
Uudenmaan liikkumisrajoitus on voimassa 19. huhtikuuta saakka. Silja Viitala / Yle
Ylen haastattelemat kaksi kuntajohtajaa odottavat alkavalta halltuksen budjettiriiheltä konkreettisia ja pikaisia toimia kuntien pelastamiseksi koronakriisin keskeltä.
– Ei jaksuhaleja eikä sympatiapeukkuja vaan rahaa pöytään, sanoo Hangon kaupunginjohtaja Denis Strandell.
Lapinjärven kunnanjohtaja Tiina Heikka on samaa mieltä.
– Rahaa tarvitaan ja piste!
Lapinjärvellä on laskettu jo alustavia koronan kustannuksia: verotulojen menetyksiä ja kuluja.
– Olemme päässeet noin 700 000 euroon. Se tarkoittaa enemmän kuin kahta tuloveroprosenttiyksikköä Lapinjärvellä.
Heikan mukaan Lapinjärven kunta ei pysty kattamaan vajetta, jos valtio ei tule vastaan.
Hangon kaupunginjohtajan Denis Strandellin mukaan koronalla on miljoonaluokan vaikutuksia kaupungin talouteen.
– Jos kriisi jatkuu ja pilaa Hangon kesäsesongin se on vieläkin suurempi katastrofi, Strandell sanoo.
Molempien kuntien talous oli huonossa tilassa jo ennen koronakriisiä.
Lapinjärvi on täyttämässä talouden osalta jo kriisikuntakriiterit ja Hangon velka-aste asukasta kohden on Suomen kärkipäätä.
Säästöjä lomautuksilla
Koronaepidemian vuoksi lukuisissa kunnissa käydään jo yt-neuvotteluja lomautuksista.
Kuntatyönantajien tekemän kyselyn mukaan kaksi kolmasosaa Suomen kunnista suunnittelee lomauttavansa väkeä tänä vuonna.
Myös Hangossa ja Lapinjärvellä ovat käynnissä henkilöstön yt-neuvottelut.
Denis Strandellin mukaan kuntien tulot vähenevät rajusti koronakriisin takia. Tällöin on pakko tehdä jotain.
– Säästöjä on äärimmäisen vaikea löytää mistään muualta kuin palkkakustannuksista.
Hallitus on toivonut, että kunnat eivät tässä tilanteessa lomauttaisi kuitenkaan henkilöstöään.
Lapinjärven kunnanjohtaja Tiina Heikka lähettää hallitukselle terveisiä.
– Näillä toivomuksilla ei makseta kenenkään palkkaa.
Hallitus on jo luvannut kunnille yhteisövero-osuuden korotuksen määrajaksi. Kunnilla on mahdollisuus saada veroja enemmän yhteisöiltä ja liikelaitoksilta.
Heikka edustaa myös pienten, alle 10 000 asukkaan kuntien verkostoa.
Näissä kunnissa asuu noin 800 000 suomalaista.
Heikan mukaan yhteisöveron korotus palvelee lähinnä kaupunkeja, joissa on paljon yrityksiä.
– Valitettavasti se ei auta suurta osaa Suomen kuntakenttää, Heikka sanoo.
Lisää kuntien taloustilanteesta koronakriisin keskellä illan A-studiossa. Vieraana kuntaministeri Sirpa Paatero (sd.) ja Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen. A-studio ma 6.4. klo 21:00 TV1.
BERLIINI Itävallan hallitus ilmoitti tänään alkavansa purkaa suojatoimia asteittain ensi viikosta alkaen.
Pääsiäisen jälkeen avataan pienet liikkeet ja toukokuun alusta ostoskeskukset ja kampaamot. Toukokuun puolivälin jälkeen vuorossa ovat hotellit ja ravintolat – jos takapakkia ei tule.
Edessä ei ole paluu normaaliin, vaan koronakriisin seuraava vaihe, eräänlainen välitila yhteiskunnan lähes täydellisen sulkemisen ja rokotteen keksimisen välissä.
Itävallan liittokanslerin Sebastian Kurzin mukaan edessä on pitkään kestävä “uusi normaali”. Liittokansleri näytti itse esimerkkiä, miltä se näyttää ja piti tiedotustilaisuuden pleksilasin takana.
Itävallassa uuteen normaaliin kuuluvat lisäksi pakolliset kasvosuojat kaupoissa ja ensi viikosta alkaen myös julkisessa liikenteessä. Turvavälit ja vastaavat varotoimet jäävät voimaan, vaikka yhteiskuntaa avataan pikkuhiljaa.
Wieniläisessä supermarketissa käytettiin jo viime viikon keskiviikkona hengityssuojaimia ja suojahansikkaita.Christian Bruna / EPA
Taudin patoamista jatketaan entistä laajemmalla testaamisella, altistuneiden jäljittämisellä ja eristämisellä. Itävallassa on jo käytössä paikallisen Punaisen Ristin kehittämä matkapuhelinsovellus altistuneiden jäljittämistä varten.
Merkelin mukaan liian aikainen höllennys olisi virhe
Itävallan esimerkki lisäsi Saksassakin vaatimuksia siitä, että myös Euroopan talousveturin varotoimia pitää höllentää ja saada talous taas käyntiin.
Liittokansleri Angela Merkel päätti viime viikolla kotikaranteeninsa, johon hän oli vetäytynyt altistumisen vuoksi. Heti ensimmäisessä lehdistötilaisuudessa maanantaina alkuillasta Merkel lopetti vaatimukset varokeinojen höllentämisestä lyhyeen.
– Tänään ei ole se päivä, liittokansleri vastasi kysymykseen siitä, onko Saksan hallitus valmis ilmoittamaan varotoimista luopumisesta.
Merkel sanoi olevansa huono liittokansleri, jos antaisi turhaa toivoa höllennyksistä. Pahinta olisi hänen mielestään purkaa rajoituksia ja ottaa ne heti taas käyttöön, jos uhreja alkaisi tulla liikaa.
Saksassa on pelkoa sairaaloiden ylikuormittumisesta, vaikka tartuntamäärän kasvua on saatu taitettua ja vapaita tehohoitopaikkoja on yhä tuhansia.
Liittokansleri Angela Merkel tiedotustilaisuudessa Berliinissä maanantaina.Christian Marquardt / EPA
Saksan tartuntamäärä kehittyy lupaavaan suuntaan, mutta Merkelin mukaan vielä ei olla tarpeeksi pitkällä.
Saksan johto nimennyt selvät tavoitteet
Olen jäänyt Berliiniin perheeni kanssa koronakriisin ajaksi. Saksan rajoitukset määrittävät arkea voimakkaasti, joten seuraan keskustelua mahdollisista höllennyksistä myös asukkaan roolissa.
Lapset ovat kotona, koska päiväkoti on kiinni. Leikkipuistoihin ei saa mennä. Muuten puistoissa saa ulkoilla, kunhan ei riko yli kahden hengen kokoontumiskieltoa tai mene muiden lähelle.
Eilen sää vaihtui keväiseksi, ja kaupunki on täynnä ihmisiä. Mutta niin vain turvavälit pysyvät eikä porukoita näy – sääntöjä noudattaa valtaosa, mitä myös Berliinin poliisi on kiittänyt.
Berliiniläiset näyttävät ottavan kriisin vastuuntuntoisina kansalaisina: Merkel on toistuvasti sanonut, että uhrimäärä riippuu kaikkien käytöksestä, eli sääntöjä pitää siksi noudattaa. Rajoitukset nähdään yhteisinä pelisääntöinä, eikä ylhäältä tulleina rajoituksina.
Berliiniläisenä poikkeustilan sietämistä helpottaa Saksan johdon tapa viestiä. Kansalle annetaan selviä virstanpylväitä siitä, milloin rajoituksia voitaisiin purkaa.
Angela Merkel on sanonut, että tartuntamäärä saa kaksinkertaistua vain 12–14 päivän välein ennen kuin höllennyksiä voidaan miettiä. Nyt tahti on hieman alle kymmenen päivää, kun pahimmillaan tartuntamäärä tuplaantui kolmen päivän välein.
Tämä tavoite on tosin liikkuva maali – Merkel on jo korjannut aiemmin asettamaansa tavoitetta. Koronakriisi on monilta osin mysteeri ja myös se sanotaan suoraan, että poliitikot ja tiedemiehet oppivat asioita lennosta.
Terveysviranomainen, Robert Koch -insituutti on puolestaan linjannut, että RO:n, eli sen kuinka monta ihmistä sairastunut keskimäärin tartuttaa, pitää painua alle yhteen. Sen uskotaan tapahtuvan jo lähipäivinä. Tosin tämäkään ei yksin riitä.
Kolmas mittari on sairaaloiden kantokyky. Hoitoajat ovat pidempiä kuin mihin alun perin varauduttiin, minkä vuoksi myös höllennykset saattavat viivästyä. Saksa yrittää kaikin keinoin välttää tilanteen, jossa lääkäreiden pitää ylikuormituksen vuoksi valita, kuka saa hoitoa ja kuka ei.
Yhteinen tavoite auttaa sietämään epävarmuutta
Vaikka maalit liikkuvat ja moni asia on epävarma, niin yhteinen tavoite auttaa poikkeusoloissa. Se myös motivoi noudattamaan sääntöjä.
Pandemian kanssa eletään vielä pitkään. Rokotteen arvioidaan valmistuvan puolentoista vuoden päästä.
Varokeinojen noudattamista ei pysty valvomaan kuin täysin totalitaarinen valtio.
Eli ainoaksi vaihtoehdoksi länsimaisessa demokratiassa jää saada kansa mukaan kyytiin. Tässä auttaa huomattavan paljon se, että Saksan johto puhuu kansalle kuin vertaiselle – kuin aikuiselle. Kansalle kerrotaan suoraan se, mitä mittareita pitää nyt tulkita.
Siksi osaan jo seurata tilastoja tartuntamäärien kaksinkertaistumisajoista pelkkien uhritilastojen sijaan. En vain toimittajana vaan myös työssäkäyvänä vanhempana, joka miettii, milloin päiväkoti on ehkä taas auki.
Koronaviruksen uhrit eivät jää vain ihmisiin, jotka kuolevat.
Ukrainassa virus antoi kuolettavan iskun maan demokratialle, kun pääministeri Viktor Orbán sai laajat poikkeusvaltuudet pandemian varjolla. Myös useissa muissa maissa suitsitaan nyt sananvapautta.
Unkarin poikkeusvaltuuksille ei takarajaa
Unkarissa pääministeri Viktor Orbán sai maaliskuussa koronaviruksen vastaisen taistelun nojalla poikkeustilavaltuudet. Ne antavat pääministerille oikeuden hallita maata asetuksilla, parlamentista välittämättä. Orbánin Fidesz-puolueella on parlamentissa enemmistö, siksi poikkeustilavaltuudet irtosivat helposti.
Epidemia hiipuu aikanaan, mutta poikkeustilavaltuudet Orbánille voivat jäädä – niille ei ole asetettu takarajaa. Tai takarajan määrittelee hallitus eli Orbán itse.
Vähemmälle huomiolle jäi pykälä, jonka mukaan ihmistä voidaan rangaista jopa viiden vuoden vankeudella, jos hän ”levittää väärää tietoa, joka vaikeuttaa hallituksen viruksen vastaisia toimia”.
Sellaiseksi voidaan tulkita mikä tahansa. Tulkintavalta on Orbánilla ja hänen nimittämillään tuomareilla.
Poikkeustilavaltuudet tulivat voimaan maaliskuun 30. päivä. Niitä on jo käytetty: Orbán on jaellut määräyksiä teatterien hallinnosta ja museoiden rakentamisesta. Lisäksi transsukupuolisten sukupuolenvaihtoleikkaukset on kielletty.
Toimissa on vaikea nähdä yhteyttä koronaepidemiaan.
Serbiassa sairaaloiden ongelmista kertonut toimittaja pidätettiin
Serbiassa puolestaan toimittaja Ana Lalić pidätettiin kahdeksi vuorokaudeksi, kun hän oli kirjoittanut koronaepidemian hoidossa käytettävien tarvikkeiden pulasta Vojvodinan keskussairaalassa. Lalićin tietokone ja puhelin takavarikoitiin. Häntä syytettiin ”paniikin ja epäjärjestyksen ” lietsonnasta.
Toimittaja oli kaivanut tietoa sairaalan tilanteesta ja kysynyt sairaalan johdon kommenttia. Hän ei saanut vastausta. Sen sijaan sairaalan johtaja kanteli syyttäjälle. Kantelun mukaan toimittaja oli ”vahingoittanut sairaalan mainetta ja syyllistynyt kunnianloukkaukseen”.
Tapauksesta noussut kohu sai pääministeri Ana Brnabićin perääntymään. Hän ilmoitti, että laki, jonka mukaan viranomaisten pitää etukäteen hyväksyä kaikki koronasta levitettävä informaatio, vedetään pois.
Serbian radion haastattelussa Brnabić syytti huonosta laista itseään ja omaa typeryyttään, kun ei osannut selittää lain sisältöä ja merkitystä riittävän selvästi.
Egyptissä sallitaan vain viralliset luvut
Egyptissä on otettu tiukka linja aiheesta raportoivia toimittajia ja tiedotusvälineitä kohtaan.
Egyptissä kelpaa vain virallinen tieto koronaepidemiasta. Kuvassa kauppias kadulla Kairossa.Mohamed Hossam / EPA / AOP
Kuka tahansa, joka levittää ”huhuja” viruksesta voidaan tuomita sakkoihin tai vankilaan. Huhuja ovat kaikki muut kuin viranomaisten antamat tiedot.
Viikko sitten Egypti karkotti The Guardian -lehden toimittajan Ruth Michelsonin. Hän oli julkaissut lehden jutussa matemaattisia malleja, joiden mukaan Egyptin viranomaisten antamat tiedot viruksen levinneisyydestä eivät voi pitää paikkaansa.
Kun Michelson julkaisi juttunsa, Egyptissä oli 26 vahvistettua tartuntaa. Paitsi että viranomaiset häätivät Michelsonin maasta, he myös varoittivat The New York Timesin toimittajaa olemaan tviittailematta tapauksesta.
Myös Iranissa on kielletty muun kuin virallisen tiedon julkaisu. Lain rikkojia uhkaa rangaistus.
Iran on yksi pahimpia koronavirukselle altistuneita maita. 6. huhtikuuta maassa oli 58 000 vahvistettua tartuntaa.
Filippiineillä väärän virustiedon levittämisestä voi joutua kahdeksi kuukaudeksi vankilaan.
Maan kovaotteinen presidentti Rodrigo Duterteon antanut poliisille määräyksen, jonka mukaan viranomaisten määräämän karanteenin rikkomisesta voidaan tappaa.
Venezuelassa pidätyksiä koronan varjolla
Oma lukunsa on Venezuela, jossa poliisi on käyttänyt koronaepäilyjä tekosyynä toisinajattelijoiden vangitsemiseksi.
Venezuelassa poliisin pelätyt erikoisjoukot ovat pidättäneet oppositiohenkisiä toimittajia koronaepidemian varjolla. Kuvassa sotilaat valvovat pääkaupungissa Caracasissa määräystä kauppojen pitämisestä kiinni.Rayner Pena R. / EPA / AOP
Tunnettu oppositiohenkinen toimittaja Darvinson Rojas ehti tviitata, että poliisi oli tulossa pidättämään häntä, koska nimettömän ilmiannon mukaan hänellä on koronatartunta. Pidätyksen jälkeen Rojasista ei ole kuultu.
Pidätyksen tehnyt turvallisuuspoliisi FAES on vastuussa vakavista ihmisoikeusrikoksista. Viime vuonna se syyllistyi YK:n ihmisoikeusraportin mukaan yli 5 000 teloitukseen.
Rojas oli kertonut Venezuelassa paljastuneista koronatapauksista, joita Venezuelan diktaattori Nicolás Maduro yrittää salata.
Aihe on erityisen herkkä Venezuelassa, koska suuri osa maan tartunnoista on jäljitetty hallitsevan eliitin lasten viettämiin pröystäileviin luksusjuhliin. Juhlissa nämä ovat saaneet tartuntoja ja levittäneet virusta edelleen.
Turkmenistanissa koronaa ei saa edes mainita
Keskiaasialaisessa Turkmenistanissa on kielletty kokonaan korona-sanan käyttö, kertoo Toimittajat ilman rajoja -järjestö.
Turkmenistanissa maan johtaja on määrännyt, että koronasta ei saa puhua. Kuvassa Turkmenistanin johtaja Gurbanguly Berdymukhamedov tervehtii presidentti Vladimir Putinia viime joulukuussa.Michael Klimentyev / Sputnik / EPA / AOP
Maata hallitsee kovalla kädellä entinen hammaslääkäri ja rapmuusikko Gurbanguly Berdymukhamedov.
Turkmenistanissa ei ole virallisesti yhtään koronatartuntaa. Maan eteläinen rajanaapuri Iran on sen sijaan yksi pahimmista tartunta-alueista.
Helsingin Vuosaaren ja Kiinan Hefein väliset konttijunat ovat olleet viime viikkoina loppuunmyytyjä, kun Kiinassa on alettu purkaa tilausruuhkia. Ruuhkaa kertyi kiinalaisen uuden vuoden sekä koronaepidemian aiheuttaman tehtaiden sulun takia. Tehtaat olivat suljettuina usean viikon ajan.
– Ruuhka on näkynyt selkeästi junan varauksissa. Junat on varattu viikkoja aikaisemmin täyteen, kertoo liiketoimintapäällikkö Marjut Linnajärvi Kiinan konttijunaliikenteestä vastaavasta Nurminen Logistics -yhtiöstä.
Ruuhkaa on yritetty helpottaa pidentämällä junia, mutta ratapihoille mahtuvat enintään kilometrin pituiset konttijunat. Kuljetuksia siirtyy nyt rautateille, sillä normaali lentorahti Kiinasta on keskeytynyt kokonaan ja merikuljetuksistakin suuri osa.
– Kiinaan konttijunat vievät muun muassa teollisuuden tarvikkeita, selluloosaa sekä ruokaa.
Elintarvikkeiden viennin kylmävaunuissa mahdollistaa se, että Venäjä on poistanut elintarvikkeiden kauttakulkurajoitukset.
Osa Kiinasta tulleista konteista jatkaa Helsingin Vuosaaren satamasta laivoilla Keski-Eurooppaan.Vesa Marttinen / Yle
Paluujunassa Suomeen saadaan terveydenhuollon tarvikkeita, kuten suojanaamareita. Ainakaan vielä terveydenhuollon tarvikkeet eivät kiilaa junavarauksissa muiden tuotteiden edelle.
Syynä tähän on se, että junissa kulkee myös monille suomalaisyrityksille elintärkeitä komponentteja. Ilman niitä yritysten tuotanto pysähtyisi jopa kokonaan.
– Yritysten hätä on todellinen, kun kansainvälisissä kuljetuksissa on todella paljon haasteita ja lentorahti ei kulje normaalisti, Linnajärvi sanoo.
Nopeutuvat konttijunat kilpailevat jo lentorahdeista
Tällä hetkellä konttijunia kulkee Kiinaan ja takaisin kahden viikon välein. Nurminen Logisticsin tavoitteena on saada toukokuusta alkaen viikoittainen yhteys.
– Asiakkaat ovat kysyneet, olisiko mahdollista saada lisäjunia reitille. Yhteistyökumppanit ovat ymmärtäneet tämän tarpeen.
Yhteen Vuosaaren ja Hefein väliseen konttijunaan mahtuu viitisenkymmentä konttia. Vesa Marttinen / Yle
Osa yrityksistä saattaa siirtyä pysyvästi lentorahdeista junakuljetuksiin, sillä konttijunien matka-aika Kiinan ja Suomen välillä on nopeutunut. Keskimäärin matkaan kuluu puolitoista viikkoa.
– Me arvioimme, että tänä vuonna operoimme jo sataa konttijunaa Vuosaaren ja Hefein välillä, pohtii Linnajärvi.
Nurminen Logisticsin säännöllinen konttijunaliikenne Kiinan ja Suomen välillä alkoi marraskuussa 2018. Viime vuonna Kiinaan meni 26 konttijunaa ja saman verran palasi takaisin.
Kouvolan terminaalissa hiljaista
Helsingin Vuosaaren lisäksi Kiinan konttijunaliikennettä on käynnistelty Kouvolasta Kiinan Xi'aniin. Tänä vuonna Kouvolasta ei kuitenkaan ole lähtenyt yhtään junaa Kiinaan, vaikka kyselyitä on tullut useita.
– Me myymme kokonaisia tilausjunia Kouvolan ja Kiinan välille, mutta toistaiseksi sellaiselle ei ole ollut kysyntää, sanoo toimitusjohtaja Jussi Toikka Kouvola Cargo Handling Oy:stä.
Vainikkalan ratapihalle mahtuu lisäjunia
Suomen ja Venäjän väliset matkustajajunat ja suurin osa rautatierahdista kulkee Lappeenrannan Vainikkalan raja-aseman kautta. Viime vuonna junilla kuljetettiin maiden välillä rahtia noin 15 miljoonaa tonnia. Venäjän läpi kulkevat Kiinan konttijunat ovat luvuissa mukana .
– Jonkin verran rautatiekuljetukset pystyvät Aasian kuljetuksissa korvaamaan lentoliikenteen häiriöitä, mutta tietysti pidemmällä aikavälillä suurin osa Aasian liikenteestä menee meriteitse, myyntijohtaja Antti Pursiainen VR-Yhtymästä kertoo.
Vainikkalan ratapihalla voidaan käsitellä samanaikaisesti kuutta kilometrin pituista tavarajunaa. Jari Tanskanen / Yle
Pursiaisen mukaan Vainikkalan ratapihan kapasiteetti riittää hyvin lisääntyville rautatierahdeille, sillä Väylävirasto sai viime syksynä valmiiksi ratapihan peruskorjauksen. Ratapihalle valmistui yksi uusi pitkä lisäraide ja kahta pidennettiin.
Ratapihalle mahtuu nyt samanaikaisesti kuusi yli kilometrin pituista junaa.
– Se mahdollistaa pitkien junien vastaanottamisen Venäjältä entistä tehokkaammin, Pursiainen sanoo.
Työ- ja elinkeinoministeriön asettama työryhmä on saanut valmiiksi linjauksen siitä, kuinka välttämättömiin työtehtäviin tulevien työntekijöiden maahantuloa poikkeusoloissa hoidetaan. Linjauksen mukaan kaikki maahan tulevat työntekijät ohjataan kahden viikon karanteenia vastaaviin oloihin.
Työnantajien vastuulla on järjestää kuljetukset saapumispaikasta karanteenipaikkaan. Maahan saapuville työntekijöille toimitetaan koronaan liittyvät turvaohjeet etukäteen. Kausityöntekijöitä tarvitaan paljon etenkin alkutuotannossa, ja huoltovarmuuden kannalta kriittisen ulkomaisen työvoiman maahantulo pitää varmistaa myös poikkeusoloissa, työryhmä linjaa.
Keväällä Suomeen tuleva työväki muodostaa ydinjoukon. Nämä kausityöntekijät ovat jo pitkään hoitaneet kasvukauden käynnistämiseen vaadittavat työt ja varmistaneet, että tilalle keväällä ja myöhemmin kasvukaudella tulevien vähemmän kokeneiden työntekijöiden on turvallista työskennellä tehtävissään.
Ulkomaisen kausityövoiman rinnalla valmistellaan myös kotimaassa olevan työvoiman saatavuuteen tähtääviä toimia, työryhmä toteaa.
Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan linjaus koskee ensi vaiheessa 1500 työntekijän vastaanottoon liittyviä toimenpiteitä. Maa- ja metsätalousministeriö informoi toimijoita maahantuloon liittyvistä toimenpiteistä pikaisesti tarkemmin.
Tiloilla huolta työvoiman saatavuudesta
Suomessa maatiloilla on herännyt huoli siitä, miten työt saadaan tehtyä, kun rajat ovat kiinni. Maataloudessa on perinteisesti ollut paljon ulkomaista työvoimaa kesäaikaan.
Työ- ja elinkeinoministeriö sekä maa- ja metsätalousministeriö ovat päättäneet aloittaa yhdessä TE-keskusten kanssa nopealla aikataululla kampanjan, jolla houkutellaan nuoria, maahanmuuttajia ja lomautettuja tiloille kausitöihin.
Ministeriöissä alettiin pohtia myös keinoja, joilla maatilojen kevättöiden perusammattilaiset saataisiin esimerkiksi Ukrainasta ja Venäjältä Suomeen.
Ulkomaista työvoimaa tarvitaan Suomessa muun muassa maa-, puutarha- ja kalataloudessa sekä elintarvikealalla, energiahuollossa, rakentamisessa, metsäsektorilla sekä lääketeollisuudessa.
Kittilässä koronavirustartuntoja on jo niin paljon, että kyse on "jonkinasteisesta epidemiasta", sanoo Lapin keskussairaalan infektioylilääkäri Markku Broas.
Kittilässä on eniten todettuja koronavirustartuntoja asukaslukuun nähden Lapissa. Tartuntoja oli maanantaina iltapäivään mennessä todettu yhteensä 17, kertoi johtava lääkäri Heidi Tanninen Kittilän kunnasta. Kittilässä tartuntoja on todettu asukasta kohti enemmän kuin Helsingissä.
THL:n mukaan tartuntoja on kirjattu Kittilään 17 kappaletta. Kittilässä on asukkaita alle 6 500. Infektioylilääkäri arvioi matkailun selittävän suurta tartuntamäärää paikkakunnalla.
– Matkailu on mitä todennäköisimmin ainakin merkittävä syy tälle, sillä mitään muuta tekijää ei ole havaittu. Kittilässä on muitakin isoja yrityksiä, joilla on kansainvälistä toimintaa, mutta matkailu on noussut eniten esille, Markku Broas sanoo.
Tartunnan saaneiden joukossa on matkailualan työntekijöiden lisäksi muun muassa turisteja.
– Kaikkia Kittilän tartuntaketjuja eli sitä, mistä tartunta on lähtöisin, ei ole voitu selvittää. Esimerkiksi Rovaniemellä ne on voitu vielä tunnistaa ja ne ovat liittyneet joko ulkomaihin, pääkaupunkiseutuun tai hiihtokeskuksiin.
Tartuntoja on löytynyyt myös muualta Lapista. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan koronavirustapauksia on löytynyt Kittilän lisäksi ainakin Rovaniemeltä, Kemistä ja Kolarista.
– Suurimmassa osassa Lapin kunnista ei ole epidemiaa lainkaan ainakaan tällä hetkellä, Broas lisää.
Käsidesin valmistaminen kotona saattaa olla riskialtista puuhaa. Esimerkiksi Biltema on myynyt viime aikoina suuria määriä niin sanottua punaista spriitä, jota asiakkaat kertovat käyttävänsä käsidesin valmistamiseen.
Tuote sisältää etanolia ja isopropanolia. Uusimmassa myynnissä olevassa tuote-erässä on mukana myös asetonia 1–5 prosenttia.
Biltemasta kerrotaan, että Suomen myymälöissä punaista spriitä on myyty viime vuotta enemmän helmi–maaliskuun välisenä aikana.
– Tilastoista ei ole havaittavissa minkään muun kemikaalin kysynnän kasvaneen vastaavana aikana, kertoo Biltema Suomi Oy:n toimitusjohtaja Jani Mahlakaarto.
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin ryhmäpäällikkö Paula Haapasola varoittaa, että punaista spriitä ei kannata käyttää käsidesinä tai osana sitä.
Etanoli ja isopropanoli syttyvät palamaan hyvin herkästi. Sprii saattaa syttyä jo staattisesta sähköstä tai viallisen sähkölaitteen kipinästä.
Käyttöä pitää välttää kuumien pintojen, kuten päällä olevan sähköhellan, läheisyydessä.
Sprii-hyllyjä on pitänyt täyttää myymälöissä tiuhaan.Heikki Haapalainen / Yle
Hengitysilmaan höyrystynyt asetoni aiheuttaa huimausta
Tukesista muistutetaan, että kemikaalit on säilytettävä aina siinä pakkauksessa, jossa ne on ostettu.
Esimerkiksi punaisen spriin pullottaminen pienempiin pulloihin on vaarallista, koska ainetta haihtuu samalla hengitysilmaan.
Tuolloin seoksessa mukana olevat haihtuvat aineet, kuten asetoni aiheuttaa huimausta ja uneliasuutta.
– Valmistetta ei ole tarkoitettu käsidesiksi ja siksi kannattaa huomioida, että sen käyttäminen käsien desinfiointiin myös kuivattaa ihoa todella paljon, Haapasola sanoo.
Kuiva iho rikkoutuu herkästi ja on altis tulehdukselle.
– Biltema ei ole mainostanut millään lailla spriitä käytettäväksi käsidesin valmistamisessa emmekä suosittele sitä, Mahlakaarto painottaa.
Tuotteesta löytyy asianmukainen käyttöturvallisuustiedote.
Punaista spriitä käytetään polttoaineena sprii- ja retkikeittimissä ja fondue-padoissa. Aine sopii myös kirkkaiden pintojen, kuten peilien, puhdistukseen ja tahranpoistoon.
Haapasola muistuttaa vielä, että tehokkain tapa torjua koronaviruksen leviämistä on käsien huolellinen pesu vedellä ja saippualla.
