Suomen Kuvalehden ja MTV Uutisten entinen päätoimittaja Pekka Hyvärinen on kuollut. 68-vuotias Hyvärinen menehtyi pitkäaikaiseen sairauteen Helsingissä.
Hyvärisen puoliso vahvisti suru-uutisen jo aiemmin MTV Uutisille.
Pekka Hyvärinen aloitti MTV Uutisten päätoimittajana vuonna 1993. Hän toimi uransa aikana myös muun muassa Julkisen sanan neuvoston puheenjohtajana.
Hän esiintyi myös kolumnistina Yle Radio 1:n Ykkösaamussa.
Suomi purkaa koronan takia asetettuja rajoituksia vähä vähältä torstaista 14. toukokuuta alkaen, kun peruskoulut aukeavat. Samaan aikaan viranomaiset valmistautuvat tarvittaessa kiristämään rajoituksia, jos tartunnat lähtevät leviämään liian nopeasti.
Ylen tietojen mukaan Suomi valmistautuu siihen, että paikallisesti joitakin kouluja voidaan joutua sulkemaan jo reilun viikon lähiopetuksen jälkeen, jos tartuntoja ilmenee.
Todennäköisesti tartunnat saattavat kuitenkin levitä enemmän kesäkuun alussa, kun terassiravintolat aukeavat. Siksi ravintoloiden aukioloon valmistellaan rajoituksia, eivätkä ne todennäköisesti tule olemaan auki iltaisin.
Huomisesta maanantaista alkaen virkamiestyöryhmä alkaa seurata useita mittareita, jotka kertovat, missä ja kuinka nopeasti tartunnat leviävät ja riittävätkö tehohoitopaikat sairastuvien hoitamiseen. Kerätyn tiedon perusteella ryhmä arvioi, pitäisikö ihmisten kohtaamisia rajoittaa. Hallitus ja viranomaiset päättävät rajoituksista, jotka voivat Ylen saamien tietojen mukaan olla myös paikallisia tai alueellisia.
Koronaviruksesta on opittu lisää, kun pandemia on edennyt maasta toiseen ja aikaa on kulunut. Toisaalta moni asia on yhä epävarma. Rajoitusten lisäksi myös ihmisten käyttäytyminen säätelee sitä, mitä epidemialle tapahtuu.
Yle sai viranomais- ja hallituslähteistä tietoa, mikä laukaisisi uusia rajoituksia ja mitä ne todennäköisesti olisivat.
Uutista täydennetään
Lue myös:
Oletko tänä keväänä väitellyt ystäväsi tai perheenjäsenesi kanssa siitä, mitä poikkeusoloissa saa tehdä? Jos vastasit myöntävästi, et ole yksin.
Sadat ihmiset kertoivat Ylelle, että erimielisyydet koronarajoituksista ovat raastaneet ihmissuhteita.
Kysyimme verkkosivuillamme ihmisiltä heidän kokemuksiaan siitä, ovatko eri tavoin noudatetut rajoitukset vaikuttaneet ihmissuhteisiin, ja saimme lähes 500 vastausta. Niistä suurimmassa osassa kerrottiin, että eriävät näkemykset koronarajoituksista ovat aiheuttaneet ongelmia. Kaikki eivät kuitenkaan näin kokeneet, vaan osa on elänyt sovussa läheistensä kanssa.
Iso osa Ylelle kokemuksiaan jakaneista oli naisia. Vastausten perusteella eripuraa ihmisten välille on syntynyt muun muassa ystävien tapaamisesta, kuntosalilla tai kampaajalla käymisestä sekä lapsien säännöistä.
Osa kertoo, että on alkanut salailla tekemisiään, koska ei halua joutua arvostelun kohteeksi.
Yksi heistä on 40-vuotias nainen Tuusulasta: "Joudun salailemaan sitä että käytän kauneusalan palveluita, tiedän että se tuomittaisiin."
Espoolainen 38-vuotias nainen puolestaan salaa harrastamisensa työkavereilta: "En uskalla kertoa, että käyn salilla päivittäin. Kukaan siellä ei käy liikkumassa sisätiloissa ja hommaa katsotaan kieroon."
Erilaiset näkemykset hiertävät monen välejä ystäviinsä.
"Ongelmia on ilmennyt monien kanssa. Osa ei ymmärrä, etten halua osallistua kaveriporukan illanviettoihin, ja osa taas ei ymmärrä sitä, miten kehtaan kulkea kirjakaupoissa ja kampaajalla."
Näin tilannetta ystävien kanssa kuvailee 22-vuotias nainen Tampereelta, ja hän on ongelman ytimessä.
Ihmissuhteisiin perehtynyt professori Niina Junttila Turun yliopistosta sanoo, että usein omaa tapaa toimia pidetään oikeana ja ajatellaan, että kaikkien tulisi toimia samoin. Pelottavana aikana, kuten koronakriisissä, tilanne voi kärjistyä entisestään.
– Pelon mukana tulee tarve muuttaa muita käyttäytymään samalla tavalla kuin itse, koska se koetaan turvalliseksi.
Moni kertoi Ylelle, että heitä on painostettu kylään tai muualle tapaamaan kavereita.
"Osa kavereista on painostanut hyvinkin voimakkaasti tapaamaan, olemaan yhteydessä tiiviisti ja pitämään pinnalla". Mies, 26, Tampere.
"Ystävä pyysi kotiinsa illanviettoon vähän aikaa sitten. Kieltäydyin, koska terveys on niin tärkeä asia minulle. Ystäväni suuttui, eikä ymmärrä ajatuksiani. Hänestä minä olen hysteerinen ja nipo." Nainen 46, Rovaniemi.
Toisaalta osa kertoi, ettei ymmärrä, miksi ystävä haluaa pysytellä omissa oloissaan. Esimerkiksi 64-vuotias nainen Helsingistä sanoo vastauksessaan, että yhteydenpito on jäänyt parin ystävän kanssa, koska he pysyttelevät kotona. Nainen pitää ystäviään hysteerisen pelokkaina.
Professori Niina Junttilan mukaan erilaisten suhtautumisten taustalla ovat erilaiset pelot. Toinen pelkää koronavirusta, mutta toinen pelkää eristäytymistä ja sosiaalisten kontaktien uupumista. Se kumpaa pelkää enemmän, vaikuttaa siihen, kuinka ihminen reagoi.
– Jos oma läheinen on sen toisen pelon puolella, sitä voi olla vaikea ymmärtää, Junttila kertoo.
Erityisen haastava tilanne voi olla parisuhteissa. 42-vuotias helsinkiläisnainen kertoo Ylelle, että täydellisen näkemyseron takin hän on pohtinut jopa eroa.
Puolestaan 34-vuotias muunsukupuolinen Helsingistä, kertoo että riitoja ja eripuraa tulee tyttöystävän kanssa, koska hän joutuu koko ajan huomauttamaan toiselle esimerkiksi kasvojen koskettelusta.
37-vuotias kuopiolainen nainen kertoo, että tänä keväänä hän on riidellyt miehensä kanssa enemmän kuin ikinä 9 vuotta kestäneen suhteen aikana: "Olen riskiryhmään kuuluva perussairauksien vuoksi, ja mieheni mielestä mitään menoja tai kavereilla käyntiä ei tarvitse rajoittaa."
Koronakriisi voi muuttaa ihmissuhteita pysyvästi, arvioi professori Niina Junttila.
– Arjessa, jossa kaikki onnistuu ja lähinnä mietitään, mitä syödään tai mikä elokuva katsotaan, ihmisen perimmäiset ajatukset eivät välttämättä tule esiin.
Moni Ylelle kokemuksensa jakanut kertookin, että on alkanut katsoa läheisiään eri silmin.
Junttila pitää tätä osin hyvänä asiana.
– On hyvä tuulettaa tunteita ja nähdä, mihin ihmissuhteet perustuvat. Samalla voi nähdä, minkä ihmissuhteen kanssa haluaa jatkaa. Toisaalta voi nähdä, mitkä suhteet eivät ole sellaisia, joissa haluaa olla seuraavassa kriisitilanteessa, joka joskus tulee vastaan.
Parisuhteissa ja kaverien kesken hiertää, mutta niin myös lasten kanssa. Erimielisyydet lasten säännöistä vaikuttavat vieläpä useisiin ihmissuhteisiin: lapsen suhteeseen kavereihin ja vanhempiin sekä aikuisten väleihin.
"Osa perheistä antaa lapsen mennä yökylään kaverille, toinen antaa leikkiä kaverien kanssa vain pihalla, kolmas ei anna nähdä kavereita ollenkaan. Itse olen koittanut taiteilla rajoitusten kultaisella keskitiellä."
39-vuotias nainen Maskusta kiteyttää monen vanhemman kertoman ongelman. Kun lapsella on eri säännöt kuin kavereilla, se on aiheuttanut haasteita sekä perheen sisällä että lapsen kavereiden vanhempien kanssa.
Esimerkiksi 43-vuotias helsinkiläisnainen kertoo, että lapsen kaverit ovat järjestäneet synttäreitä, ja eripuraa on syntynyt sekä oman lapsen että tämän kaverin vanhempien kanssa, kun juhliin ei ole annettu osallistua.
Kavereiden lisäksi monien isovanhemmat haluaisivat kovasti tavata lapsia. Monessa suvussa on aiheuttanut eripuraa se, kun vanhemmat eivät ole suostuneet siihen.
"Isovanhemmat eivät pidä koronaa minään ja painostavat kyläilyyn. He ovat loukkaantuneet, kun olemme kieltäytyneet vierailuista heitä suojellaksemme." Nainen, 29, Seinäjoki.
"Sanaharkkaa on vuoron perään jokaisen sukulaisen kanssa, kun sanon, että meille ei saa tulla kylään tai me emme aio tulla äitienpäiväkahville 80-vuotiaan mummun luokse." Nainen, 32, Kauhava.
Iäkkäämpien vastaajien vastauksissa korostuu ärsytys siitä, että lapsenlapsia ei anneta tavata.
Esimerkiksi 64-vuotias nainen Helsingistä tuskaili, kun tytär on kieltänyt lähikontaktin lapsensa kanssa ja antaa isovanhemman leikkiä lapsenlapsen kanssa vain rajoitetusti ulkona.
"Tytär on näin friikki. Toisaalta ymmärrän huolen, mutta silti...", nainen kirjoittaa.
Yli seitsemänkymppisiä, eristyksiin kehotettuja, vastaajia oli vain vähän. Heidän murheensa eivät liittyneet suoraan omaan eristykseen vaan pääosin omien lasten asettamiin rajoituksiin lastenlasten tapaamisessa.
"Ehdottaessani tapaamista, olen heti kärkeen joko kysynyt toisen osapuolen koronalinjaa tai ilmaissut ymmärtäväni ja kunnioittavani, jos haluaa noudattaa tiukempaa linjaa kuin itse".
Näin kertoo poikkeusolojen toimintatavoistaan 34-vuotias helsinkiläismies. Tampereella asuva 31-vuotias nainen puolestaan kertoo, ettei ole itse luopunut ihmisten kohtaamista, mutta ettei painosta ystäviä tapaamisiin: “Käytännössä tiukemman linjan pitäjän näkemys voittaa."
Professi Niina Junttila on näiden vastaajien kanssa samoilla linjoilla. Hänen mukaansa koronakriisin aikana toisen mielipidettä on erityisen tärkeää kunnioittaa, eikä ketään ole hyväksyttävää painostaa mihinkään.
Junttila kehottaa ristiriitatilanteissa ihmisiä avaamaan suunsa ja kertomaan avoimesti omista tunteista sekä peloista.
– Jos keskustelu tuntuu liian vaikealta, voi ensin kirjoittaa kirjeen, laittaa sähköpostia tai tekstiviestin.
Ristiriidoilla voi olla myös positiivinen vaikutus ihmissuhteeseen. Ainakin yhdellä keinolla.
– Jos näkemyseroista päästään puhumaan avoimesti, niin taustalta voi löytyä myös muita asioita, mistä ehkä aiemmin on oltu hiljaa. Niitä voi samalla saada käsiteltyä, Junttila kertoo.
Junttilan mukaan olisikin parempi riidellä, väitellä ja nostaa asioita käsittelyyn kuin pysytellä hiljaa.
– Loppujen lopuksi isoin ongelma tulee niistä asioista, joista ei puhuta ja joita salaillaan.
Oletko sinä ollut eri mieltä läheisesi kanssa koronarajoituksista? Kerro kokemuksesi keskustelussa, joka on auki 11.5 kello 23:een asti.
Ruotsin entinen pääministeri Carl Bildt vaatii valtionepidemiologi Anders Tegnelliä lopettamaan muiden maiden koronavirusstrategioiden arvioimisen. Bildt on ärsyyntynyt siitä, että Tegnell arvioi aiemmin monien maiden hallitusten ottaneen käyttöön aivan liian ankaria koronarajoituksia.
Bildt sanoo Svenska Dagbladetin haastattelussa, että jos hän olisi edelleen Ruotsin pääministeri, hän olisi jo kieltänyt Tegnelliä kommentoimasta muiden maiden toimia.
Bildt antaa haastattelussa ymmärtää, ettei Tegnellin pitäisi asettaa itseään muita suuremman asiantuntijan asemaan. Bildt pelkää, että tällaisten kommenttien vuoksi Ruotsi näyttää muun maailman silmissä ylimieliseltä.
Aiemmin ulkoministerinäkin toiminut Bildt painottaa haastattelussa myös EU-yhteistyön lisäämisen tärkeyttä koronakriisin aikana. Kokoomuslainen Bildt sanoo ärsyyntyneensä siitä, että EU-lippu näkyy yhä harvemmin Ruotsin demarijohtoisen hallituksen tiedotustilaisuuksissa.
Ruotsin Kansanterveysviranomaisen eli Folkhälsomyndighetenin pääepidemiologi Tegnell on noussut Ruotsin noudattaman koronavirusstrategian kasvoiksi. Hän selittää Ruotsin omaksumaa useimmista muista maista poikkeavaa linjaa sekä päivittäisissä tiedotustilaisuuksissa että niin kotimaisten kuin ulkomaistenkin medioiden haastatteluissa.
Naapurimaihin verrattuna Ruotsissa on tiukkojen kieltojen sijaan turvauduttu enemmänkin ihmisten ohjeistamiseen.
Lue myös:
Päivittyvä koronavirusseuranta
Valtionepidemiologi: Ruotsissa ensimmäinen koronatapaus ehkä jo marraskuussa
Norjassa kysytään, olisiko Ruotsin linja koronakriisissä ollut sittenkin parempi valinta
Hattulan Panssariprikaatissa toimivalta puolustusvoimien varusmiessoittokunnalta on koronaepidemian takia peruuntuneet kymmenet kevään ja alkukesän esiintymiset.
Talvella palvelukseen astuneille muusikoille ja muille soittokuntaan kuuluville livekeikkojen peruuntuminen oli kova takaisku.
Hämeenlinnalainen jääkäri ja huilisti Sonja Kohtala myöntää, että keikkakalenterin tyhjeneminen on ottanut koville.
– Joka kerta kun rajoituksia on kovennettu ja keikkoja peruuntunut, on ollut itku silmässä. Muiden kanssa puhumalla on taas jaksanut eteenpäin. Paljon on vaatinut sopeutumista ja vaatii edelleen, Kohtala pohtii.
Soittokunta ei kuitenkaan jäänyt tuleen makaamaan. Nyt he tavoittelevat suurta yleisöä nettiin tehdyillä musiikkivideoilla. Youtubeen tehdyillä videoilla esiintyvät soittokunnan eri kokoonpanot.
Varusmiessoittokunnan eri kokoonpanot tekevät vuosittain noin 150 esiintymistä. Soittokunnan eri puolille Suomea ulottuvat kiertueet ovat olleet suosittuja yleisötilaisuuksia.
Varusmiessoittokunnassa palvelee puhallin-, jousi- ja lyömäsoittajia, kevyen musiikin bändisoittajia, media- ja tiedotusalan osaajia sekä ääni- ja valoteknikoita. Poikkeuksellinen tilanne on nostanut soittokunnan tekniikka- ja mediatiimin aiempaa tärkeämpään rooliin.
Parolassa on jo aiempaa tietotaitoa verkkovideoiden teosta. Asepalvelusajalla tehdyistä musiikkivideoista ja kiertueiden promovideoista on tullut suosittuja. Erityisesti TJ0-video on aina kunkin vuosikurssin todellinen taidonnäyte sävellyksen, sanoittamisen, sovittamisen ja esittämisen osalta.
– Luulin, että pääsen keikoille ottamaan videota ja valokuvia. Me viestitään maailmalle nyt mediatiimin kautta, koska me ei päästä keikoille, tiivistää poikkeuskevään tilanteen lahtelainen viestintävarusmies Lauri Heroja.
Varusmiehet tekevät videoitaan kasarmille perustetussa kuvaus- ja äänitysstudiossa. Alussa uusi video putkahti verkkoon jopa kaksi kertaa viikossa, mutta nyt tahtia on rauhoitettu.
Vaikka keikat ovat tauolla, ovat nuoret muusikot kuitenkin innolla opetelleet äänittämistä ja esiintymistä kameroille. Se onkin ollut monelle aivan uutta.
Varusmiessoittokunta toimii poikkeustilan sanelemassa rytmissä kuten koko puolustusvoimat. Välillä ollaan kasarmilla, välillä lomilla ja välillä leiriolosuhteissa, tiukasti omien parissa.
Erikoisjoukko vietti juuri pari viikkoa harjoitusleirillä Hälvälässä, Hollolassa.
– Sotilasmusiikkialan harjoitukset on täällä jaettu kahteen eri osaan. On paraatikuviomarssitoiminta ja kiväärimarssiryhmän toiminta, selittää musiikkikapteeni Ville Paakkunainen.
Sinitakkien marssin kajahtaessa iso soittokunta liikkuu ja pyörähtelee kapellimestarien käskystä. Samaan aikaan toisaalla kiväärimarssiryhmä harjoittelee valkoiset hansikkaat käsissään koreografioita, joita yleensä näkee vain suurien sotilasmahtien juhlaparaateissa.
Vaikka satapäisen soittokunnan kokoonpanot voivat harjoitella myös sisätiloissa, on ulkona soittaminen koleassa ja vaihtelevassa kevätsäässä muusikoille välillä haastavaa.
– Me soitamme paljon pihalla, ja se vaatii huilistilta aika paljon kun sormet jäätyy, Sonja Kohtala hmyilee.
Huilisti tarttuu tarvittaessa myös pikkolohuiluun, tosin kova tuuli saattaa viedä huilun äänen mennessään.
Puolustusvoimien varusmiessoittokunta täytti maaliskuussa 30 vuotta. Ne juhlat jäivät pitämättä, mutta toiveissa on päästä esiintymään yleisölle juhlakiertueen merkeissä elokuussa. Sitä ei kalenterista pois pyyhitty.
– Tällä hetkellä toimitaan verkkojulkaisujen varassa. Katsotaan syksymmällä onko silloin live-esiintymiset mahdollisia, toivoo musiikkikapteeni Ville Paakkunainen.
Raikas, muheva, jopa päätähuumaava. Sellaisia laatusanoja sateen tuoksusta kuulee käytettävän. Etenkin kevään ensimmäiset sateet saavat monen nenän herkistymään. Jotkut saattavat haistaa sateen ennen kuin se on alkanutkaan.
Se voi kuulostaa runolliselta, mutta haju, joka nousee sateella maasta ja jota tuuli saattaa tuoda saderintaman edellä, on peräisin ennen kaikkea bakteereista.
Kun painavat sadepisarat räiskähtävät kuivuuttaan huokoiseen maahan, ilmaan kimpoileviin pieniin aerosolihiukkasiin sekoittuu orgaanisten aineiden hajujen molekyylicocktail.
Viisi vuotta sitten yhdysvaltalaisen Massachusettsin teknillisen instituutin MIT:n tutkijat kuvasivat tuon tapahtuman suurnopeuskameralla. MIT:n sivulla on siitä video.
Tuoksun synty siis tiedetään. Tuore tutkimus kertoo lisää: ihmisen yllättävän hyvin tunnistama haju on tarkoitettu houkuttelemaan karikkeessa eläviä pikkuotuksia.
Australialaiset kemistit Isabel Joy Bear ja Richard Thomas kertoivat vuonna 1964 Nature-lehdessä julkaisemassaan tutkimuksessa ensimmäisinä, ettei sateen tuoksu johdu vedestä, vaan sateen kasteleman maan orgaanisista aineista.
He antoivat tuoksulle nimen "petrichor". Siinä yhdistyy kaksi kreikankielistä sanaa, kiveä tarkoittava "petra" sekä "īchōr", elämän neste, jota Kreikan mytologian jumalien suonissa virtasi kuolevaisten veren sijaan.
Jotkin kasvit erittävät kuivalla kaudella öljyä suojellakseen siemeniään itämästä huonoon aikaan. Öljy imeytyy huokoisiin kiviin, joista sade irrottaa sitä ilmaan yhdessä geosmiinin kanssa, mistä syntyy petrichorin ainutlaatuinen tuoksu, Bear ja Thomas selittivät tutkimuksissaan.
Petrichorista on sittemmin tunnistettu yli 50 ainesosaa, jotka antavat tuoksulle paikallisia vivahteita, mutta ratkaisevimmaksi on osoittautunut geosmiini, maaperän bakteerien nestemäinen aineenvaihduntatuote.
Sama hiilen, vedyn ja hapen yhdistelmä, joka häivähtää hienokseltaan sateessa, haisee voimakkaana maakellarissa.
Geosmiinin päätuottajia ovat Streptomyces-suvun sädesienet. Nimi on harhaanjohtava. Sädesienet kyllä muodostavat rihmastoja ja tuottavat itiöitä, mutta ne eivät ole sieniä vaan aktinobakteereja.
Jos Streptomyces pääsee leviämään talon kosteisiin betonirakenteisiin, jälki voi olla niin pahaa, että talo pitää purkaa. Kotonaan multamaassa bakteerit ovat ekosysteemille erittäin hyödyllisiä, sillä ne pystyvät tekemään humusta sellaisistakin kasvien jäänteistä, jotka ovat muille hajottajille liian kova pala.
Geosmiinin lähteitä ovat myös muun muassa useat sini- eli syanobakteerit. Ne ovat jokakesäinen ei-toivottu tuttava Suomenkin vesissä, nekin erheellisellä nimellä eli sinilevinä.
Tuoksahdusta lisäävät myös jotkin aitotumalliset organismit, kuten Penicillium-homesieni.
Myös geosmiini-sana on kreikasta: geō = maa, osmḗ = haju.
Koska niin erilaiset eläimet kuin kärpäset ja ihmiset haistavat geosmiinin hyvin tarkkaan, tutkijat ovat sitä mieltä, että ominaisuuden on täytynyt olla olemassa jo ennen kuin varhaisimmat eläimet alkoivat haarautua omille kehityspoluilleen.
Geosmiinin on todettu ohjaavan aavikoiden kameleita keitaiden veden ääreen kymmenien kilometrien päästä. Banaanikärpäselle haju sen sijaan on osoittautunut voimakkaaksi karkotteeksi. Sen haistaessaan ne tietävät, että mullassa on bakteereja, jotka ovat myrkyllisiä niille ja niiden toukille.
Myös ihmisen nenä on geosmiinille hyvin herkkä, yllättäen jopa herkempi kuin monen muun eläinlajin. Jotkut antropologit ovat tulleet siihen tulokseen, että hajun havahduttavuus on perintöä esivanhemmiltamme, joille se toi elintärkeää viestiä kuivuuden päättymisestä ja uuden kasvukauden alkamisesta.
Tuoksu herättää edelleen niin myöteisiä mielikuvia, että kosmetiikkateollisuus hyödyntää sitä. Intiassa "mitti attaria", "maan hajuvettä", on uutettu ja pullotettu monsuunisateen kastelemasta maasta jo yli sata vuotta.
Länsimaissa samaan pyritään synteettisesti valmistetulle geosmiinilla tai punajuuriuuttella, sillä punajuurissa on paljon geosmiinia.
Yhden parfyrmöörin mukaan hänen hajuvedessään tuoksuvat "sadepisarat, hiirenkorvat, sammal ja kevät". Toinen sanoo vanginneensa "kostean sumun tuoksun kivien pinnalla".
Petrichorin maku ei jostakin syystä miellytä ihmisiä hajun tavoin, vaan tekee useimpien mielestä juomavedestä tai viinistä pilaantunutta jo pienenpieninä määrinä. Punajuuret kuitenkin joillekuille maistuvat.
Kalankasvattamoissa geosmiini aiheuttaa paljon pulmia maustamalla etenkin pohjassa viihtyvien kalalajien lihaa. Siinä on syy sitruunaan, jota usein käytetään näistä lajeista tehdyssä ruoassa. Happo tuhoaa geosmiinin makua.
Streptomyces-bakteerit eivät silti sairastuta ihmistä, vaan ovat meille päinvastoin suoranainen lahja, erittäin hyvä antibioottien ja muiden lääkkeiden lähde.
Streptomycesit ovat luonnon parhaita kemistejä, muotoilee Lundin yliopiston mkikrobiologian professori Klas Flärdh, joka johti ruotsalais-brittiläistä tutkimusta geosmiinin synnyn syistä.
Toisen tutkimuksen mukaan punajuurien geosmiinilla voi tehokkaasti vähentää hyttysten määrää. Viime talvena julkaistussa ruotsalais-yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa havaittiin, että veteen levitetty geosmiini houkuttelee hyttysnaaraita munimaan, koska haju lupaa ravintoa niiden toukille. Vesiansasta hyttyset on helppo tuhota ja siten estää uuden sukupolven synty. Tutkimus osoitti, että edullinen punajuurimehu on yhtä tehokasta kuin synteettinen geosmiini, jonka grammahinta on miltei satatuhatta euroa.
Petrichor ja geosmiini ovat tutkijoille siis vanhoja tuttuja, mutta epäselvää on ollut, miksi miksi juuri multabakteerien aineenvaihduntatuotteella on niin erityisen houkutteleva haju.
– Geosmiinin tuottamisen täytyy olla ison Streptomyces-suvun jäsenille hyödyllistä. Muuten ne kaikki eivät vaivautuisi. Epäilimme, että ne viestittävät jollekin eläinlajille jotakin, joka auttaa levittämään niiden itiöitä, selittää John Innes -tutkimuskeskuksen professori Mark Buttner tutkimusasetelmaa.
Lundin yliopiston tutkijat virittivät maastoon ansaverkoston. Joissakin ansoissa houkuttimena oli Streptomyces-bakteereja, verrokeissa muita aineita. Streptomyces-ansat osoittautuivat vastustamattomiksi karikkeessa eleleville hyppyhäntäisille.
Maailmasta tunnetaan kuutisentuhatta hyppyhäntäislajia ja Suomestakin parisataa. Nimi on peräisin takaruumiin alle taivutetusta hyppyhangosta, jolla pikkuotus pystyy hädän tullen sinkoamaan itsensä pakoon jopa kymmenen sentin matkan.
Hyppyhäntäisten mieltymyksiä tutkittiin myös laboratoriossa. Ne saivat valita reittinsä kahtaalle haarautuvassa putkessa. Kokeet tehtiin yksittäin, jotta varmistettiin, ettei tulos johtunut joukkoliikkeestä.
Kolmansissa kokeissa, sähköantennografiassa, hyppyhäntäisten tuntosarviin kiinnitettiin pienet anturit. Niillä seurattiin reaktioita eri molekyyleihin.
Tulos oli aina sama: Streptomyces-bakteerit, jotka tappavat banaanikärpäset ja sukkulamadot, ovat hyppyhäntäisille suorastaan mieliruokaa.
Kiitokseksi ateriasta ne levittävät bakteerien itiöitä.
Itiöt päätyvät uusille kasvusijoille sekä hyppyhäntäisten ulosteessa että tarttumalla niiden vedenpitävään vahapintaan. Elektronimikroskooppitutkimus osoitti, että Streptomyces-aterian nauttineilla hyppyhäntäisillä oli suorastaan itiökuorrutus.
– Aiemmin luultiin, että Streptomyces-itiöt leviävät tuulen ja veden mukana. Niistä ei kuitenkaan ole erityistä apua mullan pienten ilmataskujen sisällä. Pienet alkukantaiset eläimet osoittautuivat Streptomycesin elinkierron tärkeiksi täydentäjiksi, summaa Buttner tutkimustuloksia.
Niiden pitävyyttä vahvistaa se, että tutkijat havaitsivat geosmiinia kehittyvän vain silloin, kun bakteerit tuottavat itiöitä.
Hyppyhäntäisiä on kaikkialla, missä niille on vähänkään syötävää. Suomalaisessa metsämaassa on yhdellä neliömetrillä jopa satatuhatta hyppyhäntäistä, kymmeniä eri lajeja. Niiden ja Streptomyces-suvun kemiallinen kommunikaatio on tutkijoiden mukaan kestänyt 450 miljoonaa vuotta.
Pitkä vuoropuhelu on perimmäinen syy siihen, että me ihmiset saamme tänäkin keväänä nauttia sateen tuoksusta.
Tutkimus on julkaistu Nature Microbiology -lehdessä.
Suomalaistutkijoiden koronarokote saattaa jäädä hyödyntämättä, ellei Suomessa aloiteta omaa rokotetuotantoa.
Halikkolainen Ulla Järvi on jälleen vapaa kulkemaan. Maanantaina hän pääsi palaamaan töihin kolmen viikon kotieristyksen jälkeen.
Roope Lipastin kolumni: Ylipäällikön koronapäiväkäsky
Koronan jälkeen emme enää saa kuljeskella koko päivää kalsareissa ja haista pahalta. Viinitonkkien aktiivisen tyhjentämisen on loputtava, kirjoittaa Roope Lipasti pakinassaan.
Nopeasti rikkoutuvat kodinkoneet kuormittavat ympäristöä, ja siksi EU haluaa niistä eroon.
Kaukoputken tähdistöstä löydetty musta aukko on liian pieni paljastuakseen muusta kuin kumppanitähtien liikkeistä. Tällaisia aukkoja tunnetaan Linnunradalta vain pari tusinaa. Niitä arvellaan olevan satoja miljoonia.
Etelä-Korea on joutunut uusien koronavirustartuntojen takia ottamaan taka-askeleita paluussaan kohti normaalielämää.
Viranomaiset sulkivat anniskelulaitoksia pääkaupungissa Soulissa ja sen ympäristössä. Sunnuntaina raportoitiin 34 uudesta tartunnasta.
Todettujen tartuntojen määrä on suurin noin kuukauteen. Viime viikkoina havaittujen tartuntojen määrä on ollut noin kymmenen tapauksen luokkaa päivässä tai sen alle.
Suurin osa uusista tartunnoista on jäljitetty Itaewonin yökerho- ja baarikeskittymässä liikkuneeseen mieheen. Kyseessä on yksi Soulin vilkkaimmista yöelämän keskuksista.
Etelä-Koreaa on pidetty mallimaana viruksen suitsimisessa. Uudet tartunnat saattavat hidastaa hallituksen pyrkimyksiä avata asteittain yhteiskuntaa. Tartuntojen määrän nousu herättää huolta uudesta aallosta, kun rajoituksia hellitetään.
Suuri osa uusista tartunnoista on jäljitetty joukkoon yökerhoja.
Raportoiduista 34 uudesta tartunnasta ainakin 24 on kerrottu kytkeytyvän Soulin Itaewonin viihdealueella liikkuneeseen 29-vuotiaaseen mieheen.
Etelä-Korean tartuntatautiviraston mukaan tämä nostaa mieheen liittyvien tartuntojen määrän kaikkiaan 54:ään.
Mies kävi ainakin kolmessa yökerhossa Itaewonissa viime viikonloppuna. Keskiviikkona hän antoi positiivisen näytteen koronavirustestissä.
Etelä-Korean viranomaiset jäljittävät noin 1 900 ihmistä, jotka kävivät yökerhoissa, ja luku saattaa nousta vielä 7 000:een.
Viranomaiset ovat kehottaneet viime viikolla kyseisissä yökerhoissa olleita ihmisiä käymään testeissä ja eristäytymään omatoimisesti kahden viikon ajaksi.
Soulin pormestari määräsi lauantaina yökerhot, baarit ja diskot sulkemaan väliaikaisesti ovensa.
– Varomattomuus voi johtaa räjähdykseen tartunnoissa, pormestari Park Won-soon sanoi.
Sunnuntaina Soulia ympäröivän Gyenggonin provinssin kuvernööri sulki kaikki alueen yökerhot kahdeksi viikoksi.
Etelä-Korean presidentti Moon Jae-in sanoi sunnuntaina, että ei ole syytä panikoida eikä hellittää varovaisuudesta.
– Se ei ole ohi ennen kuin se on ohi. Meidän ei pidä vähentää valppauttamme, Moon sanoi puheessaan.
– Olemme pitkittyneessä sodassa, hän totesi.
Presidentti Moon lupasi Korean tartuntatautivirastolle lisävaltuuksia kamppailussa virusta vastaan.
Moonin puolue voitti viime kuun parlamenttivaalit. Epidemian tehokkaan hoitamisen uskotaan vahvistaneen hallitsevan puolueen kannatusta.
Uusi tartuntojen sarja tapahtui juuri, kun hallitus oli hellittänyt ohjeistusta etäisyyden pitämisestä ja kaavaili jo koulujen ja liikeyritysten täyttä avaamista.
Kuuden viikon ajan kansalaisia oli määrätty välttämään tiukasti sosiaalisia kontakteja. Nyt viranomaiset lievensivät ohjetta "rutiininomaiseen" etäisyyden pitämiseen.
Työntekijät ovat palanneet toimistoihin, ja museoita ja kirjastoja on avattu. Etelä-Korean baseball-liiga aloitti viivästyneen kautensa tiistaina ja jalkapalloliiga perjantaina. Yleisöä ei katsomoon päästetty ja pelaajia on kielletty syljeskelemästä.
Nyt hallitus voi joutua harkitsemaan uudelleen suunnitelmaansa avata koulut asteittain 13. toukokuuta eli ensi keskiviikosta alkaen.
Etelä-Korea ei ole joutunut turvautumaan maan laajamittaiseen pakkosulkemiseen, mutta tiukkoja etäisyyden pitämisen ohjeita on noudatettu maaliskuusta alkaen.
Etelä-Korean strategia on ollut "testaa, jäljitä ja eristä".
Se on siis nojannut laajamittaiseen testaukseen ja tartuntaketjujen jäljittämiseen muun muassa älylaitteiden seurantasovelluksien avulla.
Vielä helmikuun lopulla Etelä-Koreassa oli eniten koronaviruspotilaita Kiinan jälkeen ja tartuntojen määrä kasvoi nopeasti. Kuukauden sisällä maa sai epidemian hallintaan.
Etelä-Koreassa on vahvistettu alle 11 000 tartuntaa. Pandemian on vaatinut maassa ainakin 256 kuolonuhria.
Viranomaiset toimivat nopeasti, kun maassa havaittiin ensimmäinen tartuntojen sarja kaakkoisessa Daegun kaupungissa.
Toimien taustalla olivat opetukset, joita oli saatu aiemmista epidemioista, erityisesti vuoden 2015 MERS-koronavirusepidemiasta.
Etelä-Korean terveysministeriö muun muassa vaati Daegun tartuntojen keskiössä olleelta kirkolta jäsenlistat ja antoivat tuhansille kirkon jäsenille ohjeen pysytellä eristyksissä.
Hallitus jäljitti tartuntoja haastattelujen ja matkapuhelinten seurannan avulla. Näin testeihin saatiin myös virusta oireettomina kantaneita ihmisiä.
Lisää aiheesta:
Miten koronaepidemiaa hidastetaan? Näin Aasia onnistui ja Yhdysvallat ja Eurooppa mokasivat31.3.2020
Aiheesta muualla:
The Guardian: South Korea takes first cautious steps into a post-Covid world 10.5.2020
The New York Times: As South Korea Eases Limits, Virus Cluster Prompts Seoul to Close Bars 9.5.2020
The Atlantic: What’s Behind South Korea’s COVID-19 Exceptionalism? 6.5.2020
Tampereen Yhteiskoulun lukiossa ensimmäistä vuotta opiskeleva Elna Äyhynmäki istui junassa matkalla Kokkolaan, kun hallitus maaliskuun puolivälissä 2020 päätti koulujen siirtymisestä etäopetukseen koronaviruksen leviämisen hidastamiseksi.
Äyhynmäki jäi etäkouluun lapsuudenkotiinsa.
– Maksan Tampereen soluasunnosta vuokraa, ja opiskelen kotona Kokkolassa, hän kertoo elämästään seitsemän etäopiskeluviikon jälkeen.
Lukiolainen ei ole käynyt tänä aikana kertaakaan Tampereella. Ei edes hakemassa lisää vaatteita, vaikka mukana oli vain pieni kassi, kun hän luuli maaliskuussa tulevansa muutaman yön visiitille.
Tampereen opiskelija-asuntosäätiö TOAS:n palvelujohtaja Pia Ylimäki uskoo, että valtaosa heidän asukkaistaan on kuitenkin jäänyt etäopiskelemaan Tampereelle.
– Mitään suurta liikehdintää ei ole ollut näkyvissä, hän kertoo.
Suurin osa TOAS:n asukkaista on korkeakouluopiskelijoita. Lukiolaisia heistä on vain muutama prosentti.
Opiskelija-asuntosäätiöllä on kuitenkin soluhuoneita tällä hetkellä normaalia enemmän vapaana. Tämä johtuu siitä, että suurin osa ulkomaalaisista opiskelijoista palasi kotimaihinsa ennen rajojen sulkeutumista.
Opiskelijan Tampere-yhdistyksen asiantuntija Kati Aaltonen kertoo, että kaupungista lähti satoja ulkomaalaisia opiskelijoita.
Elna Äyhynmäen soluasunnosta juoksee jatkuvasti 370 euron kuukausivuokra. Se menee kokonaan omasta pussista, koska esimerkiksi Kelan opintotuen piiriin pääsee vasta 17-vuotiaana. Äyhynmäki saavuttaa virstanpylvään loppusyksystä.
– Onneksi vanhempani maksavat vuokran, kun kesätyötkin jäivät saamatta. Työpaikoista tuli vain vastauksia, ettemme palkkaa koronatilanteen takia ketään, Äyhynmäki kertoo.
TOAS:n palvelujohtaja Pia Ylimäen mukaan korona-aikana on tehty välillä joustoja opiskelijoiden tilanteen helpottamiseksi.
– Esimerkiksi vuokra-asioissa helpotukset ovat olleet luonteeltaan maksuajasta sopimista ilman ylimääräisiä kuluja.
Ulkokomaalaisten opiskelijoiden kotiinlähtöä helpotettiin antamalla heidän irtisanoa määräaikainen sopimuksensa irti ennen virallista kuukauden irtisanomisaikaa.
Lauri Peltolan kotikonnuilta Kaustiselta on opiskelupaikkaan Kokkolaan matkaa vajaat 50 kilometriä.
Matka, bussiaikataulut ja lukion urheiluakatemia saivat pojan hankkimaan vuokra-asunnon Kokkolasta.
– Kulkeminen tulisi liian raskaaksi, kun urheiluakatemian treenit ovat aamulla. Tai olivat ennen koronaa, Peltola kertoo.
Kokkolan Suomalaisen lukion ensimmäisen vuoden opiskelija on syksystä 2019 asti asunut 23,5 neliön yksiössä
Kun korona siirsi koululaiset ja opiskelijat etäopetukseen, Peltolan vanhemmat toivoivat poikaa takaisin Kaustiselle, mutta hän halusi pysyä Kokkolassa.
– Tietysti mietin, onko järkeä asua täällä. Mutta olen jo tottunut asumaan yksin, eikä vanhempien luona ole samanlaista omaa rauhaa.
Kukkaro olisi kiittänyt vuokra-asunnosta luopumista. Yksiön vuokra on kuukaudessa 420 euroa ja vesimaksu 20 euroa. Peltola sanoo olevansa kiitollinen vanhemmilleen, jotka auttavat taloudellisesti.
Opiskelijan rahat eivät riittäisi asumiseen, elämiseen ja koulunkäyntiin.
– Saan Kelalta opintotukea 101 euroa ja asumistukea 281. Ne eivät riitä edes kattamaan vuokraa, Peltola toteaa.
Hallitus linjasi vapun 2020 jälkeen, että peruskoululaiset palaavat lähiopetukseen 14. toukokuuta 2020. Lukioissa ja ammattioppilaitoksissa etäopetus saa jatkua kesälomaan saakka, koska toisen asteen oppilaat eivät ole lain velvoittaman oppivelvollisuuden piirissä. Päätösvalta asiassa on kunnilla.
Äyhynmäki ja Peltola ovat jo saaneet tiedon, että omat koulut pysyvät suljettuna ja opetusta jatketaan etänä.
Peltola on tyytyväinen, mutta Äyhynmäellä on ristiriitaiset fiilikset. Hän kertoo, että ensin koulun käyminen etänä tuntui oudolta, mutta nyt siihen on jo tottunut.
– Toisaalta on yllättävästi yhä enemmän ikävä sitä, että olisi noustava ajoissa ja ehdittävä kahdeksaksi kouluun, Äyhynmäki sanoo.
Molemmat kaipaavat kavereiden näkemistä. Kumpikin kertoo pysyneensä aika hyvin koronaeristyksessä, ja tavanneensa ystäviään lähinnä virtuaalisesti.
Yksin asuvan Peltolan vapaa-aika on kulunut somessa. Hän on innostunut myös Tiktok-videoiden tekemisestä
– En ole pitänyt porukalle bileitä, eikä tänne mahtuisikaan kerralla suurta porukkaa, hän naurahtaa.
Peltolalla on haku päällä edes vähän isommasta asunnosta. Myös Äyhynmäellä on suunnitelmissa muutto. Hän on ollut elokuusta 2019 asuntojonossa ja saanut äskettäin tiedon, että saa halutessaan yksiön.
– Soluasuminen on ihan ok, mutta olen huomannut, että olen ihminen, jolle omat aikataulut ja oma järjestys ovat tärkeitä.
Sään puolesta kevät ottaa takapakkia oikein kunnolla. Lämpötilat putoavat useita asteita, taivaalta räimii vettä, räntää ja lunta. Alkuviikosta koko maassa on yöpakkasia etelää myöten.
– Aika kolealta näyttää, Ylen meteorologi Joonas Koskela huokaa. Hän huomauttaa, että ensi viikolla ollaan jo toukokuun puolessavälissä, jolloin voisi odottaa mielummin mukavia kevätlämpimiä.
Koskela selittää sääkurimusta sillä, että aivan pohjoisesta, lähinnä Jäämereltä porhaltaa Suomeen laaja kylmä ilmamassa. Suomen saavuttaessaan se jää ikään kuin pyörimään Suomen ylle koko ensi viikoksi.
Säämallien animaatiossa näkyy selvästi, kuinka saderintama menee Suomen yli lännestä itään koko maan pituudelta. Kun sateet väistyvät, länsipuolella ilma kylmenee selvästi. Sadealueen itäpuolella Venäjällä on taas selvästi lämpimämpää.
Kun sadealue saavuttaa ensi yönä maan keskiosan, vettä, räntää ja lunta sataa aina etelästä maan keskiosiin asti. Siitä pohjoisempana sade tulee lumena, jota voi Lapissa pudotella kymmenenkin senttiä. Maanantaina iltapäivällä lunta tupruaa myös idässä.
Ilmatieteen laitoksen varoituskartat hehkuvat maanantaina keltaista tai oranssia melkein koko maassa sen merkiksi, että ajokeli muuttuu huonoksi. Oranssia varoitusväriä on suuressa osassa Pohjois-Suomea ja Lappia erittäin huonon ajokelin merkiksi.
Koko maa viilenee reilusti maanantain aikana. Helpotusta on luvassa vasta ensi viikonloppuna, jolloin pitäisi taas lämmetä, mutta silloinkin maltillisesti.
Dramaattisin pudotus koetaan etelärannikolla, kun äitienpäivän mukavasta noin 15 asteen aurinkoisesta kevätsäästä pudotaan yhdessä päivässä kymmenisen astetta noin viiteen asteeseen.
Yöllä on luvassa laajoille alueille parin asteen yöpakkasia maanantaista keskiviikkoon.
Istutuksille kannattaa varata jonkinlaista suojaa ja lämmikettä.
Kymmeniä ihmisiä vilkuilee urheiluvälineitä kauppakeskus Redissä Helsingin Kalasatamassa. Myyjillä riittää kiirettä, kun asiakkaat kyselevät polkupyöristä ja ulkoiluvälineistä viikonlopun iltapäivänä urheiluliike XXL:ssä.
– Missä teillä on riippumattoja? nuori mies kysyy XXL Suomen toimitusjohtaja Pasi Lämpsältä.
Lämpsä opastaa asiakkaan oikeaan suuntaan ja palaa haastatteluun. Lämpsä kertoo Yle Uutisilleurheilukaupan vaikeista viime kuukausista. Talviurheiluvälineiden myynti takkusi, kun eteläisessä Suomessa ei maahan saatu ollenkaan lumipeitettä. Esimerkiksi XXL joutui tekemään miljoonien eurojen alaskirjauksen ja myymään tavaraa tappiolla saadakseen varastonsa liikkeelle.
Keväällä tuli koronavirus. Se tyhjensi urheilukaupat asiakkaista.
– Kävijämäärät kauppakeskuksissa ja meidän keskustoissa sijaitsevissa tavarataloissa pysähtyivät maaliskuussa kuin seinään. Mutta viimeisen parin viikon aikana tilanne on lähtenyt elpymään. Ihmiset ovat aktivoituneet, Lämpsä kertoo.
Hallituksen ilmoitus koronarajoitusten asteittaisesta purkamisesta oli selkeä käännekohta parempaan. Lämpsän mukaan taajamissa sijaitsevissa tavarataloissa asiakasmäärät ovat palautuneet jo lähes viime vuoden toukokuun tasolle.
Norjalainen XXL ja Keskon kauppiasvetoinen Intersport ovat suomalaisen urheilukaupan jättiläiset. Myös Intersportissa on huomattu asiakkaiden paluu kauppoihin.
– Pääsiäisen jälkeen asiakasmäärät ovat viikko viikolta palautuneet. Nyt toukokuun alussa näyttää jo paljon paremmalta, Intersport Finlandin ketjujohtaja Juha Nurminen sanoo.
– Liikunta on selkeä trendi, ja uskoisin että erikoiskaupoista juuri urheilukauppa on ensimmäisenä toipumassa tästä poikkeusajasta.
Asiakkaat palasivat alussa yksitellen, mutta viime viikkoina kaupoissa on jo käyty koko perheen voimin. Nurmisen mukaan koulujen alkaminen näkyy ostoksissa. Lapsille on käyty ostamassa erityisesti kenkiä ja uusia vaatteita.
Koronakriisi on vaikuttanut kaupan alaan vaihtelevasti. Monissa ruokakaupoissa kauppa on käynyt vilkkaasti, ravintoloita palvelleessa tukkukaupassa liikevaihto on pysähtynyt paikoittain lähes kokonaan. Erikoiskaupan alalla esimerkiksi muotikauppa on kärsinyt suuresta asiakaskadosta.
Koronatilanteessa on kaupan alalla yhtäläisyyksiä reilun 10 vuoden takaiseen finanssikriisiin.
– Ihmiset, jotka olivat epävarmoja toimeentulostaan ja työtilanteestaan tietysti halusivat siirtää ostoksiaan myöhemmäksi. Erityisesti sellaisia ostoksia, joita ei koettu elintärkeiksi. Näin toimitaan nytkin, Kaupan liiton pääekonomisti Jaana Kurjenoja selittää.
Erikoisliikkeissä tilannetta helpottaa, että verkkokauppa on nyt aivan eri tasolla kuin vuonna 2008.
– Vaikka ihmiset istuvat kotona, se ei tarkoita kaupan pysähtymistä. Se kasvaa koko ajan, ja digitaalisia ostoskanavia käytetään entistä enemmän, Kurjenoja sanoo.
Urheilukaupassa vahvoilla ovat Kurjenojan mukaan olleet ketjut, joiden verkkomyyntikanavat ovat olleet jo ennen koronaa vahvassa asemassa. Myös kysyttyihin tuoteryhmiin kuten ulkoiluun erikoistuneet kaupat ovat voineet hyötyä tilanteesta.
XXL on ollut Pohjoismaissa vaikeuksissa jo ennen koronaa, mutta Suomen urheilun verkkokaupassa sillä on vahva jalansija. Korona on vain kiihdyttänyt kasvua. Toimitusjohtaja Pasi Lämpsä kertoo, että ennätykset ovat menneet kevään aikana uusiksi niin verkkokaupan kävijämäärissä kuin tehdyissä ostoissakin.
– Koko urheilukaupassa on varmasti nähty korona-aikana niin sanottu digiloikka, Lämpsä toteaa.
Intersportilla on keskitetty verkkokauppa, mutta myös ketjun kauppiaat ovat myyneet tuotteita kauppojen ulkopuolelle sijoitetuilla noutopisteillä ja kotiinkuljetuksilla. Ketjujohtaja Juha Nurminen kertoo etäkaupan olleen myös Intersportissa suurempaa kuin ennen koronaa.
Korona muutti poikkeuksellisesti tuotteiden kysyntää. Erityisesti keväällä suosittujen palloilu- ja urheiluseuratuotteiden myynnit putosivat, mutta monessa tuoteryhmissä kauppa on käynyt vilkkaasti.
– Maaliskuussa kaikilla kotikuntoilulaitteilla oli kova kysyntä. Muun muassa kahvakuulat loppuivat hetkeksi kesken. Kaikkien ulkoiluun liittyvien tuotteiden, kuten juoksun, pyöräilyn, patikoinnin ja kävelykenkien myynti on ollut varsin hyvä koko poikkeusajan.
XXL:ssä polkupyöriä on myyty jopa ennätysmääriä. Todennäköisesti kotimaassa vietettävä kesäloma näkyy myös kaupassa erikoisuutena. Teltat, makuupussit, makuualustat ovat nostaneet päätään XXL:n myynnissä aikaisemmin kuin koskaan. Lisäksi kotipihan ja kesämökin aktiviteetit, kuten trampoliinit ja kajakit ovat olleet kovassa kysynnässä.
Verkkokaupan kasvusta huolimatta asiakkaiden paluu on kauppiaalle suuri helpotus.
– Ihmiset haluavat tulla liikeisiin katsomaan eri vaihtoehtoja, kokeilemaan ja hypistelemään tuotteita. Kyllä kivijalalla on erittäin suuri rooli myös tulevaisuudessa, Juha Nurminen sanoo.
Lue lisää:
Ulkoilla saa niin paljon kuin huvittaa, luotettavaa tietoa on paljon saatavilla, korona otetaan vakavasti.
Tässä muutamia syitä, joiden vuoksi espanjalainen Angel Villa Muñoz, ranskalainen Gautier Baudry ja Venäjältä kotoisin oleva Tanja Mähönen sanovat olevansa onnellisia siitä, että viettävät korona-ajan Suomessa.
Monien muiden Suomen ulkopuolelta kotoisin olevien tavoin he eivät tiedä, milloin pääsevät tapaamaan läheisiään, sillä matkustaminen synnyinmaahan on vaikeaa.
Siitä huolimatta he kertovat olevansa tilanteeseensa pääosin tyytyväisiä.
Espanjalainen Angel Villa Muñoz tuli maaliskuun alussa vaihtoon Suomeen Kärsämäelle. Koronaepidemia pyöräytti nopeasti arjen uudessa ympäristössä eri asentoon.
25-vuotias Muñoz ei ole tilanteesta ollenkaan pahoillaan – päinvastoin
– Rehellisesti sanottuna tämä on yksi onnellisimmista hetkistä elämässäni. Vaikka en voi olla yhteydessä paikallisiin ihmisiin, voin mennä ulos joelle ja metsään, kertoo luontoa rakastavaksi tunnustautuva Muñoz.
Tilanne on aivan toinen hänen kotimaassaan Espanjassa. Siellä ulkonaliikkumiskieltoa on vasta hiljalleen alettu purkaa, ja ihmiset ovat joutuneet olemaan kevään pääosin neljän seinän sisällä. Muñoz ei kuitenkaan pelkää läheistensä puolesta tai tunne koti-ikävää.
– Äitini asuu Malagassa. Kuulostaa oudolta, mutta en todellakaan kaipaa häntä, koska pidän häneen yhteyttä. Kerron hänelle, mitä olen tehnyt, lähetän kuvia ja videoita.
Muñoz saapui Suomeen nuorisovaihtoon Euroopan solidaarisuusjoukkojen kautta. Se on EU:n tukema vapaaehtoisohjelma, jossa nuori pääsee hankkimaan kansainvälistä kokemusta sekä tutustumaan toisen maan kulttuuriin ja ihmisiin.
Toistaiseksi nämä tavoitteet eivät ole toteutuneet: Muñoz ei ole päässyt koronan takia kohtaamaan paikallisia ihmisiä tai työskentelemään taiteen parissa niin kuin alun perin oli tarkoitus. Hän on kuitenkin iloinen siitä, että on pystynyt luomaan jotain uutta paikalliselle yhteisölle.
– Opetan lapsia luomaan musiikkia kännykällä. Oppitunteja on neljä kuukaudessa. Vaikka en voi kohdata heitä nyt kasvotusten, ainakin voin tehdä jotakin tämän yhteisön hyväksi.
Suomen koronalinjauksia Muñoz ei ole seurannut kovin tarkkaan. Omaa tilannettaan hän ei murehdi. Suunnitelmissa on viipyä Suomessa syyskuuhun asti.
– Olen täällä onnellinen, nautin täysillä ja teen parhaani. En halua olla kuitenkaan täällä talvella. Tiedän, että se on rankka.
Toisin kuin Muñoz, ranskalainen Gautier Baudry, 28, on viimeisten viikkojen aikana ollut hyvin huolissaan kotimaassa asuvista iäkkäistä vanhemmistaan. He molemmat kuuluvat riskiryhmään, ja Ranska on yksi koronavirusepidemian pahiten koettelemia maita.
– Jos heille tapahtuu jotain, en voi olla paikalla. Tunnen oloni voimattomaksi.
Suomessa yhdeksän vuotta asunut Baudry käy Ranskassa yleensä kaksi kertaa vuodessa. Koronakriisin alussa hän keskusteli vanhempiensa kanssa siitä, pitäisikö hänen palata Ranskaan. Perhe tuli kuitenkin siihen tulokseen, että Suomessa on pienempi riski saada tartunta.
Baudry jäi kotikaupunkiinsa Ouluun ja on ollut päätökseen tyytyväinen. Ranskassa hän olisi joutunut elämään ulkonaliikkumiskiellossa.
– Toivon, että voisin olla auttamassa vanhempiani, mutta henkilökohtaisesti minun on parempi olla Suomessa. Täällä elämä on helpompaa, kun saa ulkoilla vapaasti.
Liikkuminen ja ulkoilu ovatkin olleet tärkeä osa Baudryn arkea, kun muun muassa miekkailuharrastus on tauolla.
Baudry kertoo, että hän on jo monta vuotta tuntenut olonsa Suomessa kotoisaksi, eivätkä suomalaiset ole koskaan saaneet häntä tuntemaan itseään ulkomaalaiseksi. Gautier Baudry tuli Suomeen vaihto-opiskelemaan vuonna 2011, ihastui maahan ja eikä halunnut enää lähteä. Nykyään hän opiskelee luokanopettajaksi.
– Tämä maa sopii minulle, Baudry sanoo.
Tänä keväänä tunne suomalaisuudesta on vahvistunut entisestään.
– Meillä kaikilla on samat ongelmat ja pelot, mutta myös samat toiveet siitä, että asiat paranevat.
Se, että synnyinmaan Venäjän rajat ovat kiinni, ei ole hetkauttanut Tanja Mähöstä. Mähönen muutti spontaanisti Petroskoista Kajaaniin yli kaksikymmentä vuotta sitten rakkauden perässä. Nyt hänellä perhe ja oma yritys Suomessa, eikä 52-vuotias Mähönen ole enää Venäjän kansalainen. Mähösellä on tapana käydä synnyinmaassaan noin kerran vuodessa tapaamassa neljää veljeään.
Keväälle ja kesälle ei ole ollut reissuja suunnitteilla, joten rajojen sulkeutuminen ei ole vaikuttanut elämään.
– Yrittäjänä en oikein ehdi käydä usein Venäjällä. Pitää mennä taas, kun pääsee, Mähönen toteaa.
Vaikka Suomi on ollut pitkään kotimaa, niin Mähösen mukaan poikkeusaikana on entisestään korostunut se, kuinka hyvä Suomessa on olla. Hänestä maassa on hoidettu koronakriisiä hyvin, ja ihmiset ovat saaneet luotettavaa tietoa viruksesta.
– Venäjällä edelleenkin voidaan salata asioita. Tietääkseni monet eivät ole saaneet tarkkoja ohjeita, miten toimia, ja tietoa siitä, mikä tämä virus oikeasti on.
Venäjällä on ollut viime aikoina merkittävää kasvua tartuntojen määrissä.
Mähönen on pitänyt veljiinsä yhteyttä puhelimitse ja kehottanut heitä pysyttelemään kotona. Välillä läheisten vointi mietityttää.
– Toivotaan, että kaikki noudattavat ohjeita, eivätkä turhaan pyöri missään.
Onko jotain paikkaa, mihin sinä olisit kaivannut korona-aikaan? Keskustelu on auki 11.5 kello 23:een asti.
Alkavalla viikolla selviää uuden yleisen yritystuen kohtalo.
Työ- ja elinkeinoministeriön virkamiehet ovat jo laskeneet eri vaihtoehtoja hallituksen neuvottelujen pohjaksi. Virkamiehet tai elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) eivät ole kuitenkaan viikonloppuna halunneet kommentoida malleja millään tavalla.
Se tiedetään, että haussa on tukimalli, jollaista Suomessa ei ole aiemmin ollut: suora yritystuki, jota ei tarvitse maksaa takaisin. Valtio on antamassa tukea vähintään satoja miljoonia euroja, mutta myös yli miljardin euron kokonaissummasta on puhuttu.
Perjantaina Lintilä kommentoi lähtökohtaa Ylelle näin:
– Työpöydällä on kustannustenkattamismalli, jonka tulen viemään ensi viikolla hallituksen neuvotteluun, Lintilä sanoi.
Valtiolla on tuelle vain yksi tehtävä: auttaa yrityksiä pelastumaan konkursseilta.
Ylen tietojen mukaan tukea sovitellaan nyt ensisijaisesti yrityksiin, joiden liikevaihto on koronan vuoksi tippunut vähintään 25 prosenttia. Tukea saisi myös sitä enemmän, mitä enemmän liikevaihto olisi tippunut.
Yleistukea voisi todennäköisesti myös saada, vaikka olisi jo saanut Business Finlandilta kehittämistukea. Uusi yleistuki on tarkoitettu, kuten Lintilä edellä muotoili, juoksevien kustannusten kattamiseen. Jo aiemmin saatu tuki todennäköisesti vaikuttaa siihen, kuinka paljon uutta tukea voi saada.
Mutta päätyykö hallitus 25 prosentin rajaan vai johonkin muuhun, ja mikä ajanjakso valitaan vertailukohdaksi? Koronaa edeltänyt tammi–helmikuu, vai vuoden takainen maalis–huhtikuu? Kuinka monelle kuukaudelle tukea maksetaan?
Tämä kaikki selviää vasta alkavalla viikolla. Neuvoteltavaa riittää, sillä jokainen yksityiskohta on miljoonien eurojen arvoinen.
Esimerkiksi Vesa Vihriälän työryhmä ehdotti raportissaan perjantaina 30 prosentin rajaa. Vihriälän raportissa ehdotettiin myös, että tuki kohdennettaisiin alle 250 hengen pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Tämä on todennäköinen vaihtoehto, sillä isompien yritysten kassa on lähtökohtaisesti vahvempi, eikä suoran tuen tarve ole yhtä akuuttia.
Business Finlandin ja ely-keskusten kehittämistuet sekä kuntien jakamat 2 000 euron tuet yksinyrittäjille ovat säilymässä, vaikka uusi yleistuki tuleekin lisäksi keinovalikoimaan. On mahdollista, että niiden kriteerejä kuitenkin muokataan matkan varrella.
Uusi yleistuki hivuttaa Suomea askelen verran Tanskan mallin suuntaan.
Suomi ei ole koronakriisissä ollut mikään kitsastelija yritystuissa, päinvastoin. Tukea on jaettu Business Finlandin, ely-keskusten ja kuntien kautta nopeasti ja paljon, kun verrataan tukien määrää eri maissa suhteessa bruttokansantuotteeseen.
Kritiikkiä on kuitenkin tullut juuri siitä, että ensi vaiheen tuki jaettiin pääasiassa kehittämistukena. Pellervon taloustutkimuksen kokoamien tietojen mukaan esimerkiksi Tanska on antanut noin kolme kertaa Suomea enemmän sellaisia yritystukia, joita ei tarvitse maksaa takaisin.
Suomen ja Tanskan työmarkkinat, verotus ja sosiaaliturva ovat sen verran erilaisia, että yksi yhteen tukimääriä ei kannata verrata. Jotain osviittaa luvusta kuitenkin saa.
Suomen yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismasen mukaan nimenomaan yleistukea olisi kaivattu Suomessakin jo aiemmin.
– Tällainen yleistuki olisi ollut se ensimmäinen ja tehokkain työkalu heti alusta lähtien. Kriisin luonne on sellainen, että yritykset kaipaavat nopeasti siltarahoitusta kiinteiden kulujen ja muiden kulujen maksamiseen, Kuismanen sanoo.
– Minun ymmärtääkseni Tanskassa on oltu yleistukeen varsin tyytyväisiä.
Yksi fakta on voinut jäädä keskustelussa jalkoihin: vaikka uutta tukea kutsutaan yleistueksi, lopulta vain harva yritys olisi siihen oikeutettu.
Jos raja vedetään yrityksiin, joiden liikevaihto on pudonnut korona-aikana 25–30 prosenttia, tukea voisi hakea noin joka neljäs tai joka viides yritys. Loppujen liikevaihto on pudonnut vähemmän, pysynyt ennallaan tai jopa hieman noussut.
Yksi syvimmällä kyntävistä aloista on tapahtumateollisuus. Lipunvälityspalvelu Tiketin toimitusjohtaja ja pääosakas Mirva Merimaa arvioi, että korona-aikana on jäänyt myymättä noin miljoonan euron edestä lippuja joka viikko. Tiketin osuus markkinasta on runsas kymmenesosa, ja liikevaihdosta on putoamassa ainakin puolet pois.
– Toivoisin, että uusi yleistuki menisi jotenkin suhteessa liikevaihdon laskuun. Saataisiin pidettyä henkilökuntaa töissä, maksettua vuokrat ja laskut.
Merimaa korostaa olevansa huolissaan koko alasta, ei vain omasta yrityksestään.
Kaikki Tiketin 35 työntekijää on osa-aikalomautettu, eli he tekevät 2–3 päivän työviikkoja. Täyslomautusta ei ole tullut, koska asiakkaiden kymmenettuhannet lippupalautukset on hoidettava.
Tiketti on saanut Business Finlandin 100 000 euron kehittämistuen. Se on Merimaan mukaan ollut hyödyksi, mutta kiinnitetty lähinnä tulevaisuuden investointeihin eli lipunmyyntijärjestelmän osien automatisointiin. Se ei auta tässä ja nyt, kun takkiin tulee ja rajusti viikosta toiseen.
– Me tehdään 100 000 euroa tappiota kuukaudessa tällä hetkellä, jos riittääkään. Toivon, että päättäjät pitävät maaliskuussa antamansa lupauksen, että yksikään terve yhtiö ei ajaudu konkurssiin tämän kriisin takia.
Jokainen on jälkiviisas niissä asioissa, jotka ovat itselle tärkeitä, sanoo inhimillisen tiedon käsittelyn tutkija, psykologian tohtori Virpi Kalakoski.
Työterveyslaitoksen johtavana tutkijana toimiva Kalakoski tietää, että koronakriisissä asioiden monimutkaisuus hämärtyy ja epävarmuus sekä tilanteen keskeneräisyys lisäävät kansalaisten huolta ja ahdistusta.
Kaiken tämän tietotulvan keskellä myös valtava määrä jälkiviisautta kuuluu asiaan.
– Se on tunne, että tiesin tämän asian jo silloin, ja nyt nämä asiantuntijat tulevat sanomaan, että näin olisi pitänyt tehdä, Kalakoski sanoo.
Jälkiviisaudesta sanotaan pilkallisesti, että se on parasta viisautta. Jälkiviisasteleva ajattelee yleensä itsekin olleensa viisas. Kyseessä on kuitenkin illuusio. Todellisuudessa jälkiviisaus on yksi lukuisista ajatteluvirheistä, joka johtuu ihmisen varsin rajallisesta kapasiteetista ajatella ja muistaa asioita.
Virpi Kalakoski ottaa esimerkin kasvomaskien tarpeellisuudesta käytävästä keskustelusta.
– Maskien käytön tarpeellisuus on voinut olla aluksi vain sinun mielipiteesi. Nyt onnellisesti on tullut uutta tietoa, joka kallistuu juuri sinun mielipiteesi suuntaan. Sitten luulet, että olit tosi fiksu ja tiesit, vaikka oikeasti se oli vain fiilis. Ja kaikki fiilikset olivat yhtä oikeita.
Virpi Kalakoski kuvailee, että oikeaan osuessaan jälkiviisas on oikeastaan jälkionnekas.
– Jälkiviisas on paha termi, sillä jälkiviisaus on enemmän sellaista Hannu Hanhi -meininkiä. Jälkiviisasta pitäisi oikeastaan onnitella, että tämän arvaus meni oikeaan. Jälkiviisaus on kuin arpajaisvoitto.
Menneitä muisteleva jälkiviisaus perustuu nykyhetkeen ja siihen, että uutta tietoa on tullut matkan varrella lisää.
Jälkiviisaudessaan ihminen ei pysty kunnolla palauttamaan mieleen, mitä aikaisemmin on tarkasti ottaen sanottu ja mitä kaikkea tietoa sillä hetkellä on ollut olemassa. Mitä kauemmin tilanteesta on kulunut, sitä enemmän muisti tekee jälkiviisaalle tepposet.
– Olemme unohtaneet sen todellisen tilanteen ja olemme unohtaneet, että meillä oli paljon muitakin ajatuksia kuin tämä yksi mielipide.
Aiemmin sanottu on siis ollut tunne, mielipide jostakin asiasta ilman sen syvällisemmin pohdiskeltua tietoa. Mielipide on hyvinkin voinut mennä oikein, kun taas samaan aikaan moni muu oma mielipide on voinut mennä täysin pieleen. Ne pieleen menneet unohtuvat, eikä erehtymisistään kukaan esittele Twitterissä.
Jälkiviisaalla on tarve pitää mielipiteestään kiinni. Vääriä käsityksiä on todella vaikea korjata, vaikka faktat kuinka muuta osoittaisivat. Vastaan väittämisestä seuraa yleensä vastareaktio. Se saa jälkiviisaan takertumaan mielipiteeseensä entistä tiukemmin.
Jälkiviisauteen voi myös jumittua. Monet tuovat jälkiviisautensa esille vielä vuosikymmenienkin päästä asioista, joilla ei ole tämän päivän elämän kannalta enää merkitystä.
Jälkiviisainkaan ei esimerkiksi voi millään tietää, miten Suomella menisi tänään, jos maa ei olisi EU:ssa. Pettymys ja katkeruus oman mielipiteen jäämisestä päätöksenteossa tappiolle voi esiintyä jälkiviisautena elämän loppuun saakka.
– Jälkiviisauden toksisuus liittyy siihen, että se suuntaa meitä taaksepäin eikä vie meitä millään tavalla eteenpäin. Se ei auta meitä menemään eteenpäin tekemään hyviä ratkaisuja. Kävelemme koko ajan selkä edellä tulevaisuuteen, Työterveyslaitoksen johtava tutkija Virpi Kalakoski toteaa.
Lue myös:
Britannian pääministerin Boris Johnsonin mukaan maan parlamentissa käsitellään maanantaina, mikä on koronaepidemian nujertamisessa seuraava vaihe. Illalla pääministeri on luvannut vastata kysymyksiin.
Pääministerin mukaan ilman koronarajoituksia maassa voisi olla puoli miljoonaa koronaan kuollutta.
Televisioidussa puheessaan pääministeri sanoi, että Britannia ottaa käyttöön viisiportaisen koronavaroitusjärjestelmän. Sen alimmalla tasolla koronarajoitukset ovat kaikkein pienimmät. Johnsonin mukaan maa on ollut tasolla neljä, ja lähenee tasoa kolme.
Johnsonin mukaan Britannian täytyy kehittää maailman paras testaus- ja jäljitysjärjestelmä.
Hän sanoo, että tuleva viikko ei vielä ole rajoitusten purkamisen aika. Rajoituksia pidetään voimassa ainakin kesäkuun ensimmäiseen päivään saakka.
Joitain muutoksia on kuitenkin luvassa.
Johnson kannustaa palaamaan töihin niitä, jotka eivät voi syystä tai toisesta työskennellä kotona. Julkisia kulkuvälineitä on kuitenkin syytä välttää.
Keskiviikosta lähtien kuntoliikunta ulkosalla on joissain määrin jälleen sallittua. Kauppoja voidaan jälleen availla kesäkuusta lähtien, ja koululaiset voivat palata kouluun.
Tilannetta kuitenkin tarkkaillaan koko ajan, ja mikäli se menee huonommaksi viranomaiset voivat jälleen kiristää rajoituksia.
Oppositiossa oleva työväenpuolue kommentoi pääministerin puhetta toteamalla, että se herätti enemmän kysymyksiä kuin antoi vastauksia.
– Pääministeri kehotti miljoonia palaamaan töihinsä ilman suunnitelmaa turvallisesta paluusta, sanoi työväenpuolueen johtaja Keir Starmer.
Myös monet liittojohtajat pitävät päätöstä "reseptinä kaaokseen". Liitot kritisoivat muun muassa sitä, että työntekijöiden suojaamisesta ei ole annettu selkeitä määräyksiä.
Lue uusimmat koronauutiset tästä.
Koronaviruksen leviäminen näyttää kiihtyneen Saksassa maan purettua pandemian takia asetettuja rajoituksia.
Saksan kansallisen tartuntautien asiantuntijalaitoksen, Robert Koch -instituutin, laskelmien mukaan R0-luku, joka kertoo, kuinka monta ihmistä yksi taudinkantaja sairastuttaa, on noussut 1,1:een.
Se merkitsisi, että tartuntojen määrä on nousussa.
Toisaalta instituutti varoittaa, että lukemaan sisältyy tilastollista epävarmuutta ja on vielä liian aikaista vetää varmoja johtopäätöksiä.
Jotta tartunnat saataisiin pidettyä kurissa ja laskussa, luvun pitäisi olla alle yhden. Vielä keskiviikkona lukema oli 0,65, mutta sitten teurastamoista ja vanhusten hoivakodeista raportoitiin uusista tartuntaryppäistä.
Saksan liittokansleri Angela Merkel ilmoitti keskiviikkona uusista helpotuksista rajoituksiin.
Liittohallitus ja osavaltiot ovat sopineet, että koulut saavat asteittain palata lähiopetukseen ja kaupat saavat avata ovensa tietyin ehdoin.
Saksan järjestelmässä osavaltioilla on pitkälti päätäntävalta rajoitusten purkamisesta.
Saksan väkirikkaimmassa osavaltiossa Nordrhein-Westfalenissa on nähty piikki tartuntatapauksissa, kun Coesfeldin piirissä sijaitsevan teurastamon 1 200 työntekijästä noin 200 antoi positiivisen näytteen.
Monet heistä ovat itäeurooppalaisia siirtotyöläisiä, jotka asuvat yhteismajoituksessa.
Myös pohjoisessa Schleswig-Holsteinin osavaltiossa on raportoitu tartunnoista teurastamossa.
Näissä piireissä tapaukset ylittivät tartuntamäärän, jonka jälkeen rajoitustoimia aletaan palauttaa.
Itäisestä Thüringenistä taas on kerrottu tartuntojen lisääntymisestä useissa hoivakodeissa ja vanhustensairaalassa.
Samaan aikaan myös Etelä-Koreassa uudet koronatartunnat ovat herättäneet huolta tartuntojen kiihtymisestä, kun rajoituksia ja ohjeita turvavälin pitämisestä löysennetään.
Aiheesta aiemmin:
Maltan Suomen suurlähettiläs Michael Zammit Tabona on joutunut eroamaan tehtävästään Facebook-skandaalin seurauksena. Zammit Tabona vertasi Facebook-tilille tekemässä kirjoituksessaan Saksan liittokansleri Angela Merkeliä natsien diktaattoriin Adolf Hitleriin.
Perjantaina voitonpäivän innoittamana Zammit Tabona kirjoitti, että "75 vuotta sitten pysäytimme Hitlerin. Kuka pysäyttää Angela Merkelin? Hän on toteuttanut Hitlerin unelman hallita Eurooppaa."
Maltan ulkoministeri Evarist Bartolo kertoi Times of Malta -sanomalehdelle,että hän oli kehottanut suurlähettilästä poistamaan kommentin "heti, kun minulle ilmoitettiin siitä".
Facebook-kirjoitus on sittemmin poistettu.
Ulkoministeri Bartolo kertoi myös, että Saksalle esitetään tapahtuneen takia anteeksipyyntö.
Ministeri lisäsi muistuttavansa diplomaatteja sosiaalisen median asianmukaisen ja vastuullisen käytön tärkeydestä.
Zammit Tabona oli Suomessa suurlähettiläänä vuodesta 2014. Britannian yleiradion BBC:n mukaan hänen kerrotaan olleen poliittisesti nimitetty suurlähettiläs eikä karriääridiplomaatti.
Asiasta Suomessa kertoi ensimmäisenä Hufvudstadsbladet.
Jessica Kaatila, 17, alkoi lintsata koulusta seitsemännellä luokalla. Nukkumaanmeno venyi yöhön, eikä hän jaksanut aamulla herätä kouluun.
– Minulla ei vain ollut motivaatiota kouluun. Kun oli yhden päivän pois, oli helppo myös toinen ja siitä tuli äkkiä kierre.
Vieraat kielet tuottivat vaikeuksia, mutta muuten koulu meni kohtuullisesti. Kaatila sinnitteli seitsemännen luokan loppuun, mutta kahdeksannen luokan syksyllä tilanne karkasi käsistä. Jouluun mennessä luvattomia poissaolotunteja kertyi yli 200 ja koulu uhkasi jäädä kokonaan kesken.
Kaatilan kaltaisia koulupudokkaita on Opetushallituksen Jyväskylän yliopistolta tilaaman tuoreen raportin mukaan koko maassa vähintään 4000. Vaikka määrää ei ole aikaisemmin selvitetty, kouluissa tiedetään, että kahdeksannen luokan syksy, jolloin Kaatilan lintsaaminen lisääntyi, on tyypillisin aika, jolloin koulusta putoaminen alkaa.
– Eniten yhteydenottoja tulee juuri kahdeksasluokkalaisista, mutta ongelmat näkyvät jo alakouluissakin. Melkein viikoittain tulee yhteydenottoja ihan nuorista oppilaista, jopa ekaluokkalaisista, jotka eivät syystä tai toisesta halua lähteä kouluun, sanoo ohjaava opettaja Tiina Pilbacka-Rönkä Oppimis- ja ohjauskeskus Valterista.
Poissaolot kouluista lisääntyvät tyypillisesti lomien jälkeen. Niille, joilla on jo paljon poissaoloja, viikonloppukin riittää katkaisemaan koulunkäynnin.
Kouluissa odotetaan pelonsekaisin tuntein etäkoulun vaikutusten selviämistä.
Niillä, jotka eivät tämän viikon torstaina palaa lintsaamisen vuoksi kouluun, voi olla entistä korkeampi kynnys jatkaa opintoja syksyllä koulujen alkaessa.
Motivaation puute Opetushallituksen raportin mukaan toiseksi yleisin syy kouluakäymättömyyteen.
Viime vuosina esimerkiksi Äänekosken yläkouluikäisillä motivaatio-ongelmat ovat Kasvun ja oppimisen palveluiden koordinaattori Satu Tarvaisen mukaan selvästi lisääntyneet: muut asiat kuin koulu kiinnostavat enemmän.
– Siihen liittyy myös ajattelu, ettei millään ole mitään väliä, hän sanoo.
Kaikkein yleisin syy koulupudokkuuteen on kuitenkin psyykkisissä oireissa, ja niistä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUSin nuorisopsykiatrian linjajohtaja Klaus Ranta on huolissaan. Ahdistus- ja masennusoireita on liki 10 prosentilla nuorista, ja moni myös hakee oireisiinsa apua: lähes 10 prosenttia 13–18-vuotiaista on ollut erikoissairaanhoidon asiakkaana viime vuosina. Määrä on kasvanut pitkään.
– Jos se ei kerro ongelmien lisääntymisestä, se kertoo ainakin siitä, että kevyempiä keinoja ei ole nuorille riittävästi, sanoo Ranta.
Mielenterveysogelmat ovat vain yksi koulupudokkuuden osa-alue. Nuorisopsykiatrin näkökulmasta kyse on moniulotteisesta ilmiöstä, johon liittyy myös esimerkiksi oppimishäiriöitä, perheen psykososiaalisia tekijöitä, kouluympäristöön kuuluvia asioita, kuten kiusatuksi tuleminen tai fyysisiä sairauksia.
Ranta pitää koulupudokkuutta yleisenä pahoinvoinnin merkkinä. Jos syitä ei tunnisteta ajoissa, nuoren reitti oikein kohdistettuun hoitoon on pitkä.
– Meillä on käsissä nuoria, jotka ovat pahimmassa tapauksessa olleet kaksi vuotta totaalisesti pois koulusta.
Opetushallituksen tilaaman raportin mukaan myös kouluissa toivotaan lisää apua siihen, miten kouluakäymättömyyteen pitäisi puuttua. Kouluissa on nähty selvästi, että pudokkaiden määrä on selvästi lisääntynyt joka puolella maata.
Jessica Kaatilan koulunkäynnin pelasti se, että poissaoloihin puututtiin nopeasti.
– Mulla on kokeiltu varmaan kaikki mahdolliset tukitoimet, mutta vasta pääsy NOTE-ryhmään auttoi, hän kertoo.
Koulupudokkaille tarkoitettu NOTE eli Nuoren Oma Tie -ryhmä on toiminut Äänekoskella opetusministeriön rahoituksella keväästä 2019. Siellä Kaatilan koulupäiviä lyhennettiin ja hän sai tehdä tehtäviä omaan tahtiin.
Kouluilla ympäri maata on kokeiluja, joilla yritetään ottaa koppi pudokkaista, ja valtakunnallisessa VIP-verkostossa tehtään työtä kouluakäymättömien tukitoimien kehittämiseksi. Mitään kansallisia ohjeita siihen, milloin ja miten luvattomiin poissaoloihin pitäisi puuttua, ei ole.
Klaus Rannan mielestä koulupudokkaiden määrä ei ainakaan vähene ennen kuin yhteiset, poissaolojen tunnistamisen ja arvioinnin menetelmät luodaan. Tällä hetkellä eri puolilla maata asuvat nuoret ovat eriarvoisessa asemassa, koska pelkästään tahdissa, jolla koulut puuttuvat poissaoloihin, on isoja eroja.
– Neljäsosa kouluista puuttuu ennen kuin poissaoloja on ehtinyt tulla 30 tuntia, valtaosalla raja on 50 tuntia, mutta on myös kouluja, jotka ryhtyvät toimiin vasta, kun koulusta on oltu luvattomasti pois yli sata tuntia, sanoo tutkijatohtori Sami Määttä Jyväskylän yliopistosta.
Kun koulusta on oltu pitkään pois, paluu pitää aloittaa perusasioista. Esimerkiksi Äänekosken NOTE-ryhmässä ei ensimmäisenä tartuta matematiikan laskuihin tai ruotsin kielioppiin: työ alkaa vuorokausirytmin ja arjen hallinnan palauttamisella.
Esimerkiksi Jessica Kaatila piti saada heräämään aamulla riittävän aikaisin, koska pelkästään se, että koulupudokas saadaan avaamaan koulun ulko-ovi, on iso edistymisaskel.
Kaatila ei alkujaan ollut edes kiinnostus aloittamaan erityisryhmässä.
– Kyllästyin, kun mulle soiteltiin ja viestiteltiin siitä jatkuvasti. Sanoin viimein, että okei, kokeillaan.
Erityisopettaja Mira Lempinen on oppinut käymään seitsemän oppilaan NOTE-ryhmässä väsytystaisteluja.
– Ensimmäisenä pitää saada luottamuksellinen suhde kuntoon oppilaan kanssa, vasta sen jälkeen päästään tekemään töitä kouluaineiden eteen.
Ryhmässä harjoitellaan myös tunne- ja vuorovaikutustaitoja ja omien vahvuuksien tunnistamista, koska niitä nuori tarvitsee myös peruskoulun jälkeen. Tuloksiakin on saatu: tänä keväänä 3–4 saa peruskoulun päättötodistuksen.
Jessica Kaatila on saanut koulunkäynnin ongelmiinsa tukea äidiltään. Tärkeänä tsemppaajana hän pitää myös ystävää, jonka kanssa hän viestittelee aamuisin ennen kouluun lähtöä, koulumatkat he kulkevat yhdessä.
Kaatila saa toukokuun lopussa peruskoulun päättötodistuksen. Syksyllä hän toivoo voivansa aloittaa lähihoitajaopinnot.
– Tämä on tosi hienoa. Mä oon ylpeä itsestäni.
Lue lisää:
Yle selvitti: opiskelijaäitejä on nyt enemmän kuin ennen – ja se on tutkijankin mielestä yllättävää
– Arvon pääministeri, mitä tapahtuu kouluille ja päiväkodeille kakkosvaiheessa, kun miljoonien vanhempien on aika palata töihin? Eikö perheille koidu suuria ongelmia?
Kysymyksen esitti italialainen naistoimittaja maan pääministeri Giuseppe Conten lehdistötilaisuudessa pari viikkoa sitten.
Pääministeri oli juuri kertonut miljoonille italialaisille etäyhteyden kautta, miten yhteiskunta etenee seuraavaan vaiheeseen koronaviruksen kanssa – mitä avataan ja milloin. Hän oli kuitenkin unohtanut puhua kouluista ja päiväkodeista.
– Koulut ovat kiinni lukuvuoden loppuun asti. Hallitus on arvioinut tilanteen yhdessä koronakomitean ja rajoitusten purkuvaiheesta vastaavan asiantuntijaryhmän kanssa, Conte vastasi.
Italiassa päätöksenteko on tavannut kuulua lähinnä miehille jo ennen koronakriisiä.
Viime kuukausina kansalaiselle on tullut silmiinpistävän selväksi, että yhteiskunnan läpileikkaavaa kriisiä hoitavat miehet keskenään – niin politiikan, virkamiehistön kuin asiantuntijuuden sarallakin.
Kolmasosa Italian ministereistä on naisia, mutta koronan aikana paljon esillä olleet ministerit – pääministeri, talousministeri, ulkoministeri ja terveysministeri ovat miehiä.
Pahiten koronakriisistä kärsineiden Pohjois-Italian alueiden kuvernöörit ovat miehiä.
Hallituksen konsultoiman koronakomitean seitsemän jäsentä ovat kaikki miehiä. Koronarajoitusten purkuun liittyviä suosituksia antavassa komiteassa 18 jäsenestä 14 on miehiä.
Lisäksi televisiossa tartuntakäyristä puhuvat lähinnä epidemiologimiehet, tartunnoista tiedottavat hätätilaviranomaiseen kuuluvat miehet ja sairaaloiden hätätilasta kertovat vastaavat lääkärimiehet.
Tämä on erityisen kummaa, kun ajattelee, että kriisin eturintamassa olevista esimerkiksi sairaanhoitajista suurin osa on naisia ja moni päätöksistä vaikuttaa naisten elämään ainakin yhtä paljon kuin miesten.
Italiassa on sanomattakin on selvää, kumpi vanhemmista joutuu huolehtimaan lapsista, kun hallitus päätti pitää koulut kiinni syyskuuhun asti. Rajoituksia purettaessa ensimmäisistä töihin palanneista lähes kolme neljästä oli miehiä.
Naisten puute kriisinhoidon avainpaikoilta on noussut esiin Italian julkisuudessa.
Naispuolinen perhe- ja tasa-arvoministeri sai mandaatin perustaa ministeriönsä alaisuuteen “pinkin komitean”, johon kuuluu 13 asiantuntijanaista. Komitean tehtävänä on osallistua yhteiskunnan jälleenrakentamiseen akuutin kriisin jälkeen.
Se tuntui monesta nololta lohdutuspalkinnolta. Pitkän linjan italialaispoliitikko Emma Bonino kritisoi komiteaa ja kutsui sitä “intiaanireservaatiksi”.
– Italiassa sukupuolten tasa-arvosta keskustellaan vain viikonlopun konferensseissa. Maanantaina päättäjät laittavat taas autopilotin päälle ja valitsevat tehtäviin miehiä, joita tuntevat, ja jotka sattuvat pyörimään siinä ympärillä, Bonino laukoi Corriere della Sera -päivälehdelle.
Moni vaikutusvaltainen italialaisnainen on allekirjoittanut pääministerille lähetetyn kirjeen, jossa vaaditaan lisää naisia kriisiä hoitaviin elimiin. Kritiikin jälkeen pääministeri lupasi, että naisten määrää rajoitusten purusta vastaavassa komiteassa lisätään.
Suomen tasa-arvoon Italialla on valovuosien matka. Toivottavasti maan päätöksenteossa ja kriisinhoidossa osattaisiin kuitenkin tulevaisuudessa miettiä tasa-arvoa jo ennen kuin päätökset on tehty epätasa-arvoisesti.
