Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump on ryöpyttänyt Manchesterin pommi-iskun tekijää. Trumpin mukaan iskun tekijä tai tekijät ovat pahasuopia luusereita.

Trump aikoo jatkossakin puhua terrori-iskujen tekijöistä "luusereina".

– En kutsu heitä hirviöiksi, koska he pitäisivät siitä. He kuvittelisivat, että se on jotain arvostettua, Trump totesi.

Trump on ensimmäisellä ulkomaanmatkallaan Yhdysvaltojen presidenttinä. Parhaillaan Trump on vierailulla Israelissa ja miehitetyllä Länsirannalla ja hän on tavannut Israelin pääministerin Benjamin Netanjahun sekä palestiinalaishallinnon presidentin Mahmud Abbasin.

Sekä Netanjahu että Abbas ovat tuominneet Manchesterin itsemurhaiskun.

Iskussa kuoli 22 ihmistä, osa uhreista lapsia. Yli 50 ihmistä on loukkaantunut iskussa.

Alaikäisten tyttöjen ja aikuisten miesten kanssakäymisestä huolestunut Itä-Suomen poliisi on ottanut poikkeukselliset keinot käyttöön Joensuussa.

Poliisi on välittänyt talvella ja kevään aikana Joensuussa yleistyneestä ilmiöstä viestiä Wilmassa, joka on maassamme yleisesti käytössä oleva koulun ja kodin välinen yhteydenpitojärjestelmä.

Välittämänsä tiedotteen mukaan poliisi on saanut talven ja tämän kevään aikana useita viestejä siitä, että alaikäiset tytöt hakeutuvat nuorehkojen aikuisten miesten seuraan. Havaintojen mukaan nuorimmat tytöt ovat alakouluikäisiä. Myös poliisi on tehnyt vastaavia havaintoja normaalin partioinnin yhteydessä.

Lisäksi poliisi on tutkinut viime aikoina useita seksuaalirikoksia, joissa uhri on ollut alaikäinen tyttö. Rikoksesta epäiltynä on ollut sekä ulkomaalaistaustaisia että kantasuomalaisia nuoria miehiä.

Missä seurassa liikut?

Kun nuoret ja eri-ikäiset ihmiset hakeutuvat toistensa seuraan, ei siinä ole tietenkään mitään kiellettyä tai rikollista, poliisi korostaa. Poliisi on kuitenkin huolissaan, koska tehtyjen ilmoitusten perusteella näissä kohtaamisissa ei aina ole ollut kysymys pelkästään keskustelusta tai ajatusten vaihdosta.

Rikoskomisario Simo Hämäläinen korostaa, että tilanne Joensuussa ei ole huono eikä poikkeuksellinen muuhun maahan verrattuna. Mutta poliisin käyttämä viestintäkeino on poikkeuksellinen.

Poliisi on tehnyt havaintoja pitkin talvea ja kevättä. Simo Hämäläinen

– Poliisi on tehnyt havaintoja pitkin talvea ja kevättä siitä, että nuoret tytöt liikkuvat Joensuun keskustan alueella, aiemmin talvella kauppakeskuksissa ja nyt ympäri kaupunkia, aikuisten miesten kanssa. Siellä on ulkomaalaistaustaisia miehiä ja myös suomalaisia miehiä.

– Toki suurin osa nuorista ja suurin osa näistä aikuisista käyttäytyy hyvin. Mutta niin kuin jokainen voi päätellä, osa näistä kanssakäymisistä on johtanut muun muassa eriasteisiin seksuaalirikosepäilyihin. Ja tästä ollaan huolissaan, Simo Hämäläinen kertoo.

Nuorimmat viidesluokkalaisia

Rikoskomisario Hämäläisen mukaan oli poliisin oma idea ottaa Wilman kautta yhteyttä nuoriin ja heidän vanhempiinsa.

– Ihan ennaltaehkäisevässä mielessä ennen kesälomia ajattelimme, että laitetaan henkilökohtaisempi viesti. Että käytäisiin keskustelun kautta pelisääntöjä ja ruumiillisen koskemattomuuteen liittyviä yksityiskohtia kotona läpi. Tämä on ollut tarkoitus tässä viestinnässä, Hämäläinen sanoo.

Tavoite on, että erityisesti vanhemmat ja muut aikuiset kantaisivat entistä enemmän huolta ja vastuuta lapsista ja nuorista. Simo Hämäläinen sanoo, että poliisin tarkoituksena ei ole lietsoa minkäänlaista pelkotilaa tai vihaa.

– Vaan ihan avoimesti keskustella näistä asioista ja tuoda ilmi ne havainnot, joita me olemme omassa työssämme tehneet.

Hämäläinen kertoo, että poliisin nuorten tiimin työntekijöiden havaintojen mukaan aikuisten miesten seurassa tavatuista tytöistä nuorimmat ovat olleet peruskoulun viidennellä ja kuudennella luokalla, eli he ovat iältään noin 12-vuotiaita lapsia.

Filippiinien kovaotteinen presidentti Rodrigo Duterte on julistanut maan eteläosaan sotatilalain.

Sotatilalaki koskee Filippiinien eteläosassa sijaitsevaa Mindanaon saarta, joka on maan toiseksi suurin saari ja jossa asuu yli 20 miljoonaa ihmistä.

Armeija on käynyt Mindanaolla paikoin taisteluja niin muslimiseparatisteja kuin kommunistisissejäkin vastaan. Viime päivinä saarella Marawin kaupungissa ovat ottaneet yhteen filippiiniläisjoukot ja äärijärjestö Isisiin kytköksissä olevat taistelijaryhmät.

Poikkeustila voi perustuslain puitteissa kestää vain 60 päivää, mutta presidentti Duterte uhkaa jopa vuoden mittaisella poikkeustilalla.

– Se voi vaatia vuoden tai olla ohi kuukaudessa, josta olisin onnellinen, presidentti sanoi hallituksen verkkosivuilla julkaistussa videossa.

Duterte vannoo olevansa ankara terrorismia vastaan ja muistutti terrorismin kitkennään olleen hänen vaalilupauksiaan viime vuoden presidentinvaalikampanjassaan.

Lähteet: AFP, Reuters, STT

Liedon ja Kaarinan rajalla sijaitseva Littoistenjärvi puhdistettiin polyalumiinikloridilla kaksi viikkoa sitten. Nyt järven vesi on kuin suoraan etelänlomalta.

Varsinais-Suomen Ely-keskuksen erityisasiantuntijan Harri Helmisen mukaan kristallinkirkkautta kestänee muutaman viikon ajan. Sen jälkeen järvi alkaa hakea luonnollista tilaansa.

Parannus on silti todennäköisesti pysyvä, ainakin jos Rymättylän Kirkkojärvelle on katsominen.

Kirkkojärvellä tehtiin vastaava kemikaalikäsittely 15 vuotta sitten. Vaikka vesi ei enää ole yhtä kirkasta kuin Littoisissa nyt, on veden laatu Rymättylässäkin parantunut pysyvästi. Sinilevistä ei enää ole tietoakaan.

Asukkaat mielissään

Tiistaina rannalla paistatelleet paikalliset myöntävät, että kemikaalipuhdistus herätti aluksi epäluuloja. Aurinkoisena alkukesän aamupäivänä huolet ovat tiessään.

– Hyvä ilma ja puhdistettu järvi, niin kyllä kelpaa tulla, Maria Makkonen sanoo.

– Lapsetkin uskaltaa päästää kahlaamaan. Ei ainakaan siinä mielessä jännitä, Noora Sirviö säestää.

Lasse Aho arvelee, että Littoistenjärven rannalle tulee paljon enemmän käyttöä kuin aiemmin. Viime viikonloppuna ranta olikin aivan tukossa veden ihastelijoista.

– Varmasti kemikaalikäsittely kannatti sekä järven että Kaarinan kaupungin kannalta.

– Tämä on hienoa paikallisille ja kenties vähän kauempaakin tuleville. Hienolta näyttää, Aho tuumaa.

Kuinka monta verkkoidentiteettiä sinulla on?

Häkellyttävän monta. Esimerkiksi tietotekniikkayritys Tiedon mukaan nettiä käyttävillä suomalaisilla on keskimäärin jopa 90 eri verkkoidentiteettiä. Käyttäjätietojen kerääminen on digiaikana nimittäin hyvin arkista puuhaa. Niiden avulla palveluntarjoajat räätälöivät esimerkiksi verkkokauppoja ja sosiaalisen median sivuja kullekin käyttäjälle sopivaksi.

Kansalaisten mahdollisuudet kontrolloida henkilötietojensa käyttöä paranevat merkittävästi ensi vuoden toukokuussa

Britannia nosti terrorismin uhan korkeimmalle tasolle

Britannia on nostanut terrorismin uhkatasonsa viisiportaisen asteikon korkeimmalle tasolle. Korkein eli kriittinen taso tarkoittaa sitä, että uuden terrori-iskun uhkan mahdollisuus on välitön. Pääministeri Theresa Mayn ilmoitus tuli tiistai-iltana sen jälkeen, kun hallituksen kriisiasiantuntijat olivat kokoontuneet Manchesterin iskun tutkimusten tiimoilta.

May kertoo, että Britannia myös siirtää sotilashenkilöstöä avustamaan aseistettuja poliiseja. Sotilashenkilöstö korvaa aseistetut poliisit strategisissa paikoissa.

Trump vierailee Vatikaanissa

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump vierailee tänään Roomassa. Hän tapaa paavi Franciscuksen ja tutustuu Pietarinkirkkoon Vatikaanissa. Hän keskustelee myös Italian presidentin Sergio Mattarellan ja muiden Italian johtajien kanssa. Illalla Trump lentää Brysseliin Nato-kokoukseen.

Cannesissa esitetään salaperäistä VR-elokuvaa

Parhaillaan käynnissä olevien Cannesin elokuvajuhlien ohjelmistossa esitetään ensimmäistä kertaa virtuaalitodellisuusteknologialle tehtyä elokuvainstallaatiota. Tarkoin turvatoimin varjeltu Carne Y Arena vie yleisönsä Yhdysvaltojen rajalle, sitä laittomasti ylittävien siirtolaisten matkaan.

Elokuvainstallaation tekijä on Oscar-palkittu ohjaaja Alejandro González Iñárritu, joka haluaa teoksellaan kiinnittää huomiota laittomien siirtolaisten kohtaloihin. Pääsimme kokemaan matkan ensimmäisten joukossa.

Lähes koko maassa on tänään poutaa

Sää on tänään suuressa osassa maata aurinkoista, kertoo Ylen meteorologi Toni Hellinen. Lapissa pilvisyys on runsasta, ja Pohjois-Lapissa voi sataa hieman räntää. Etelässä tulee yksittäisiä sadekuuroja, joihin saattaa liittyä myös hieman ukkosta. Lämpötila kohoaa etelässä ja lännessä ylimmillään 20 asteen vaiheille, pohjoisessa on viileämpää.

Helatorstaiksi lännestä saapuu hajanisia sateita. Idässä lämpötila kohoaa 20 asteeen vaiheille, lännessä viilenee. Perjantaina puhaltaa kylmä pohjoistuuli, päivä on melko aurinkoinen ja poutainen.

Lue tarkemmin säästä Ylen sääsivuilta.

Kiinan ulkoministeri Wang Yin mukaan Pohjois-Korean tulee lopettaa uhkailutoimensa, jotka ovat YK:n Pohjois-Koreaa koskevien päätöslauselmien vastaisia. Samalla Pohjois-Korean tulisi ryhtyä vuoropuheluun Korean niemimaan jännitteiden lieventämiseksi ja uusien sanktioiden välttämiseksi.

Wang totesi maansa ulkoministeriön verkkosivuilla julkaistussa lausunnossaan, että osapuolten tulisi pysytellä maltillisina umpikujaan ajautuneessa tilanteessa.

Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin hallinto on vaatinut Kiinaa toimiin Pohjois-Korean rauhoittamiseksi. Trumpin mukaan kaikki vaihtoehdot ovat pöydällä, jos Pohjois-Korea jatkaa ydinohjelmansa kehittämistä.

Pohjois-Korea teki viimeksi viime sunnuntaina ohjuskokeen Japaninmerelle. Ohjuksen kantama oli noin 500 kilometriä.

YK:n turvallisuusneuvosto on tuominnut yksimielisesti ja jyrkästi Pohjois-Korean viimeisimmän, viime sunnuntaina tehdyn, ohjuskokeen.

Lähteet: Reuters

• Poliisin mukaan iskusta epäilty oli 22-vuotias Salman Abedi
• Iskun tekijä kuoli räjähdyksessä.
• Poliisi selvittää, saiko hän apua iskun valmisteluissa.
• Poliisi on pidättänyt yhden 23-vuotiaan miehen sekä tehnyt ratsioita ja yhden hallitun räjähdyksen.
• Iskussa kuoli 22 ihmistä ja 59 haavoittunutta vietiin sairaalahoitoon.
• Monien haavoittuneiden vammat ovat hengenvaarallisia.

1. Pommi räjähti konserttipaikan uloskäynnillä

Itsemurhaiskijä räjäytti omatekoisen pommin myöhään maanantai-iltana Manchester Arenalla, jossa arviolta 20 000 ihmistä oli seuraamassa yhdysvaltalaisen laulajan Ariane Granden konserttia.

Areena sijaitsee lähellä Victorian rautatieasemaa.

Räjähdys tapahtui konsertin viimeisen kappaleen aikana, kun osa yleisöstä oli jo poistumassa konsertista. Pommi räjähti lähellä areenan uloskäyntiä.

Jotkut konsertissa olleet ovat kertoneet, ettei heitä tarkastettu heidän mennessään areenalle.

Iskupaikan ympäristö on toistaiseksi eristetty ja Victorian asema suljettu.

2. Nuorin uhri 8-vuotias

Iskussa kuoli 22 ihmistä, joista monet olivat lapsia tai nuoria. Brittimedian mukaan nuorin kuolonuhri oli 8-vuotias.

Ensimmäisten uhrien henkilöllisyys varmistui vasta tiistaina iltapäivällä.

59 haavoittunutta vietiin sairaalahoitoon. Pääministeri Theresa Mayn mukaan monella on hengenvaarallisia vammoja. Hätäkeskuksen päällikkö kertoo, että vakavasti haavoittuneita lapsia on 12.

Manchester Evening News -lehti kertoo, että kaikkiaan iskussa haavoittui lähes 120 ihmistä. Sairaalaan vietyjen lisäksi 60 haavoittunutta sai paikan päällä apua ensihoitajilta.

3. Uhrien joukossa ei suomalaisia

Suomen ulkoministeriö kertoo, että Britannian viranomaisten mukaan uhrien joukossa ei ole suomalaisia.

4. Poliisi  kertoi epäillyn nimen

Manchesterin poliisi kertoo, että maanantain terrori-iskusta epäilty oli 22-vuotias Salman Abedi.

Poliisi ei ole kertonut epäillystä muita yksityiskohtia. Tekijä kuoli räjähdyksessä.

Lehtitietojen mukaan epäilty olisi Britannian kansalainen. Saksalaislehti Tagesspiegelin turvallisuuslähteet sanovat, että miehellä olisi juuria Libanonissa.

Brittilehti The Telegraphin lähteet puolestaan sanovat, että hän oli taustaltaan libyalainen. The Telegraph sanoo, että hänen vanhempansa pakenivat Libyasta Muammar Gaddafin hallintoa.

Epäilty itse syntyi vuonna 1994 Manchesterissa. Hän oli toiseksi nuorin perheen neljästä lapsesta, lehti sanoo.

5. Poliisi selvittää mahdollisia kumppaneita

Poliisin mukaan itsemurhaiskijä teki iskun yksin, mutta parhaillaan selvitetään, saiko hän apua iskun valmisteluissa.

Poliisi pidätti iltapäivällä 23-vuotiaan miehen iskuun liittyen.

Poliisi on tehnyt tiistaina ratsioita Manchesterin Whalley Rangen ja Fallowfieldin alueilla sekä Fallowfieldissä hallitun räjäytyksen.

6. Isis ilmoittautui tekijäksi

Terrorijärjestö Isis sanoo tehneensä Manhcesterin iskun. Isis kertoi väitteestään Amaq-propagandasivustollaan ja sosiaalisessa mediassa.

Isis käytti ilmaisua "kalifaatin sotilas", mikä voi tarkoittaa sitä, että isku olisi pikemminkin Isisin innoittama kuin suunnittelema, sanoo BBC:n turvallisuuteen perehtynyt kirjeenvaihtaja Gordon Corera.

Yhdysvaltain tiedustelujohtaja Dan Coats huomauttaa, ettei itsemurhaiskijän yhteyttä Isisiin ole kuitenkaan vahvistettu.

Lähteet: AP, AFP, Reuters, Yle Uutiset

Varpaani uppoavat hiekkaan, kun katson erämaata ympärilläni. Aamu sarastaa taivaanrannassa. Etsin suuntaa, johon kävellä, mutta joka puolella näyttää samalta.

Olen yksin keskellä erämaata. Maisema on yhtä aikaa tuttu ja tuntematon.

Takaani kuuluu huuto. Käännyn katsomaan ja näen muita ihmisiä. He liittyvät seuraani ja puhuvat jotain, mitä en ymmärrä. Lähden kulkemaan heidän kanssaan samaan suuntaan.

Sitten kuuluu uusi ääni: roottorin iskuja ja ison koneen jylinää taivaalta. Lähestyvän helikopterin ääntä,

Olen jossakin Yhdysvaltain ja Meksikon rajalla seurassani kourallinen laittomia siirtolaisia, jotka sukeltavat piiloon harvojen pensaiden taakse.

Miten ihmeessä minä olen tänne joutunut?

Virtuaalitodellisuuden vallankumous

Virtuaalitodellisuudesta on jo pari vuotta puhuttu viihdeteollisuuden tulevaisuutena. Teknologiaa on esitelty festivaaleilla ja hehkutettu alan lehdissä.

VR:n juju on siinä, että se on huomattavasti nykyisiä viihteen muotoja immersiivisempi kokemus. Se tarkoittaa, että teoksen esittelemä maailma imee kokijan mukaansa nykyisiä elokuvia, tv-sarjoja ja pelejäkin voimakkaammin. Ero on selvä: rajatun nelikulmaisen ruudun sijaan koettavana on kolmiulotteinen maailma, joka on ainakin teoriassa rajaton.

Noiden kokemusten tiellä on kuitenkin vielä esteitä. VR-lasit ovat vielä liian kalliita kotikäyttöön. Lisäksi teknologia kehittyy hitaasti: elokuviin verrattuna virtuaalitodellisuuden ihmiset näyttävät yhä enemmän tietokonepelin hahmoilta kuin oikeilta ihmisiltä. Ei siis ihme, että VR-elokuvia ei ole juuri nähty maailmalla.

Haasteet eivät lannista kekseliäitä elokuvantekijöitä. Cannesin elokuvajuhlilla on tänä vuonna kuitenkin ensimmäistä kertaa virallisessa ohjelmistossa VR-teknologiaa hyödyntävä elokuvainstallaatio. Carne Y Arena -nimisen teoksen takana on meksikolainen Oscar-voittaja Alejandro González Iñárritu (mm. The Revenant, Birdman, Babel).

Iñárritu on halunnut tehdä teoksen kiinnittääkseen laajemman yleisön huomion Yhdysvaltoihin saapuvien laittomien siirtolaisten kohtaloihin. Kohtauksen pohjana on siirtolaisten tositarinoita, joita voi myös lukea installaation yhteydessä olevassa näyttelytilassa.

Variety-lehti kutsui maanantaina Carne Y Arenaa virtuaalitodellisuuden vallankumoukseksi. Sitä se on ainakin sikäli, että aiempiin peleihin ja muihin VR-elämyksiin verrattuna kuusi ja puoliminuuttinen elokuva on tarkasti käsikirjoitettu kokemus.

Koska esityspaikkana on Cannes, ei installaatioon pääse kuka tahansa. Sitä varjellaan toimin, jotka ovat jo itsessään lähellä agenttijännäriä.

Piilotettu elokuva

Cannesissa Carne Y Arenan pääsee kokemaan tuhat ihmistä. Sitä varten on läpäistävä medioille ja elokuva-ammattilaisille asetettu tiukka seula. Esimerkiksi Yle läpäisee sen juuri ja juuri.

Sähköpostiin kilahtaa vastaus: minun on saavuttava aamulla klo 8.30 Cannesin satamaan. Kutsu on henkilökohtainen, sitä ei saa antaa kenellekään muulle. Tapahtumapaikalla ei saa ottaa valokuvia eikä videota.

Alle kymmenen minuutin elämykseen on varattava matkoineen puolitoista tuntia aikaa.

Aamulla satamarakennuksen toimistossa nimeni tarkastetaan. Sen jälkeen minut ohjataan festivaalin mustaan autoon, joka lähtee ajamaan nimettömään paikkaan.

Auto matkaa viisitoista minuuttia rannan viertä ja kääntyy teollisuusalueelle. Lopulta se pysähtyy harmaan teollisuushallin pihalle. Ainoa vihje siitä, että ollaan elokuvafestivaalilla, on nimettömästä metallisesta ovesta kurkistava Cannesin työntekijä.

Sisällä hallissa on vastaanottopöytä, jolla on pinossa papereita. Pöydän takana istuva nainen pyytää allekirjoituksen lomakkeeseen, jolla tapahtuman järjestäjä luopuu kaikista vastuista installaation mahdollisten terveysriskien osasta.

Lopuksi annetaan ohjeita:

– Elä mukana. Älä ole toimittaja. Mene lähelle ihmisiä. Mene niin lähelle, että näet heidän mieleensä. Kirjaimellisesti, tapahtuman järjestäjä neuvoo.

Sitten alkaa itse installaatio.

Enemmän kuin elokuvaa

Edessäni kohoaa pala muuria, joka on tuotu Rivieralle Nacon kaupungista Arizonan osavaltiosta, Meksikon ja Yhdysvaltain rajalta. Tämä ei ole vielä virtuaalitodellisuutta, vaan totisinta totta. Opaste kertoo, että muurin metalli on peräisin Vietnamin sodassa käytetyistä helikoptereista.

Astun ovesta sisään ja tulen pieneen harmaaseen huoneeseen. Seinään kiinnitetty kyltti käskee riisumaan kengät ja sukat, istumaan ja odottamaan hälytysvalon syttymistä. Huoneen nurkassa on kenkiä, jotka on löydetty Arizonan erämaasta.

Kun valo syttyy, siirryn toiseen huoneeseen. Tunnen hiekan jalkapohjissani. Ison pimeän huoneen keskellä seisoo kolme miestä, jotka viittovat minua luokseen.

Miehet auttavat minulle VR-lasit päähän ja repun selkään, ja antavat viimeisen ohjeen: mitä tahansa saa tehdä paitsi juosta. Jos olen törmätä seinään, he nykäisevät reppuni hihnasta.

Lasit päässä en näe mitään. Sitten ympärilläni valkenee päivä erämaassa.

Takaisin erämaahan

Ennen kuin ehdin huomata, helikopteri on laskeutunut ja ympärillämme on rajavartijoiden autoja. Vartijat osoittavat isoilla aseillaan ja huutavat pysymään maassa kädet pään päällä.

Minua he eivät tunnu huomaavan. Olen vapaa kulkemaan maassa makaavan ihmisen tai ihmisryhmän luota toisen luo. Samalla saan kuulla heidän tarinoitaan.

Jos tarkoituksena on antaa kasvottomille kasvot, olisi mukava jos ne eivät näyttäisi tietokonegrafiikalta. Ensimmäinen tunne elokuvasta onkin se, että olen keskellä tietokonepeliä. Se ärsyttää aluksi.

Pian alan kuitenkin kiinnostua siitä, mitä henkilöille tapahtuu ja mitä he sanovat. Yksi on lakimies, mutta häntä kohdellaan niin kuin salakuljettajaa. Vanha nainen makaa maassa ilmeisesti sairaana. Vähän matkan päässä hänestä kyhjöttää kaksi nuorta poikaa, jotka eivät puhu englantia eivätkä espanjaa. Tilanne tuntuu räjähdysherkältä.

Matkakumppanieni repliikit ovat lyhyitä, mutta ne antavat vihjeitä kokonaisista elämistä katkonaisten lauseiden takana. Täytyy antaa pisteitä käsikirjoittajille. Vapaasti eri suuntiin vaellettavan maailman käsikirjoittaminen on tietynlaista koreografiaa lisättynä perinteisen elokuvan käsikirjoittamiseen. Muka huolettomasti valittujen vuorosanojen kautta tajuan hetki hetkeltä paremmin pakolaisten kokemusta.

Rajan yli todellisuuteen

Olen tottunut siihen, että saan kulkea rauhassa kaiken kärsimyksen keskellä. Menen tutkimaan aluetta, mutta minua nykäistään repusta. Olen jo unohtanut seinien olemassaolon.

Väistän myös minua kohti käveleviä viranomaisia ja rajanylittäjiä. Sitten muistan ohjeen katsoa heidän mieleensä. Kävelen kohti yhtä ja hänen sisäänsä. Siellä näen hänen sykkivän sydämensä. Kuljen toista kohti ja näen saman.

Sydän on jokaisella samanlainen.

Yhtäkkiä rajavartija kääntyy suoraan kohti ja osoittaa minua aseellaan.

– Mitä oikein teet?! Maahan ja kädet pään päälle! hän huutaa.

Katson taakseni, mutta siellä ei ole ketään. Vartija ottaa askeleen minua kohti ja toistaa käskynsä, nyt vielä kovempaa. Huuto on niin uhkaava, että kyyristyn maahan ja nostan käteni ilmaan.

Ympärilläni pimenee. Esitys on loppunut.

Carne Y Arena jatkaa Cannesista Italiaan, missä se on loppuvuodesta yleisön nähtävissä Milanon Fondazione Pradassa. Sen jälkeen installaatio nähdään ainakin Los Angelesissa ja Mexico Cityssä.

Kittilän kunnanhallitus ei käsitellyt tiistaina kunnanjohtajan valinnan laillisuusvalvontaa. Tämä johtuu siitä, että lisälistalla olevia asioita ei tuotu kunnanhallituksen päätettäväksi Tarmo Salosen (ps.) esityksestä.

Hallintojohtaja Esa Mäkinen jätti asiasta erivän mielipiteen. Paula Nevala (vas.) ilmoitti, että kunnanhallituksen olisi pitänyt käsitellä kunnanjohtajan valinnan laillisuusvalvonta.

Mäkinen esitti kunnanhallitukselle, että vt. kunnanjohtajaksi hakeneista tulee laatia asianmukainen ansiovertailu ja saattaa asia uudelleen valtuuston käsiteltäväksi.

Kunnanhallitus päätti viime viikolla, että vt. kunnanjohtajan valinta laitetaan varmuuden vuoksi uudelleen kunnanvaltuuston päätettäväksi. Valtuusto kokoontuu maanantaina viimeiseen kokoukseensa tällä vaalikaudella.

Kittilän kunnanvaltuusto valitsi kunnanhallituksen entisen puheenjohtajan Timo Kurulan (kesk.) vt. kunnanjohtajaksi kuukausi sitten. Päätös syntyi äänestyksen jälkeen. Valinta näyttää kuitenkin olevan tasa-arvolain vastainen, koska hakijoista ei oltu annettu koko valtuustolle ansiovertailua. Tämän vuoksi valtuusto on valitsemassa vt. kunnanjohtajan nyt uudelleen.

Kittilä ei voi valita vielä vakituista uutta kunnanjohtajaa, koska laittomasti erotetun kunnanjohtajan Anna Mäkelän asiaa ei ole vielä käsitelty loppuun.

– Kyllä tämä on road movie, mutta ei se tyypillisin, oululainen ohjaaja Aleksi Puranen hymyilee katsoessaan pulkkilalaisella taukopaikalla matkaseuruetta, joka on koostuu filmiryhmästä, avustajista ja itse pääsankarista.

Niveljäykistymätautia sairastavan Ville Jaarannon, 37, pyörätuolimatkaa Oulusta Lissaboniin taltioiva dokumenttielokuva Wheels of Freedom on ohjaajallekin hyppy tuntemattomaan.

– Tämä on minulle ensimmäinen lajiaan, fiktiokäsikirjoittajan koulutuksen saanut Puranen toteaa.

Painavaa sanomaa sekä viihdettä

Tyylipuhtaassa road moviessa tarinan tunnelataus kasvaa sitä mukaa, kun ajokilometrejä kertyy. Jaarannon tosielämän road tripillä tunteet ovat olleet matkassa alusta alkaen.

– Pointtina on Villen ajama asia vammaisten paremmista oikeuksista. Teema on pinnan alla oleva vakavampi puoli. Itse matkanteossa on sitten viihteellisempää osuutta, Puranen paljastaa.

Lisämausteen elokuvaan tuovat mukana olevat avustajat, matkan aikana kohdatut ihmiset sekä odottamattomat tilanteet, joita väistämättä mahtuu 6000–7000 kilometrin mittaiseen reissuun.

– Ennustajia kun emme ole, emme voi etukäteen tietää mitä tapahtuu. Pelaamme kuitenkin hieman todennäköisyyksillä – mitä ehkä tapahtuu, mitä missään nimessä ei tapahdu, mitä tapahtuu varmasti.

Avuliaisuus on yllättänyt

– Seitsemänkymmentä kilometriä pitäisi vielä ajaa, eli kyllä alkaa sänky ja lepo illalla houkutella, Ville Jaaranto nauraa haastattelupäivän kilometritavoitetta puidessaan.

Realiteetit ovat jo ehtineet opettaa seurueelle, että vastaavaa matkaa ei hetkessä porhalleta. Risu, yksi kolmihenkisestä avustajatiimistä, kertoo kuinka etenkin tekniikka on tuottanut päänvaivaa.

Ville on yksi sisukkaimpia tuntemiani kavereita! Aleksi Puranen

– Akkujen ja latureiden kanssa on ollut ongelmia. Olemme jo ehtineet käyttää jeesusteippiäkin! Maksimissaan 20 kilometriä päästään yhdellä akulla eteenpäin, sitten pitää ladata. Sekin on selvitettävä erikseen, missä akkuja kehtaa öisin ladata, hän selventää.

– Suomalaiset ovat kuitenkin yllättäneet! Ihan sama missä maatilalla tai kaupassa olemme olleet sormi suussa, niin ovat ihmiset tulleet joukoin tsemppaamaan ja piirtämään rinnakkaiskytkentäkaavioita akuista. Ihmiset ovat ihania!

"Kunnon seikkailu aikaiseksi"

Omat haasteensa eittämättä asettaa Jaarannon fyysinen kunto. Ohjaaja Puranen kuitenkin kehuu pääsankarin jaksamista.

– Pään kestämisestä tämä ei tule jäämään kiinni. Ville on yksi sisukkaimpia tuntemiani kavereita!

Kuvaustiimikin jaksaa ohjaajan mukaan oikein hyvin.

– Me vain koetamme taltioida mahdollisimman paljon, mitä Villelle ja avustajille tapahtuu. Toivotaan että saadaan kunnon seikkailu aikaiseksi.

Jaarannon matkaseurueineen on tarkoitus olla perillä Portugalin Lissabonissa elo-syyskuun vaihteessa. Matkan edistymistä voi seurata muun muassa täältä.

Monet suomalaislapsetkin muistavat pittoreskin Melukylän, jossa oli kolme taloa ja seitsemän lasta. Liisa, Saku, Naku, Riitta, Anna, Olli ja pikku-Kersti leikkivät idyllisessä eteläruotsalaisessa maisemassa, jossa tuntui olevan ikuinen kesä ja josta paha maailma pysytteli kaukana.

Todellisuudessa Melukylän kolmen talon pihapiiri sijiatsee Sevedstorpin kylässä, Vimmerbyn ja Mariannelundin puolivälissä ja yksi taloista on laitettu myyntiin.

Mielenkiintoisen palasen ruotsalaista kulttuurihistoriaa saisi lunastettua itselleen suomalaisen peruskesämökin hinnalla eli 88 000 eurolla.

1800-luvulla rakennettu punainen torppa oli Astrid Lindgrenin isän Samuel Augustin lapsuudenkoti. Talo ja sen pihapiiri naapuritaloineen oli Lindgrenin innoittajana Melukylän lapset –kirjasarjassa. Lisäksi pihapiirissä kuvattiin vuonna 1986 Lasse Hallströmin ohjaama elokuva Melukylän lapset.

Asunnonvälittäjän ilmoituksen mukaan kaksikerroksisessa puutalossa on 85 asuinneliötä, kolme huonetta, keittiö ja kylpyhuone. Lisäksi talosta löytyy vanhoja, puisia peiliovia, lankkulattiat, puuhella ja koristeellisia tulipesiä. Toki rakennukseen kuuluu myös piharakennus sekä vehreä puutarha vanhoine puineen.

Melukylän kiinteistökaupoista ovat kertoneet verkkosivuillaan Ruotsin yleisradioyhtiö SVT sekä sanomalehti Aftonbladet.

Tilausansat ovat Euroopassa erittäin yleisiä, eikä kuluttajilla ole riittävästi tietoa omista oikeuksistaan, selviää tuoreesta kyselystä.

Euroopan kuluttajakeskusten teettämän kyselyn mukaan 19 prosenttia tilausansaan joutuneista maksaa saamansa laskun, vaikka eivät omasta mielestään ole tilanneet mitään.

Kyselyn perusteella viimeisen kolmen vuoden aikana Ruotsissa, Norjassa, Suomessa, Hollannissa, Belgiassa ja Itävallassa noin 3,5 miljoonaa kuluttajaa on kärsinyt tilausansoista.

Tilausansassa on kyse tilanteesta, jossa mainostetaaan edullisia tuotteita ja kertakokeilun sijaan tilausansa johtaa kalliisiin jatkotilauksiin. Yleisimmin kuluttaja ajautuu tilausansaan netissä tai sosiaalisessa mediassa olevan tarjouksen kautta.

Keskimäärin tällaisessa tapauksessa kuluttajalle on koitunut kustannuksia noin sata euroa, kertoo Euroopan kuluttajakeskus tiedotteessa.

Kyselyn mukaan yli puolet eurooppalaisista kuluttajista tietää, että he voivat ottaa yhteyttä pankkiinsa ja vaatia vaatia rahojaan takaisin. Kyselyn perusteella vain 11 prosenttia teki niin.

Kyselyn toteutti Sifo Kantar verkkohaastatteluina. Euroopan kuluttajakeskuksen Ruotsin toimipiste ja Ruotsin kuluttajavirasto Konsumentverket teettivät kyselyn. Kyselyn kohteena olivat Ruotsi, Norja, Suomi, Hollanti, Belgia ja Itävalta. Suomessa kyselyyn haastateltiin tuhatta ihmistä. Kaikkiaan haastatteluja kyselyyn tehtiin reilut 6000.

Helsinki palauttaa omaishoidon tuen perusteet uuteen valmisteluun.

Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti eilen tiistaina, että kiistelty tuki muokataan uusiksi ja tuodaan lautakunnan päätettäväksi. Päätös syntyi vastaehdotuksesta eli esitystä, joka perustui uusien kriteerien tarkennuksiin ei hyväksytty.

Omaishoidon perusteet ja maksuluokat uudistettiin alkuvuodesta, mikä osalla asiakkaista tarkoitti tuen pienentymistä tai jopa loppumista kokonaan. Muutoksessa neljä entistä tukiluokkaa yhdistettiin kolmeksi luokaksi. Tuen ovat voineet menettää esimerkiksi iäkkäät omaishoitajat, jotka eivät pysty enää hoitamaan puolisoaan. Tilalle kaupunki tarjoaa kotihoitoa tai muuta palvelua.

Uuden valmistelun lähtökohta on, ettei tuen uudistaminen saa lisätä tarpeettomasti ympärivuorokautisen hoidon tarvetta tai heikentää toimeentuloa.

Paluu viime vuoteen

Lautakunta kehottaa virastoa palauttamaan toistaiseksi voimaan viime vuoden omaishoidon tuen myöntämisen kriteerit. Tämä tarkoittaa sitä, että omaishoidon tuen päätöksiä voidaan taas tehdä myös kaikille alle 18-vuotiaille asiakkaille. Uudistuksesta nousseen kohun takia sosiaali- ja terveyslautakunta päätti maaliskuussa jäädyttää alle 18-vuotiaille tehtävät päätökset toistaiseksi. Tukipäätöstä on odottanut yli sata lasta.

Uudessa valmistelussa otetaan huomioon palaute, joka johti viraston esittämään tarkennuksia uusiin kriteereihin. Lautakunta toivoo, että valmistelussa tehdään yhteistyötä omaishoitajien järjestöjen kanssa.

Omaishoidon tukea saa Helsingissä kuukausittain noin 3 200 perhettä ja vuosittain 4 000 perhettä. Kaupunki käyttää omaishoidon tukemiseen tänä vuonna 33 miljoonaa euroa eli 8,5 miljoonaa viime vuotta enemmän.

Kaikkia koiranruokavalmistajia yhdistää yksi tekijä: Ruokien valmistusmaata tai raaka-aineiden alkuperää ei tarvitse ilmoittaa pakkauksissa.

Jos koiranruokaa valmistetaan Suomessa, Elintarvikevirasto valvoo tarkasti niin valmistusprosessia kuin raaka-aineitakin.

Evira syynää myös ulkomailta tuotua koiranruokaa, mutta valvonta on pääasiassa pistokoeluontoista. Pääasiassa valvotaan, pitävätkö etiketin mukaiset ravintoainekoostumukset paikkansa.

– Näitä ovat esimerkiksi vitamiinit ja hivenaineet. Joskus myös tutkitaan, löytyykö haitallisia aineita kuten raskasmetalleja, kertoo Eviran rehupuolen ylitarkastaja Tarja Root.

Evira ei testaa koiranruokiin tulevia ulkomaisia raaka-aineita, kuten lihaa. Se jää lähtömaan tehtäväksi.

– EU-maissa on samat säädökset koiranruoan valmistuksen ja lihan sivutuotelaitosten toiminnan osalta. Jos raaka-aineet tulevat kolmansista maista, eläimistä saatavia sivutuotteita käsittelevät laitokset ovat EU-komission hyväksymiä ja niistä on olemassa listat komission nettisivuilla.

Sitä Root ei osaa sanoa, miten ja kuinka usein kolmansien maiden lihantuotantoa valvotaan komissiossa.

Koiranomistajilta tulee Eviralle jonkin verran yhteydenottoja siitä, että he kaipaisivat yksityiskohtaisempaa tietoa koiranruokien sisällöstä.

– Ei pelkästään sitä, mistä liha tulee, vaan myös siitä, mitä yhdisteitä ja lisäaineita ruoan valmistuksessa on käytetty, kun kaikkea ei lainsäädännön mukaan tarvitse ilmoittaa. Tällaisella vapaaehtoisella ilmoittamisella voisi mahdollisesti olla merkitystä myös myynnissä.

Root painottaa, että koiranruoan valmistajan tulee kuitenkin kysyttäessä ilmoittaa esimerkiksi kuluttajalle, mistä raaka-aineet tulevat. Hänen mukaansa tuotantoon kuuluu usein niin paljon välikäsiä, ettei tiedon saaminen aina ole helppoa.

–Jos suomalainen toimija tuo koiranruokaa markkinoille, on ruoka usein valmistettu esimerkiksi Ranskassa tai Espanjassa. Kun kysymys tulee suomalaiselle markkinoille saattajalle, niin ei ole varmuutta, saako hän lähtöpäästä näitä tietoja.

Pahimpana vitsauksena pidän näitä kamaluuksia, joissa nappulat hehkuu eri värisinä ja muotoisina. Elina Niskasaari

Kotimaisen koiranruoan valmistusta valvova Eviran ylitarkastaja Hanna Laatio haluaa muistuttaa kuluttajia siitä, että vaikka koiranruoan valmistajan nimi kuulostaa suomalaiselta, ei se välttämättä sitä kuitenkaan ole.

– On paljon toimijoita joilla ei ole tehdasta Suomessa, vaan ne valmistuttavat tuotteen jossain päin Eurooppaa. Pakkausmerkinnät ovat suomeksi ja nimi kuulostaa suomalaiselta, jolloin kuluttajalle tulee helposti sellainen mielikuva, että se on suomalaista.

Laatua löytyy, rahat eivät riitä

Kauppojen hyllyt notkuvat erilaisista koiranruoista. Mistä sitten tietää, mikä on hyvä ja laadukas valinta?

Oululainen Elina Niskasaari omistaa kaksi koiraa. Hänen mielestään laadukkaita ruokia on paljon, mutta hinta tulee usein vastaan.

– Olen myös huomannut reseptejä tutkimalla, että samanlaisilla ruoilla voi olla hyvin eri hintoja, ja sillä tavalla löytänyt edullisempiakin vaihtoehtoja.

Laadukkaan koiranruoan määritelmä on Niskasaaren mielestä se, että ruoka sisältää mahdollisimman vähän sellaisia aineita, jotka ei koiran ruokavalioon ja elimistöön luontaisesti kuulu.

– Pahimpana vitsauksena pidän näitä kamaluuksia, joissa nappulat hehkuvat eri värisinä ja muotoisina. Resepteistä kannattaa katsoa esimerkiksi lihapitoisuus, lisäaineiden määrä, turhat viljat kuten maissi ja vehnä, jotka eivät sovi monelle.

– Joskus teollinen nappula voi käydä esimerkiksi koiran ruoansulatukselle paremmin kuin raakaruoka, jota pidän periaatteessa parhaana mahdollisena ruokavaliona, Niskasaari summaa.

Samaan aikaan kun haluamme tietää tarkalleen, mistä oma ravintomme on peräisin, ei meillä monesti ole hajuakaan siitä, mistä esimerkiksi lemmikkiemme ruokien raaka-aineet tulevat.

Olen ollut järkyttynyt ja pettynyt välillä siitä, miten ihmiset eivät ole aikaisemmin huomanneet sitä, että koira ei voi hyvin. Minna Ronkainen

Niskasaari kertoo, että raaka-aineiden alkuperä kiinnostaa häntäkin, mutta tiukalla budjetilla ei ole varaa alkaa vaatia esimerkiksi luomua.

– Kotimaista raaka lihaa ehdottomasti syötän, mutta nappulat ovat ulkomaisia. En valitettavasti tiedä millaisilta kidutusfarmeilta liha tulee. Tähän kaipaisin ehdottomasti muutosta ja lisämarkkinoita.

Ravinto vaikuttaa eläimen hyvinvointiin

Enää ostoskoriin ei valita marketin kuivamuonaa vietäväksi lemmikille.

Tämä on kajaanilaisen eläinkauppiaan Minna Ronkaisen mielestä positiivinen asia. Hänen mielestään markettilaatuiset koiranruoat, etenkään ne joissa viljaa on enemmän kuin lihaa, eivät ole hyvä valinta koiranruoaksi.

– Jossakin saattaa olla 70 prosenttia viljaa ja vain vähän esimerkiksi kanan siipiä tai nokkia, jotta on saatu maininta, että tuote sisältää kanaa. Sitten kun ruoka vaihdetaan sellaiseen, jossa on 50 prosenttia lihaa, niin onhan se todella iso muutos eläimelle.

Ronkaisen mukaan ruokavaliolla saa hoidettua muun muassa koiran yleistä hyvinvointia sekä turkin kuntoa. Hän toivoisi koiranomistajilta kuitenkin vielä enemmän valveutuneisuutta. Monille koirille esimerkiksi erilaiset ruoka-aineallergiat aiheuttavat pahoja oireita.

– Olen ollut järkyttynyt ja pettynyt välillä siitä, miten ihmiset eivät ole aikaisemmin huomanneet sitä, ettei koira voi hyvin. Koira on saattanut olla jo tosi huonossa kunnossa ja tosi allerginen, ennen kuin omistaja tekee asialle jotain.

Yhä useampi koiranomistajista on kuitenkin Ronkaisen mukaan kiinnostuneempi koiransa hyvinvoinnista ja panostaa myös koiran ravintoon.

Suosi suomalaista

Sillä on väliä, onko ruoka valmistettu ruoka valmistettu kotimaisen vai keskieurooppalaisen eläintarviketuotantoeläimen sivutuotteista.

– Kun lainsäädäntö on sama kaikissa EU-maissa, niin lähtökohtaisesti ruoan pitäisi olla yhtä hyvä, tulee se sitten Suomesta tai jostain muusta EU-maasta. Eläintautitilanne on kuitenkin erilainen täällä, kuin monessa muussa EU-maassa, Eviran Hanna Laatio sanoo.

Kun kotimaiset raaka-aineet tulevat läheltä niin se on tietysti jo kuljetusmielessä paljon eettisempää. Laura Strömberg

Suomessa on tällä hetkellä vain yksi yritys, joka valmistaa koiran kuivamuonaa suomalaisista raaka-aineista. Raakaravintoa puolestaan valmistaa useampi yritys.

Laatio uskoo, että koiranomistajat arvostaisivat tarkkoja, raaka-aineiden alkuperän sisältäviä pakkausmerkintöjä. Laki ei kuitenkaan vaadi pakkausmerkintöjä, joten monikaan ei tietoja ilmoita.

– Jos ruoka on valmistettu Suomessa tai Euroopassa, se lukee usein paketissa. Jos tuote on valmistettu kolmansissa maissa, ei alkuperämaasta ole mitään mainintaa.

Jos haluaa tietää ostamastaan koiranruoasta enemmän, ovat mahdollisuudet Laation mielestä paremmat silloin, jos ostaa kotimaista.

– Kun valmistus valvotaan täällä ja tuotanto on täällä, me tietenkin saamme helpommin yhteyden valmistajiin ja kuluttaja myös.

Koiran kuivamuonaa valmistavan Dagsmarket Petfood oy:n toimitusjohtajan Laura Strömbergin mielestä kotimaisen koiranruoan kysyntä on noussut viime vuosina. Hän uskoo sen johtuvan siitä, että kotimaisuuden merkitys ihmisille on kaiken kaikkiaan kasvanut.

– Kun kotimaiset raaka-aineet tulevat läheltä niin se on tietysti jo kuljetusmielessä paljon eettisempää. Jos tehtaan perustaa Suomeen, eivät byrokratia ja vahtiminen ole ainakaan helpoimmasta päästä Eviran taholta, mikä on tietysti hyvä asia.

Strömbergin mielestä vastuullinen toimija ilmoittaa raaka-aineiden alkuperämaan sekä ruoan valmistusmaan pakkauksissaan tai ainakin nettisivuillaan.

Kalevan kaupunginosassa Tampereella kunnostetaan ripeästi polkupyöriä. Ketjut saavat voitelun ja vanteet puhdistuksen pajassa, joka kuuluu Tampereen Seudun Työllistämisyhdistys Etappi ry:lle.

Etapin tarkoituksena on vahvistaa työttömien elämän- ja arjenhallintaa sekä järjestää tukityötä. Yhdistystä tarvitaan kipeästi kaupungissa, jossa työttömyysaste yltää 15 prosenttiin.

Haasteena on se kuinka pitkäaikaistyöttömät saadaan kasvuun mukaan. Kauko Salmivirta

Sosiaalidemokraattien pormestariehdokas Lauri Lyly on linjannut tavoitteekseen parantaa työllisyyttä. Tämä näkyy pormestariohjelmassa, jossa luvataan uusiin tuki- ja aktivointitoimenpiteisiin kymmenen miljoonaa euroa vuosittain.

– Haasteena on se, kuinka pitkäaikaistyöttömät saadaan kasvuun mukaan, toiminnanjohtaja Kauko Salmivirta Etapista toteaa.

Nuoret saatava työelämään

Lylyn pormestariohjelmassa asetetaan tavoitteeksi taata jokaiselle nuorelle ensimmäinen työpaikka yhteistyössä yritysten kanssa. Työllistämisyhdistys Etapin toiminnanjohtaja Kauko Salmivirta pitää tavoitetta erittäin kunnianhimoisen ja haastavana.

– Tavoitteen takana ei voi muuta kuin olla, koska on erittäin tärkeää, että nuoret kiinnittyvät koulutuksen jälkeen nopeasti työpaikkaan.

Myös Tampereen kauppakamarin toimitusjohtaja Antti Eskelinen pitää pormestariohjelman tavoitetta erittäin haastavana. Hänen mukaansa yritysten tehtävänä ei ole työllistäminen vaan taloudellisen hyvinvoinnin tuottaminen sekä omistajille että ympäristölle.

– Tavoite on kuitenkin erittäin kannatettava, ja lupaamme olla hankkeessa mukana heti, kun tiedämme, mitä se käytännössä tarkoittaa, Eskelinen sanoo.

Kouluttamalla osaavaa työvoimaa

Tamperelaisten työllisyyttä aiotaan pormestariohjelman mukaan kohentaa myös yritysten toimintaedellytyksiä parantamalla. Antti Eskelisen mukaan tämä tarkoittaa varsinkin vientiyritysten kannalta osaavan työvoiman saatavuuden varmistamista.

Tavoitteen takana ei voi muuta kuin olla, koska on erittäin tärkeää, että nuoret kiinnittyvät koulutuksen jälkeen nopeasti työpaikkaan. Antti Eskelinen

– Tässä kaupunki on ollut aktiivinen esimerkiksi Tampereen uuden yliopiston perustamisessa.

Osaavaa työvoimaa kaivattaisiin entistä enemmän myös teknologiateollisuuteen. Se on Eskelisen mukaan yksi konkreettinen hanke, jossa kauppakamari, teollisuusyritykset ja Tampereen Aikuiskoulutuskeskus olisivat valmiita yhteistyöhön kaupungin kanssa.

– Tonttipolitiikka ja liikenneyhteydet ovat tärkeimpiä asioita osaavan työvoiman ohella. Iso kiitos Tampereelle ja ympäristökunnille lentoliikenteeseen satsaamisesta.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump yritti maaliskuussa saada maansa korkeimmat tiedustelujohtajat kiistämään lehtitiedot, joiden mukaan hänen vaalikampanjallaan olisi ollut yhteistyötä Venäjän kanssa.

Asiasta kertoo sanomalehti The Washington Post useisiin, mutta nimettöminä pysyviin lähteisiin viitaten.

Trump esitti pyyntönsä kansalliselle tiedustelujohtajalle Dan Coatsille ja Kansallisen turvallisuusviraston NSA:n johtajalle Michael Rodgersille. Keskustelut käytiin sen jälkeen, kun Liittovaltion poliisin FBI:n johtaja James Comey oli ilmoittanut, että Trumpin kampanjan ja Venäjän välisistä yhteyksistä on käynnissä tutkimus.

Coats ja Rodgers pitivät Trumpin pyyntöä hämmentävänä, eivätkä suostuneet siihen, kertoo uutiskanava CNN.

Valkoinen talo ei kiistä eikä vahvista väitteitä.

CIA-johtajan kuulemisesta vahvistusta

Yhdysvaltain keskustelutiedustelupalvelu CIA:n entinen johtaja John Brennan on ollut tiistaina edustajainhuoneen tiedustelukomitean kuultavana.

Brennan vahvisti julkisuudessa olleet väitteet, että CIA:n tietojen mukaan Venäjä pyrki voimakkaasti vaikuttamaan Yhdysvaltain vaaleihin.

Brennan kertoi varoittaneensa vakavasti Venäjän turvallisuuspalvelun FSB:n johtajaa Aleksander Bortnikovia. Tämä oli kiistänyt Venäjän mukanaolon, mutta luvannut välittää viestin Kremliin.

– Kaikille pitäisi olla selvää, että Venäjä puuttui törkeästi vuoden 2016 presidentinvaaleihimme ja he jatkoivat näitä toimia huolimatta voimakkaista protesteistamme ja selväsanaisista varoituksista, ettei heidän tulisi tehdä niin, Brennan todisti.

Brennan ei halunnut vetää johtopäätöksiä, oliko Trumpin kampanja yhteistyössä Kremlin kanssa. Hänen mukaansa oli kuitenkin olemassa selvät perusteet aloittaa tutkimus, toimivatko jotkut yhdysvaltalaiset Venäjän hyväksi.

Coats: Ei dokumentteja

Tiedustelujohtaja Dan Coats on ollut tänään senaatin sotilasasiain komitean kuultavana.

Hän ei halunnut kommentoida The Washington Postin ja CNN:n tietoja. Coatsin mukaan kyse oli yksityisistä keskusteluista.

Komitean jäsenet vaativat Coatsia luovuttamaan muistionsa Trumpin kanssa käymistään keskusteluista. Coats vastasi, ettei hänellä ollut mitään varteenotettavia asiakirjoja, joita luovuttaa.

Lähteet: AP, Reuters

23.5. klo 19.16 Uutista korjattu Dan Coatsin tittelin osalta

Kansalaisten mahdollisuudet kontrolloida henkilötietojensa käyttöä paranevat merkittävästi ensi keväänä. Muutoksen taustalla on viime vuonna voimaan tullut EU:n yleinen tietosuoja-asetus, jota aletaan soveltaa toukokuussa 2018.

Käyttäjätietojen kerääminen on digiaikana hyvin arkista puuhaa. Henkilötietojen avulla palveluntarjoajat esimerkiksi räätälöivät mobiilipalveluita kullekin käyttäjälle sopivaksi.

Uudistus koskee käytännössä kaikkia ihmisiä, jotka ovat luoneet tilin johonkin verkkopalveluun, kuten sähköpostiin, sosiaaliseen median palveluun tai verkkokauppaan. Tietosuojan paraneminen koskee myös esimerkiksi kauppaketjujen kanta-asiakasohjelmia.

Kyse on valtavan laajasta asiasta. Esimerkiksi ohjelmisto- ja palveluyritys Tiedon eri lähteistä keräämän arvion mukaan nettiä käyttävillä suomalaisilla on keskimäärin jopa 90 eri verkkoidentiteettiä. Tieto arvioi, että määrä nousee jo 200 kappaleeseen vuoteen 2020 mennessä.

Tähän saakka ongelmana on ollut se, että ihmisten on ollut erittäin vaikea pysyä kartalla siitä, missä heidän tietojaan säilytetään ja mihin niitä käytetään. Yle listasi uuden tietosuoja-asetuksen keskeiset muutokset tavallisen kansalaisen kannalta.

1. Tiedonsaanti helpottuu

Vuoden päästä palveluntarjoajan täytyy kyetä kertomaan ihmisille etukäteen, minne käyttäjätiedot kerätään ja mihin tarkoitukseen niitä käytetään. Tämä tietosuojan "tuoteselostuksen" pitää olla selkeä ja ymmärrettävä.

Ihmisille tulee myös oikeus siirtää omat henkilötietonsa tietojärjestelmästä toiseen.

2. Tietomurrosta pitää tiedottaa nopeasti

Yritysten ja erilaisten organisaatioiden on raportoitava tietomurroista kansalliselle tietoturvaviranomaiselle. Murron kohteeksi joutuneen palvelun käyttäjille täytyy ilmoittaa vakavista tietoturvaloukkauksista 72 tunnin kuluessa, jotta nämä voivat ryhtyä tarvittaviin toimiin.

3. Oikeus tulla unohdetuksi

Jos ihminen haluaa kieltää tietojensa käsittelyn jossain palvelussa, täytyy palveluntarjoajan poistaa tiedot, ellei ole erikseen laillista perustetta säilyttää tietoja. Suomalaisilla on ollut jo oikeus tulla unohdetuksi, mutta nyt tietosuoja tiukkenee kuluttajan eduksi.

Käytännössä vuoden kuluttua jokaisella yrityksellä on oltava järjestelmissään valmius poistaa pyydetyt henkilötiedot.

4. Tietojen turvallinen käyttö ja säilytys

Uuden tietosuoja-asetuksen myötä yrityksen tai organisaation on pystyttävä osoittamaan, että ihmisten henkilötietoja on käsitelty asetuksen vaatimalla tarkkuudella ja turvallisuudella.

Asetuksen noudattamista valvovat tietosuojaviranomaiset, jotka voivat määrätä yrityksille tuntuvia sakkorangaistuksia. Sakko voi olla jopa neljä prosenttia yhtiön maailmanlaajuisesta liikevaihdosta.

Juttu perustuu Tietosuojavaltuutetun toimiston keräämiin tietoihin, ohjelmistoyhtiö Tiedon tietoturvayksikön johtajan Markus Melinin sekä tietoyhteiskunta-aktiivin, kansanedustaja Jyrki Kasvin (Vihr.) haastatteluun.

24.5.2017 klo 13:12 Tarkennettu ensimmäistä kappaletta: Tietosuoja-asetus on jo tullut voimaan, mutta sitä aletaan soveltaa toukokuun lopussa 2018.

Turkulainen Rosamari Rissanen pyrki tänä keväänä Turun ammattikorkeakouluun mediatuottajan opintoihin. Valintakoekutsua odotellessaan hän alkoi huolestua. Vaikka oppilaitos oli tiedottanut, että kutsuja on alettu lähettää, hänen oma kutsunsa ei odotuksista huolimatta näyttänyt saapuvan.

– Rupesin miettimään, teinkö ne tehtävät niin huonosti, etten pääse edes pääsykokeisiin. Enkö osannutkaan? Olin tutkiskellut asioita ja laskenut, että minun pitäisi päästä kokeisiin, Rissanen kertoo.

Rupesin miettimään, teinkö ne tehtävät niin huonosti, etten pääse edes pääsykokeisiin. Rosamari Rissanen

– Pieni paniikki iski. Sen verran paljon haluan tuohon koulutukseen.

Kutsu löytyi lopulta sähköpostin roskapostikansiosta. Ilmeisesti sähköpostin omien asetusten vuoksi se oli päätynyt sinne automaattisesti.

Ilmiö on tuttu muuallakin maassa, ainakin Helsingissä, Turussa, Tampereella ja Porissa. Joitakin ammattikorkeakoulujen valintakoekutsuja on päätynyt suoraan hakijoiden roskapostiin.

Ammattikorkeakoulut varoittavat nettisivuillaan

Pääsykoekutsun katoaminen oli ensimmäinen kerta seitsemään vuoteen, kun Rosamari Rissasella oli päätynyt roskapostikansioon jotakin tärkeää. Koulun nettisivuilla oli onneksi kehotettu hakijoita katsomaan myös roskapostikansioon.

– Kävin läpi kaikki facebookit ja sosiaalisen median kanavat, ja katselin kaikki sähköpostikansioni. Sitten näin nettisivuilla ohjeen: "Tarkista myös sähköpostisi roskapostikansiota." Kutsu oli siis lähetetty perjantaina, ja tiistai-iltana löysin sen, Rissanen kertaa.

Korkeakouluista korostetaan, että sähköpostin lähettäjä ei voi vaikuttaa siihen, mihin kansioon viesti lopulta päätyy.

– Totta kai omilla verkkosivuillamme on tiedotettu ja opastettu hakijaa tarkkailemaan sekä omaa sähköpostiaan että roskapostiaan. Kehotamme myös katsomaan, ettei laatikko ole täynnä. Se on se mitä voimme tehdä, suunnittelija Katja Mäkinen Turun ammattikorkeakoulun opiskelijapalveluista kertoo.

Hakijoilta vaaditaan oma-aloitteisuutta

Ammattikorkeakoulujen mukaan hakijan omalle vastuulle jää seurata aktiivisesti valintaprosessin etenemistä. Hakijan pitää itse tietää, koska kutsua voi alkaa odottaa saapuvaksi. Tietoa aikataulusta saa korkeakouluista, ja oman hakemuksen käsittelyä voi seurata Opintopolku-palvelussa.

Totta kai yksittäiselle hakijalle on kurjaa, jos käy niin, ettei ole kartalla siitä, koska valintakoekutsut lähetetään. Katja Mäkinen

Suunnittelija Katja Mäkinen Turun ammattikorkeasta kertoo, ettei heidän kutsujensa joutuminen roskapostiin ole niin yleistä, että siitä olisi muodostunut varsinaista ongelmaa. Hän arvioi, että Turussa kyse on vain muutamasta kutsusta vuodessa. Kaikkiaan kutsuja kuitenkin lähetetään kevään yhteishaussa tuhatmäärin.

– Totta kai yksittäiselle hakijalle on kurjaa, jos käy niin, ettei ole muistanut huolehtia asiasta eikä ole kartalla siitä, koska valintakoekutsut lähetetään, Mäkinen summaa.

Hakijoiden tarpeet ja toiveet ovat erilaisia

Rosamari Rissanen olisi toivonut tietoa kutsun mahdollisuudesta päätyä roskapostiin myös ammattikorkeakoulun sosiaalisen median kanavilta. Hänen mielestään asiasta olisi voitu ilmoittaa myös Opintopolku-palvelussa, jossa haku tehdään.

– Vähän ihmettelen tuota käytäntöä. Miten on edes mahdollista, että kutsuja menee roskakoriin? Ja sitten missään ei tavallaan edes ilmoitettu siitä. Itse pitää osata mennä koulun sivuille ja näin, Rissanen pohtii.

Miten on edes mahdollista, että kutsuja menee roskakoriin? Rosamari Rissanen

Satakunnan ammattikorkeakoulun opiskelijapalveluiden päällikkö Janne Santala kertoo, että Opintopolusta löytyy nykyään aiempaa enemmän tietoa opintohausta. Samalla hakijat kuitenkin tuntuvat lukevan valintamenettelyistä aiempaa vähemmän.

– Osa hakijoista haluaa saada enemmän tietoa kuin nyt on saatavilla, osalle riittäisi tiivistetty tieto. Kaikkien tarpeisiin on vaikea vastata yhden järjestelmän mallilla, Santala sanoo.

Ongelman laajuus on mysteeri

Ammattikorkeakoulujen tietoon roskapostiin joutuneita valintakoekutsuja on tullut vain vähän. Todellista määrää ei tiedetä, koska kaikki eivät välttämättä ole asiasta yhteydessä hakijapalveluihin. Myös paperikutsuja joutui aikanaan hukkaan.

Rosamari Rissasen tapauksessa kävi hyvin. Hän löysi kutsunsa hyvissä ajoin ja osallistuu valintakokeisiin ensi viikolla.

– Toivon, että kaikki muutkin, olivat he sitten samassa valintakokeessa tai eri valintakokeessa, ovat nähneet kutsun, eikä se ole mennyt ohi roskapostiasian takia, Rissanen sanoo odotellessaan valintakoepäivää.

Juttua korjattu klo 9:16: Janne Santala on Satakunnan ammattikorkeakoulun opiskelijapalveluiden päällikkö

Nuijamaanjärven eteläpuolelle nousevalle asemalle rakennetaan parhaillaan laitureita kahdelle rahti- tai matkustaja-alukselle sekä huviveneille. Tarkastusasemalle tulevat tilat Venäjän rajavartiopalvelulle sekä tullille.

– Tämä selkeyttää huviveneiden matkaa Saimaan kanavan läpi, sillä tarkastukset keskittyvät lähelle sitä paikkaa, jossa suomalaisetkin tarkastavat veneilijöitä Lappeenrannan Nuijamaalla, sanoo toimistopäällikkö Seppo Kykkänen Saimaan kanavaltuutetun toimistosta.

Tähän asti alusten rajatarkastukset on tehty suomalaisten toimittamassa parakissa Pällin sululla.

Huviveneiden lisäksi rajaviranomaiset tulevat tarkastamaan Nuijamaanjärvellä venäläisiin satamiin matkaavat tai sieltä tulevat alukset. Sen sijaan Euroopasta Saimaalle tulevia, kansainvälisessä kauttakulkuliikenteessä olevia aluksia rajatarkastukset eivät koske. Epäselvää on vielä, koskeeko muutos Venäjälle meneviä matkustaja-aluksia.

– Suomalaisten toiveena on, että matkustaja-alusten tarkastukset tehtäisiin jatkossakin määräsatamassa, kuten esimerkiksi Viipurissa. Näin ei vaikeutettaisi alusten kulkua, jatkaa Kykkänen.

Lappeenrannan ja Viipurin väliä risteilevän M/S Carelian matkaa tarkastusten siirtyminen Nuijamaanjärvelle hidastuttaisi tuntuvasti.

Venäläiset vaativat Saimaan kanavan vuokrasopimukseen muutoksen

Rakenteilla oleva Nuijamaanjärven tarkastusasema on aiemmin kuulunut Suomen vuokraamalle alueelle, mutta venäläisten vaatimuksesta sopimusta on muutettu.

– Venäjän lain mukaan tarkastusasema ei voi sijaita vuokra-alueella, joten sopimuksen karttaliite on piirretty uudelleen. Vuokrasopimukseen on liitetty korvaavia alueita toisaalta.

Alunperin Venäjä suunnitteli uutta tarkastusasemaa Pällin sulun alasatamaan, mutta Nord Streamin Saksaan johtava maakaasuputki alittaa Saimaan kanavan liian lähellä suunniteltua paikkaa. Tarkastuspisteelle etsittiin uusi paikka valtakunnanrajalta.

– Se on myös rajavartiopalvelun toive ja merkittävä syy siihen, että tarkastusasema päätettiin rakentaa Nuijamaanjärvelle, jatkaa Kykkänen.

Uusi tarkastusasema valmistuu vuoden loppuun mennessä, mutta Venäjä ei ole vielä ilmoittanut, milloin asema otetaan käyttöön.

Tavaraliikenne Saimaan kanavalla elpyy

Saimaan kanavavaltuutetun toimiston arvion mukaan tavaraliikenne Saimaalla elpyy tänä vuonna usean synkän vuoden jälkeen.

– Toimijoiden mukaan kuljetussopimuksia on tehty enemmän kuin viime vuonna, ja talouden elpyminen näkyy kanavaliikenteessä selvästi, toteaa toimistopäällikkö Seppo Kykkänen.

Vielä viime vuonna tavaraliikenne väheni kymmenisen prosenttia edellisvuodesta ja tavaraa kuljetettiin kanavan läpi kaikkiaan 1,2 miljoonaa tonnia. Saimaan viennin kannalta on tärkeää, että raakapuuta, haketta ja bulkkitavaraa tuodaan jatkossakin laivoilla Saimaalle.

– Viennin ja tuonnin on oltava tasapainossa, jotta kuljetuskapasiteettia olisi tarjolla vientiin tarpeeksi. Viime vuonna vientirahtien määrä putosi, kun Saimaalle ei saatu laivoja tarpeeksi.

Viime purjehduskaudella Saimaalla kävi 971 rahtialusta, mikä oli 141 rahtialusta vähemmän kuin vuonna 2015.