Demareiden jälkeen Kanta-Hämeessä on kakkosena kokoomus ja kolmannesta sijasta kilpailevat viimeisten vaalien perusteella keskusta ja perussuomalaiset. Vasemmistoliitto, vihreät ja kristillisdemokraatit jäävät maakunnassa peränpitäjiksi.
Maakuntavaltuuston koko perustunee asukaslukuun
Tällä hetkellä ei ole täyttä varmuutta siitä, millainen on itsehallintoalueiden hallintomalli, mutta todennäköisin vaihtoehto ylimmän vallan käyttäjäksi on suorilla vaaleilla valittava maakuntavaltuusto. Montako edustajaa valtuustossa on, on sekin arvoitus, mutta esimerkkiä voi ottaa vaikkapa kuntalaissa määritellystä asukaslukuun perustuvasta kunnanvaltuutettujen lukumäärästä.
Kanta-Hämeessä on noin 175 000 asukasta. Sen kokoisen kunnan valtuustossa on 59 paikkaa.
Kuntavaalien perusteella demarit ja kokoomus tasoissa
Jos oletamme, että tulevassa maakuntavaltuustossa on 59 paikkaa, on helppo laskea miten paikkamäärä jakautuisi suorilla vaaleilla viimeisten vaalien perusteella.
Vuoden 2012 syksyllä pidettyjen kuntavaalien perusteella tällaisessa valtuustossa istuu 15 demaria ja yhtä monta kokoomuslaista. Keskustalla on 10 edustajaa, perussuomalaisilla kahdeksan, vasemmistoliitolla 5, ja vihreillä sekä kristillisdemokraateilla molemmilla 3 valtuutettua.
Tässä valtuustossa demareilla ja kokoomuksella olisi kahdestaan yksinkertainen enemmistö.
Tuoreemmat vaalit muuttavat asetelmaa
Viime vuoden eduskuntavaalit kuitenkin muuttivat asetelmia Kanta-Hämeessä. Niiden mukaan demareilla on valtuustossa 14 paikkaa, kokoomuksella 12 ja perussuomalaisilla sekä keskustalla 11 paikkaa. Vasemmistoliitolla on edelleen viisi paikkaansa, samoin vihreiden ja kristillisdemokraattien paikkaluku pysyy kolmena.
Tässä valtuustossa valta jakaantuu tasaisemmin. Enemmistöön vaaditaan vähintään kolme puoluetta.
Tuore gallup vahvistaa demareita ja rokottaa perussuomalaisia
Jos valtuustopaikkoja jaetaan viimeisen gallupin perusteella, tilanne muuttuu jälleen. Gallupit ovat valtakunnallisia, joten niiden arvoja on syytä maakunnallistaa. Tämä voidaan tehdä esimerkiksi viime vaalien valtakunnallisten tulosten ja maakunnallisten tulosten eroilla.
Tuoreimman Ylen gallupin perusteella demareista tulee selvä valtapuolue Kanta-Hämeessä, se saa 16 paikkaa maakuntavaltuustoon. Kokoomus joutuu tyytymään 12 paikkaan. Keskusta saa 11 paikkaa. Perussuomalaisille jää vain kuusi paikkaa, yhtä monta saa vihreät. Vasemmistoliitolle tulee viisi ja kristillisdemokraateille kolme paikkaa.
Tämä laskelma on tietysti kaikkein epävarmin, ei vähiten siksi, että gallupin maakunnallistaminen on laskennallista ja epävarmaa ja eniten siksi, että gallupien kannatusluvut tuntuvat vaihtelevan jopa vuoden sisällä huomattavasti.
Jos maakuntavaalit pidettäisiin vuoden 2018 keväällä, kuten viimeiset uutiset kertovat, voi tilanne siis muuttua paljonkin. Jos maakuntavaalit siirtyvät vuoteen 2021, ovat kaikki spekulaatiot viimeisimpien gallupien luvuilla turhia.
Kunnittain valittava valtuusto suosii keskustaa
Keskustalainen kuntaministeri Anu Vehviläinen on esittänyt, että ensimmäisen maakuntavaltuuston valitsisivat kuntien valtuustot vuoden 2017 kuntavaalien tulosten perusteella. Tällöin ensi kevään kunnallisvaalien merkitys korostuu, niistähän tulevat samalla epäsuorat maakuntavaalit.
Jos ensimmäinen maakuntavaltuusto valitaan kunnissa, on sen poliittinen jakauma Kanta-Hämeessä hyvin todennäköisesti erilainen kuin suorilla vaaleilla valitun. Kuntien valitsemana keskusta saa enemmän edustajia maakuntavaltuustoon kuin se saisi suorilla vaaleilla.
Jos suurten kuntien valtuutettujen määrää vielä rajoitetaan, hyötyy keskusta entistä enemmän.
Valta maakunnassa suurten kuntien käsissä
Toinen demokratian kannalta tärkeä asia on se, saavatko kaikki kunnat edustajansa valtuustoon. Asiaa voi tarkastella viimeisten eduskunta- ja kuntavaaleissa äänestäneiden perusteella.
Jos äänestäjät haluavat maakuntavaltuuston oman kunnan edustajan saa Hämeenlinna aiempien vaalien perusteella 23 edustajaa, Riihimäki yhdeksän tai kymmenen. Riihimäen kanssa Hämeenlinnalla olisi valtuustossa enemmistö.
Eri asia on se, kuinka paljon maakuntavaltuutetut edustavat kuntiaan ja kuinka paljon puoluekanta merkitsee. Lisäksi vaaleihin voidaan asettaa enemmistövaltaa rajoittavia sääntöjä.
Kanta-Hämeessä pienimmät kunnat ovat Humppila ja Ypäjä. Jos äänestäjät äänestäisivät oman kuntansa ehdokasta, molemmat kunnat saisivat laskennallisesti yhden edustajan valtuustoon. Tässä mielessä demokratia siis voi toteutua maakunnassa.
Tällainen tarkastelu on maakuntavaaleissa hyvin spekulatiivinen, sillä ei ole sanottua, että äänestäjä äänestää oman kunnan edustajaa.
Toisaalta jos kuntien valtuustot valitsevat ensimmäisen maakuntavaltuuston, voi yllä laskettu paikkajako toteutua.