Helsingin opetusvirasto tiedotti alkuviikosta, että tuhat 2.-luokkalaista ei saa ensi syksynä hakemaansa paikkaa iltapäivätoiminnasta. Hakijoita oli tänä vuonna 6 600, yli 300 enemmän kuin viime vuonna.
Osa tokaluokkalaisista on ensi syksynä vielä 7-vuotiaita.
– Kyllä tokaluokkalaiset ovat vielä pieniä. On kohtuuton ajatus, että näin nuori on tuntikausia yksin. Vaikka lapsi olisi rohkea, hän tarvitsee turvallisuutta, sosiaalista seuraa ja mielekästä tekemistä. Tuntikausien pelaaminen yksin koneella ei ole ratkaisu, käpyläläinen Pia Lundbom sanoo.
Monen tokaluokkalaisen koulupäivä päättyy kello 12-13 ja vanhemmat ehtivät kotiin vasta kello 16-17.
Hänen tyttärensä jäi ilman paikkaa iltapäivätoiminnassa, vaikka tyttö sairastaa diabetesta. Perhe tekee oikaisupyynnön opetusvirastolle.
– Vaikka hän on fiksu ja reipas, hän tarvitsee tukea diabeteksen hoidossa. Hiilihydraatit pitää osata laskea syödessä, jotta osaa ottaa insuliinia oikein, eikä se ole aina helppoa aikuisellekaan. Lisäksi syöminen voi unohtua, jolloin verensokeri voi laskea yllättävän alas ja silloin se on jo oikeasti vaarallista, Lundbom kertoo.
"Tämä tekee työssäkäynnistä hankalaa"
Lundbom kysyykin kaikkien vanhempien puolesta, halutaanko Helsiinkiin työssäkäyviä vanhempia.
– Tämähän on osa poliittista päätöksentekoa, tämä on valinta, mihin päättäjät suuntaavat varoja. Halutaanko kaupunkiin työssäkäyviä vanhempia? Tämä tekee työssäkäynnistä hankalaa.
Työajan lyhentäminen ei ole kaikille vanhemmille mahdollista työn luonteen tai tulojen takia. Esimerkiksi Lundbom toimii ammattikorkeakoulun opettajana, jonka opetustunnit venyvät joinakin päivinä klo 17:een.
– Tämä kaupungin kielteinen päätös tuli kuin halolla päähän, joten en ole ehtinyt puhua työnantajani kanssa, mutta tiedän, että kokonaisen päivän poissaolo olisi helpompi järjestää kuin työajan lyhentäminen joka päivä. Se, että minä olisin kotona yhtenä päivänä viikossa, mutta muina neljänä päivänä lapseni olisi yksin, ei toimi. Kyllä tähän pitää löytää jokin muu ratkaisu.
Myöskään perheen isä ei pysty lyhentämään työpäiväänsä viitenä päivänä viikossa.
– Tämä sama tuska on nyt tuhannessa muussa helsinkiläisperheessä. Helsinki kasvaa ja lapsiperheet pysyvät kantakaupungissa, jossa pitää myös olla palveluja lapsiperheille.
SKP:n Hakanen: Varaa on
Kaupunginvaltuutettu Yrjö Hakanen (SKP) jätti eilisiltana valtuustoaloitteen iltapäiväkerhopaikkojen lisäämiseksi koulujen alkuun mennessä. Hakanen sai aloitteeseensa 15 muuta allekirjoitusta jokaisesta valtuustoryhmästä.
Aloitteessa todetaan, että peräti tuhannen paikan puuttuminen iltapäivätoiminnasta ei ole voinut selvitä kaupungille vasta nyt kesän alkaessa.
Hakanen muistuttaa, että iltapäivätoiminnan paikkojen lisäämisessä on kyse muutamasta sadasta tuhannesta eurosta. Hakasen mukaan Helsingillä olisi tähän varaa.
Apulaiskaupunginjohtaja: Priorisoida täytyy
Apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen ei halua vielä kertoa, kuinka paljon iltapäivätoiminta myös kaikille tokaluokkalaisille maksaisi, koska tarkkaa summaa lasketaan parhaillaan opetusvirastossa.
– Meidän täytyy toimia määrärahojen puitteissa. Toiminta suunnitellaan siihen budjettikehykseen, minkä valtuusto on päättänyt ja priorisointeja täytyy tehdä. Helsingin priorisointi on nyt se, että kaikille ensimmäisen luokan aloittaville tarjotaan iltapäivähoitopaikka, Kööpenhaminasta virkamatkalta tavoitettu Viljanen kommentoi.
Tilastokeskuksen mukaan Helsingissä syntyi vuonna 2009 eli ensi syksyn ekaluokkalaisten syntymävuonna yli 6 500 lasta. Oppilaiden määrä kasvaa Helsingin kouluissa kuitenkin koko ajan muuttoliikkeen vuoksi. Viljasen mukaan joka vuosi ensimmäiselle luokalle ilmestyy noin 200 lasta "ekstrana". ohi ennakkotilastojen.
– Heille kaikille taataan ekaluokkalaisina ohituskaista ip-kerhoihin, Viljanen sanoo.
Lisätty kello 10.59 apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljasen kommentit.