Kilpailukykysopimus ei varsinaisesti tuo kunnille lisää rahaa, vaikka kunta-alan työntekijöiden lomarahoja leikataan 30 prosenttia.
Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio uskoo, että pitkällä aikavälillä myös kunnat tulevat hyötymään talouskasvusta esimerkiksi lisääntyvinä verotuloina, mutta välitöntä hyötyä kilpailukykysopimuksesta ei niille ole. Siitäkään huolimatta, että kuntien työntekijöiden lomarahoista lähtee kolmannes, palkkakehitys jauhaa paikallaan ja sosiaaliturvamaksuja kevennetään.
Yksi syy kilpailukykysopimuksen hyödyttömyydelle kuntia ajetellen on, että palkansaajien sosiaaliturvamaksujen korotus kasvattaa heidän verovähennyksiä ja sitä myöten pienentää kuntien verotuottoja.
– Nämä hyödyt, joita kuntiin ja valtiolle tulee, niillä rahoitetaan maksujen kevennyksiä kaikille työnantajille. Se millä tavalla nämä hyödyt leikataan ja otetaan pois kunnista on vielä auki, mutta kokonaisuutena vaikuttaisi, että ihan välittömästi tämä sopimus ei vahvista kuntataloutta sillä tavalla kuin muita sektoreita, Punakallio sanoo.
Epäselvä sopimus
Punakallion mukaan sopimus on monilta osin vähän epäselvä sen suhteen, millä tavoilla se tulee vaikuttamaan kuntatalouteen.
Kysymykseen, kuka voittaa, kun työntekijöiden lomarahoja leikataan, Punakallio ei osaa nimetä yksittäistä tahoa. Hän sanoo, että jos talous suunnitelman mukaan vahvistuu, kaikki ovat lopulta voittajia.
– Jo se, että tiedetään muutama vuosi eteenpäin, on hirveän tärkeä juttu. Ei sitten ole jatkuvaa riitelyä siitä, miten tässä edetään.
Kuntatalouden kannalta sopimus on Punakallion mukaan ristiriitainen.
– Se näyttäytyy hyvinkin myönteisenä ja hyvänä, mutta on paljon kysymysmerkkejä sopimuksen lopulliseen toimeenpanoon. Vaikea sanoa, oliko sopimus paras mahdollinen, mutta se on se mitä saatiin. Sillä on myös ihan hyviä vaikutuksia, Punakallio arvioi.