Joka neljäs kuntapäättäjä tai hänen läheisensä on joutunut uhkailun tai häirinnän kohteeksi tämän valtuustokauden aikana. Asia käy ilmi vielä julkaisemattomasta Kuntaliiton koordinoiman Arttu2-tutkimusohjelman osatutkimuksesta.
Tukalin asema on virkamiesjohdolla – heistä useampi kuin joka kolmas kertoo joutuneensa uhkausten tai häirinnän kohteeksi. Hallituksen jäsenistä kolmasosa ja lautakunnan rivijäsenistä noin kymmenesosa kertoi kokeneensa vastaavaa.
Tutkimusta kokoavan Åbo Akademin tutkijan Siv Sandbergin mukaan uhkailuja tulee etenkin julkisuudessa esillä oleville henkilöille.
– Mitä enemmän henkilö on esillä julkisuudessa, niin sitä enemmän uhkailuja hänelle tulee. Tämä tietää, että kunnanjohtaja ja johtavat viranhaltijat ovat tulilinjalla. Suomessa he ovat sillä tavalla kunnan kasvot ulospäin, Sandberg toteaa.
Sylki lentää käytävällä, törkeyksiä yleisönosastossa
Eniten asiatonta palautetta kuntapäättäjät saavat niskaansa median kautta. Lähes kaksi kolmesta häirintää kokeneesta kertoo saaneensa asiatonta palautetta yleisönosastokirjoituksissa ja tekstiviestipalstoilla.
Yle kysyi millaista uhkailua ja häirintää kuntapäättäjät olivat kokeneet. Jutun sisältämät sitaatit perustuvat Ylen nimettömänä toteutettuun sähköpostikyselyyn.
Kun veri oikein kiehahtaa, marssii kuntalainen päättäjän luokse ja sylkee pahan mielensä virkamiehen tai luottamushenkilön päälle. Tutkimuksen mukaan useampi kuin joka kolmas häirintää kokenut kuntapäättäjä on joutunut kuuntelemaan uhkauksia tai huutoa päin naamaa.
Joka kolmas häirintää kokenut kertoo saaneensa uhkauksia sähköpostin, puhelimen tai postin välityksellä. Ilkivaltaa tai suoranaista fyysistä uhkailua kokenut muutama prosenttia vastaajista.
Nettipalstoilla ja sosiaalisessa mediassa viljeltävästä vihapuheesta on puhuttu paljon, mutta vain joka neljäs häirintää kokenut kuntapäättäjä on kokenut someuhkailua.
– Se voi johtua siitä, että meillä on tällaisia rivipäättäjiä, joita ei helposti mielletä päättäjiksi. Jos on lautakuntajäsen, niin eivät kaverit Facebookissa välttämättä tiedä, että tämä on lautakunnan jäsen, Sandberg arvioi.
Pakolaiskeskus repii, tuulivoima kuumentaa
Kaikissa Arttu-hankkeen tutkimuskunnissa raportoidaan uhkailusta. Häirintää ilmenee etenkin niissä kunnissa, joissa on ollut joku erityinen tapahtuma tai asia, joka on noussut julkiseen keskusteluun. Kuntakoolla tai uhkailun kohteeksi joutuvan puoluekannalla tai sukupuolella ei ole tutkimuksen mukaan vaikutusta uhkailun yleisyyteen.
Vastanneet kuntapäättäjät arvioivat, että uhkailu tai häirintä juontaa juurensa päätösten vastustamiseen. Osin taustalla arvioidaan olevan myös henkilösuhteisiin liittyviä syitä.
– Jos joku asia tulee julkisuuteen ja joku luottamushenkilö on siinä vahvasti mukana, niin häirintää tai palautetta tulee enemmän. Se on tärkeämpi selitys kuin se, että mistä puolueesta luottamushenkilö tulee, Sandberg sanoo.
Kunnassa pinnalla olevat asiat, jotka jakavat sekä luottamushenkilöitä että kuntalaisia, ovat sellaisia, jotka johtavat palautevyöryihin, häirintään ja asiattomaan palautteeseen.
– Tämä tutkimus tehtiin syksyllä 2015 ja silloin pakolaiskysymys oli hyvin ajankohtainen. Se on sellainen asiakysymys, joka voi olla taustalla. Vähän arkisempi asia voi olla tuulivoiman rakentaminen, joka jakaa kunnan väkeä ja johtaa palautteisiin, Sandberg sanoo.
Uskaltaako mukaan kuntapolitiikkaan?
Tutkija ei lähde arvioimaan, onko nykyinen häirinnäntaso kohtuullinen. Huolestuttavaksi tilanne muodostuu Sandbergin mielestä, jos luottamushenkilö tai virkamies pelkää tehdä työtään uhkailun takia.
– Koko meidän kansalaisyhteiskuntamme ja poliittinen järjestelmä ovat riippuvaisia siitä, että meillä on henkilöitä, jotka ottavat hoitaakseen paikallisia luottamustehtäviä.
– Jos saa paljon lokaa niskaansa, niin kohta joku vetäytyy tästä päätöksenteosta ja se on aika huolestuttava ilmiö, Sandberg toteaa.
Kuntaliitto on selvittänyt kuntapäättäjien kokemaa uhkailua kahdesti aiemmin. Esimerkiksi vuoden 2008 kyselyssä 44 prosenttia vastaajista kertoi joutuneensa uhkailun tai häirinnän kohteeksi. Tuloksia ei voi kuitenkaan suoraan vertailla viime vuoden kyselyyn, koska kyselyjen otantatapa on erilainen.
Kuntapäättäjien uhkailu näyttäisi olevan Suomessa samalla tasolla kuin Ruotsissa. Vuonna 2015 julkaistun Brå Rapportin mukaan vaalivuonna joka kolmas ja tavallisena vuonna joka viides ruotsalaisista luottamushenkilöistä raportoi uhkailu- tai häirintä kokemuksista.
– Tämä meidän tulos täsmää aika hyvin Ruotsin tutkimuksen kanssa, Sandberg arvioi.
Arttu2-päättäjäkysely toteutettiin syksyllä 2015. Kyselyyn vastasi 1578 valtuutettua, hallituksen jäsentä, lautakuntakuntajäsentä ja johtavaa viranhaltijaa yhteensä noin 40 tutkimuskunnasta. Heistä 390 kertoi joutuneensa häirinnän kohteeksi. Kokonaisvastausprosentti oli 43,2.