Demokratia, kansalaisten vaikutusmahdollisuudet, osallistuminen ja vallan keskittäminen villiinnyttivät helsinkiläispoliitikot keskiviikkoiltana.
Kyse oli uudesta pormestarimallista, jonka valtuusto periaatteessa hyväksyi maaliskuussa.
Puheita piisasi ja soraääniäkin kuultiin, vaikka lopputulos oli selvä. Helsinki etenee pormestarimallin tiellä.
Kokoomuksen ryhmänjohtaja Lasse Männistö hyrisi tyytyväisyyttään ja lupasi uudistukselle puolueensa täyden tuen. Samaa hän toivoi kaupungin työntekijöiltä ja kaupunkilaisilta.
– Rakenteet ovat epäseksikkäitä, mutta ne vaikuttavat vahvasti kunnan toimintaan. Tämä on valtuustokauden ylivoimaisesti merkittävin päätös, jonka pitäisi lisätä avoimuutta, selvitti Männistö.
Samankaltaista tyytyväisyyttä pursui vihreiden Otso Kivekäs, joka sanoi, että uudistus on yhtä merkittävä kuin siirtyminen parlamentarismiin.
– Toivon, että kulttuuri muuttuu ja Helsinkiin jää vähemmän kontrollia ja hallintoa. Samalla kasvatamme demokratiaa, muistutti Kivekäs.
Pienpuolueet peloissaan
Ruotsalaisen kansanpuolueen Marcus Rantala liittyi uudistuksen ylistäjien joukkoon varsinkin, kun ruotsinkielisten asemaa on uudistuksen edetessä parannettu.
– Edelleen auki on monia kysymyksiä, kuten osallistumisjärjestelmä, virkamiesten ja työntekijöiden rooli. Huolta kannan ruotsinkielisten kielellisistä oikeuksista, sanoi Rantala.
Kristillisdemokraattien Mika Ebeling toivoi, että kuntavaalien tulos heijastuisi suunniteltua paremmin tuleviin lautakuntiin.
– Tarvitaan 15 jäsentä, jotta lautakunnista saadaan poliittisesti kattavia, uskoi Ebeling.
Tiukkaa ryöpytystä
Valtuuston vasen laita ryöpytti uudistusta. Sosialidemokraattien Osku Pajamäki haukkui vihreät kokoomuksen peesaajiksi ja sanoi koko prosessin olleen omituisen.
– Kokoomus on pitkään halunnut keskittää elinkeinopolitiikan keskushallintoon, jotta tietyt hankkeet saataisiin nopeasti läpi. Nyt näyttää siltä, että liikaa valtaa keskittyy elinkeinojaostolle, huomautti Pajamäki.
Vasemmistoliiton Veronika Honkasalo kertoi pienten poliittisten ryhmien seuranneen vierestä, kun poliittisia virkoja on järjestelty. Hänen mukaansa poliittiset ryhmät ovat olleet osa mätää tuolileikkiä.
– Toivottavasti päätöksenteon läpinäkyvyys kasvaa. Ja se kasvaa vain, jos me luottamushenkilöt pidämme asiasta huolta, Honkasalo arvioi.
Perussuomalaisten Nuutti Hyttinen uskoi, että pormestarimalli kaventaa demokratiaa, kun päätöksentekijöiden määrää vähennetään.
– Haluamme, etteivät suuret ryhmät pääse enää suhmuroimaan ja siksi vaadimme, että johtopaikat täytetään neuvoa-antavan kunnallisen kansanäänestyksen jälkeen, esitti Hyttinen.
Kommunistien Yrjö Hakanen pelkäsi uudistuksen keskittävän liikaa valtaa esimerkiksi yhdistämällä kaupunkisuunnittelu, kiinteistö-, rakentamis- ja ympäristöasiat.
– Kyseenalaisinta on kuitenkin lautakuntien ja johtokuntien määrän raju vähentäminen, todisti Hakanen.
Hakanen esitti koko hankkeen hylkäämistä, mutta ei saanut kannatusta.
Uudessa pormestarimallissa lautakuntia olisi neljä, samoin toimialajohtajia. Jäseniä lautakunnissa olisi 13.
Uudistus tulee voimaan vuoden kuluttua kesäkuun alussa.