Rovaniemen palvelukylien alueella toimivien aluelautakuntien tavoitteena on järjestää alueensa lähipalvelut sekä toteuttaa kehittämistoimintaa alueen asukkaiden näkemysten ja resurssien mukaisesti.
Lapin yliopiston tutkimusryhmän arvioitavana oli viiden aluelautakunnan toimintakokeilu sekä Yläkemijoen aluelautakunnan toiminta. Tutkimusryhmän vetäjän Hanna Vakkalan mukaan kokeilualueilla on syntynyt hyviä alkuvaiheen tuloksia. Aluelautakunnat ovat osoittautuneet hyväksi keinoksi edistää alueiden kehittämistä ja elinvoimaisuutta.
Vakkalan mukaan nykyisen mallin hyödyt ovat ensisijaisesti paikallisesta näkökulmasta. Kokeilukauden aikana käyntiin saatu kehittämistoiminta on mallin suurimpia hyötyjä ja hyvinä koettuja asioita.
– Aluelautakuntatoiminta on lisännyt toimijoiden osallisuutta ja aktiivisuutta alueella. He haluavat vaikuttaa paikallisiin asioihin, palvelutuotantoon ja päätöksentekoon.
Aluelautakuntatoimintaa tulisi jatkaa
Vakkala pitää tärkeänä, että aluelautakuntatoimintaa tullaan jatkamaan tulevaisuudessa tavalla tai toisella. Toiminnan jatkaminen on tärkeää etenkin paikallisten toimijoiden kannalta. Vakkalan mukaan malleja kannattaa aina kehittää.
– Eri asia miten se halutaan nimetä tai millaisia painotuksia halutaan antaa, se on kaupungin päätöksenteon asia. Itse pidän hyvin tärkeänä, että aluelautakuntien ja kylien ääni kuuluu jatkossakin. Rovaniemellä on saatu hyvä alku, sitä ei kannata hukata.
Kehittämisenkohteita löytyy Vakkalan mukaan mallin asemasta suhteessa kaupungin kokonaiskehittämiseen ja -organisaatioon. Hallinnollinen rooli on vielä selkeytymässä. Esimerkiksi aluelautakuntien ja toimialalautakuntien välistä suhdetta on vielä kehitettävä.
– Heillä (aluelautakunnilla) pitäisi olla käsi kädessä taloudellista vastuuta ja konkreettisia vaikuttamisen keinoja, mutta kehittämistoimintaa ja mahdollisuuksia siihen. Palvelutuotantoa ja kehittämistoimintaa tarvitaan molempia, muuten niistä tulee kahvikerhoja, Vakkala toteaa.
Ihmiset ja toimijat yhteen
Vakkalan mielestä toimintaa kannattaa jatkaa niin, että paikallinen foorumi kokoaa alueen ihmisiä ja toimijoita yhteen. Muuten kylätoiminta, kyläaktiivisuus ja paikallinen vaikuttaminen jää irralliseksi ja yksittäiseksi.
– Yhteinen paikka ja organisaatio, joka kokoaa yhdessä tekemistä, on isoin tarve ja hyöty paikalliseen kehittämiseen. Tarvitaan organisaatio, joka suuntaa ja ohjaa alueen kehittämistä ja tuo heidät yhteen, Vakkala sanoo.
Hänen mielestään tulevaisuudessa toimisi pitkälti nykyiseen aluelautakuntamalliin pohjautuva malli. Vakkalan mukaan on tärkeää, että ihmisillä on vapaa osallistumisen mahdollisuus toimintaan.
– Paljon on ollut puhetta, että pitäisikö aluelautakunta valita poliittisin perustein, mutta en näe sitä kovin kannustavana paikallisia toimijoita kohtaan. Oli poliittista taustaa eli ei, pitäisi pystyä osallistumaan ja vaikuttamaan yhteisiin asioihin. Se luo avoimen ja neutraalimman toimintakentän paikallisille osallistujille.
Päätöksentekoon osallistumassa
Alakemijoen aluelautakunnan jäsen Satu Söderlund on pitänyt aluelautakuntatyötä hyödyllisenä.
– Koen, että olen oikeasti päässyt osallistumaan päätöksentekoon. Asukkaat ovat päässeet ilmaisemaan omia mielipiteitään, se on ollut tosi hyödyllistä. On hyvä, että ihmiset saavat vaikuttaa oman alueensa asioihin, koska siellä on aito halu vaikuttaa ja tehdä asiat niin, että kaikilla on hyvä olla.
Alakemijoen aluelautakunnassa on saatu aikaiseksi tapahtumia ja tehty aloitteita turvallisuuden lisäämiseksi. Söderlundin mukaan kehittämistoiminta toimii hyvin, mutta aluelautakunnilla ei ole tarpeeksi valtaa.
– Ongelmana on esimerkiksi se, että palveluverkosta päättää toimialalautakunta ja me ollaan palveluntilaajia, siinä on ristiriita. Haluaisimme päättää palveluverkosta, että missä palvelut kylällä on. Meille tärkeää olisi, että palvelut ovat lähellä.
Hän uskoo, että hanketoiminnalla voitaisiin päästä isompiinkin tuloksiin.
– Ongelmallisinta on, että meiltä haetaan innovatiivisia palveluratkaisuja, mutta meitä ohjaavat strategiat, joihin emme saa olla osallisina, Söderlund sanoo.
Mallissa paljon kehitettävää
Söderlundin mukaan aluelautakuntamallissa riittäisi vielä paljon kehitettävää.
– Tärkeimpänä se, että yhteistyö toimialalautakuntien kanssa olisi tiiviimpää. Saataisiin jo suunnitteluvaiheessa yhteistyötä, että päästäisiin mukaan strategioihin ja muihin, ettei ne liikaa rajoittaisi meidän toimintaa.
Aluelautakuntatoimintaan osallistuneen Söderlundin mielestä virkamiehet ovat jäykkiä asioiden tekemiseen uudella tavalla. Hän uskoo, että uuden toimintakulttuurin oppiminen ja käyttöön ottaminen vaatii ihmisiltä aikaa.
– Ylipäätään, että uskallettaisiin tehdä enemmän erilaisia ratkaisuja. Jos meiltä haetaan ideoita, niin pitäisi olla rohkeutta lähteä niitä toteuttamaan ja tekemään eri tavalla.
Kaupunginvaltuusto päättää kaksi vuotta kokeiluna toimineiden aluelautakuntien tulevaisuudesta kesäkuussa.