Jääkö peruskoulun jälkeinen tutkinto todennäköisemmin hankkimatta, jos koulumatka on pitkä ja vaivalloinen? Näin se näyttää olevan oheisen kartan perusteella. Osa kunnista on pinta-alaltaan laajoja, ja vaikka kuntakeskuksessa onkin oppilaitos, sen saavuttaminen on kunnan laidoilta vaikeaa.
Poikkeuksiakin on: esimerkiksi Vantaalla on tarjolla hyvin toisen asteen koulutusta, silti 20–24-vuotiaista vantaalaisista peräti 25 prosenttia on suorittanut pelkän peruskoulun.
– Me olemme huomanneet tämän ongelman. Yhtä yksittäistä syytä ilmiölle ei ole. Kaikille peruskoulunsa päättäneille tarjotaan opiskelupaikkaa, ja silti tosiaan nuorissa aikuisissa on paljon niitä, joilla ei ole peruskoulun jälkeistä tutkintoa, kertoo Vantaan vs. nuoriso- ja aikuiskoulutuksen johtaja Marja Viljamaa.
– Yksi syy voi olla se, että ammatillisessa koulutuksessa opintonsa keskeyttäviä on varsin paljon, vaikka keskeyttämisen vähentämiseksi tehdään koko ajan kovasti töitä. Vantaalle muuttaa paljon nuoria aikuisia työn perässä. Varmaan heissäkin on tutkinnotta jääneitä, arvioi Viljamaa.
Aluehallintovirastot: Koulutuksen saavutettavuus heikentynyt
Aluehallintovirastot ovat tuoreessa vertailussa jälleen tutkineet toisen asteen koulutuksen saavutettavuutta. Vuodessa (2014–2015) lukioita on lakkautettu 16 ja ammatillisia oppilaitoksia kolme, osin yhdistymisten seurauksena.
Arviossa tarkasteltiin, kuinka suurelle osalle kunkin alueen 16-vuotiaista on tarjolla lukiokoulutusta sekä ammatillista koulutusta vähintään yhdellä ja vähintään kolmella eri koulutusalalla 10 ja 30 kilometrin etäisyydellä asuinpaikasta.
Etäisyydet laskettiin suorina etäisyyksinä, joten arviot antavat ruusuisemman kuvan todellisuudesta. Maanteitä pitkin etäisyydet olisivat vielä pidemmät.
Lisäksi pelkkä maantieyhteys ei välttämättä auta, koska kyse on alaikäisistä nuorista: maaseudun julkisen liikenteen heikko taso vaikeuttaa monen nuoren pääsyä opintoihin.
Itä-Suomessa koulut yllättävän kaukana
Alueelliset erot ovat suuria, ja tilanne on heikoin Itä-Suomessa.
Etelä-Suomessa lukio on 90,6 prosentilla nuorista alle kymmenen kilometrin päässä kotoa. Itä-Suomessa lukio on vastaavalla etäisyydellä 73 prosentilla nuorista.
Ammattioppilaitos on Etelä-Suomessa alle kymmenen kilometrin etäisyydellä 88,4 prosentilla nuorista, Itä-Suomessa 62,1 prosentilla. Vähintään kolmen eri alan ammatillista koulutusta on saatavilla alle kymmenen kilometrin säteellä Etelä-Suomessa 82,7 prosentilla nuorista, Itä-Suomessa 54,6 prosentilla.
Suomessa on aluehallintoviraston mukaan 35 kuntaa, joissa 16-vuotiailla ei ole lukiota 10 kilometrin etäisyydellä kodistaan. Ammatillinen oppilaitos puuttuu 10 kilometrin etäisyydeltä 106 kunnassa. Molemmissa kuntien lukumäärä on noussut edellisestä kartoituksesta vuodesta 2013.
Nuorista lähes viidesosa ilman peruskoulun jälkeistä tutkintoa
Kouluverkoston harveneminen on huono asia, sillä 20–24-vuotiaista on yhä lähes joka viides ilman peruskoulun jälkeistä toisen asteen tutkintoa.
Asia on myös ristiriidassa julkilausuttujen tavoitteiden kanssa. Sipilän hallituksen hallitusohjelmassa tähdätään koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten määrän vähentämiseen ja listataan tavoitteeksi huolehtia koulutuksen alueellisesta saatavuudesta. Hallitusohjelmassa oli myös toisaalta tavoite leikata 190 miljoonaa euroa toisen asteen koulutuksesta ensi vuodesta lähtien.
Tällä hetkellä toisen asteen koulutukseen siirtyvien ikäluokka on aiempaa hieman pienempi, mutta 16-vuotiaiden määrän ennustetaan lähtevän nousuun jälleen vuonna 2018.
Suomen maine korkeasti koulutetun työvoiman maana?
Muihin Euroopan maihin verrattuna Suomen väestön koulutustaso on keskikastia. Eri tilastoissa luvut vaihtelevat jossakin määrin, mutta jos tarkastellaan esimerkiksi YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestön Unescon tilastoja, Suomen väestöstä 72,81 prosentilla (vuonna 2013) 25-vuotta täyttäneistä on vähintään toisen asteen tutkinto. EU-maiden keskiarvo on 70,66 prosenttia.
Pohjoismaiset naapurit sijoittuvat korkeammalle: ruotsalaisista 74,47 prosentilla (2014) on vähintään toisen asteen tutkinto ja tanskalaisista 76,84 prosentilla (2014).
Varsinkin Itä-Euroopan maissa vähintään toisen asteen tutkinto on selvästi isommalla osalla väestöstä. Esimerkiksi Virossa vähintään toisen asteen tutkinto on 89,68 prosentilla.