Puolueet eivät ole innostuneet mylläyksestä, joka on viemässä parikymmentä luottamushenkilön paikkaa Rovaniemellä.
– Se siirtää koko vallan virkamiehille, moittii Rovaniemen Perussuomalaiset ry:n puheenjohtaja Matti Torvinen hanketta, jossa lautakuntien määrää aiotaan karsia. Torvinen on vapaa-ajanlautakunnan puheenjohtaja.
Alun perin hallintouudistusta suunnitteli kaupungin kehitysjohtaja Riitta Erola, joka esitti nykyisen viiden lautakunnan karsimista aluksi kolmeen. Vuonna 2019 jäljelle jäisi enää kaksi, koska perusturvalautakunta lakkaisi olemasta samalla kun sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen siirtyy uuden maakunnan vastuulle.
Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen ei kannattanut luottamushenkilöiden paikkojen noin rajua leikkaamista ja antoi kaupunginhallitukselle oman esityksensä viime viikolla.
– Minun esityksessäni nyt erillään olevat koululautakunta ja vapaa-ajan lautakunta yhdistyisivät. Kyse on noin 20 luottamushenkilön vähennyksestä, Lotvonen kertoo.
Lautakuntia nimetään uudelleen
Nyt siis Rovaniemellä ruoditaan kaupunginjohtajan esitystä, jossa lautakuntia on aluksi neljä. Vuonna 2018 jäljellä olisi kolme: tekninen lautakunta, hyvinvointilautakunta ja ympäristölautakunta. Lotvonen esittää myös kunnanhallituksen jakamista kahteen jaostoon, joista toinen vastaisi konserniyhtiöistä ja toinen tilaliikelaitoksesta.
Samanlainen kunnan luottamushenkilöstön mylläys on meneillään kautta Suomen, kertoo kehitysjohtaja Kaija Majoinen Kuntaliitosta.
– Tyypillistä on, että lautakuntien määrä vähenee ja tehtävät määräytyvät uudelleen. Kun puolet kuntien budjetista lähtee, niin toki se heijastuu luottamushenkilöorganisaatioon. Se on ihan ymmärrettävää, Majoinen sanoo. Hän kuitenkin korostaa, että samalla kun luottamushenkilöitä vähennetään, kuntalaisten suorista vaikutusmahdollisuuksista pitää huolehtia.
Perusturvalautakunnat jäävät kaikkialla historiaan. Majoinen kertoo, että suosittuja ovat nyt sellaiset kuin hyvinvointilautakunta ja elinvoimalautakunta. Ensimmäinen päättää liikuntapalvelujen lisäksi usein myös esimerkiksi kunnan kulttuuritarjonnasta. Elinvoimalautakunta päättää kaavoituksesta ja maankäytöstä, ei pelkästään perinteisestä elinkeinopolitiikasta eli keinoista houkutella kuntaan yrityksiä.
Kaupunginvaltuusto haluaa valtansa takaisin
Rovaniemellä harkitaan myös siirtymistä kaupunginjohtajan kannattamaan niin sanottuun valiokuntamalliin. Siinä lautakuntien jäsenet nimitettäisiin kaupunginvaltuustoon valittujen ja heidän varajäsentensä joukosta.
– Poliittinen keskustelu olisi yhdenmukaisempaa ja taloudellisen tilanteen paremmin huomioivaa, Lotvonen muotoilee.
Hän uskoo, että lautakuntien jäsenillä olisi valiokuntamallissa parempi käsitys siitä, mikä on kaupungin taloudellinen liikkumavara ja millaisia linjauksia valtuusto on kaupungin kehittämisen suhteen tehnyt.
– Rovaniemellä on ollut paljon puhetta siitä, että lautakuntien päätökset eivät ole olleet valtuuston linjausten mukaisia. Valtuusto on aiemmin delegoinut asioita ja nyt on sellaista henkeä, että valtaa halutaan takaisin. Paras malli siihen olisi, että valtuuston edustajat istuisivat itse lautakunnissa, Lotvonen toteaa.
Majoinen kertoo, että moni muukin kunta harkitsee valiokuntamallia.
– Poliittisen vastuun kasvattaminen valiokuntamallin kautta on trendi, joka on vahvistumassa.
Puolueet menettävät kokouspalkkioita
Puolueilta luottamushenkilöiden paikkojen väheneminen vie yhden porkkanan, jolla houkutella ehdokkaita huhtikuun kuntavaaleihin.
– Monelle ehdokkuutta harkitsevalle on ollut tärkeää, että on saanut konkreettisen paikan. Nyt puolueilla on varmasti aito huoli, miten houkutella ehdokkaita ja miten taata äänestysaktiivisuus.
Majoisen mielestä kuntien pitäisi myös miettiä, miten tukea puolueiden valtuustoryhmiä rahallisesti sen jälkeen kun luottamushenkilöille maksettavien kokouspalkkioiden määrä väistämättä vähenee. Tähän saakka luottamushenkilöt ovat antaneet osan kokouspalkkiostaan puolueen paikallisyhdistykselle.