Haastattelu kahvilassa keskeytyy toistuvasti puhelimen soittoon. Lopulta Harry “Hjallis” Harkimo vastaa. Käy ilmi, että pikkutyttö haluaa tavata illalla Hartwall Areenalla konsertoivan pop-idoli Justin Bieberin. Siinä kaivataan Harkimon apua. Tällaista on poliitikko-liikemiehen arki: koko ajan joku on jotain vailla.
Harkimolla on takanaan vajaat puolitoista vuotta valtakunnan politiikkaa kokoomuksen riveissä.
Lähtölaukaus eduskuntavaalikampanjaan tapahtui helmikuussa 2015. Hän ilmoitti aikeistaan suoraan pääministeri Alexander Stubbille.
– Hän vaikutti tyytyväiseltä, mutta en tiedä kyllä miksi, Harkimo naureskeli seuraavana päivänä julkistaessaan ehdokkuutensa MTV Uutisten tv-kameralle.
Politiikka oli Harkimolle tuttua jo senkin takia, että entiset vaimot Leena Harkimo ja Merikukka Forsius ovat toimineet kokoomuksen kansanedustajina.
Harkimo oli kyllä vähän miettinyt sitä ministerin pestiäkin.
Harkimo perusteli omaa ehdokkuuttaan muun muassa sillä, että hän halusi täyttää elämänsä jollain uudella ja kiinnostavalla. Ikäkin alkoi painaa: jos halusi eduskuntaan, 61-vuotiaana oli viimeistään sen aika. Ensikertalainen ei aikonut ryhtyä takarivin taaviksi.
– En minä ministerin pestiä, mutta joku muu homma sieltä pitää saada kuin istua siellä takapenkissä, hän sanoi Ylen Vaaligallerian haastattelussa.
Harkimo oli kyllä vähän miettinyt sitä ministerin pestiäkin.
Ei tullut kokoomuksen anneberneriä
Hän tiesi tulevansa valituksi eduskuntaan, mutta se ei riittäisi. Piti saada paljon ääniä, koska niillä saisi paljon valtaa. Harkimo myöntää, että rahoituksessa “mopo karkasi vähän käsistä” – lopulta kampanjaan paloi lähes 80 000 euroa, valtaosa meni omaan piikkiin.
Sipoolainen liikemies valittiin kansanedustajaksi vajaalla 12 000 äänellä. Potti oli kokoomuslaisista viidenneksi suurin.
TV:stä tuttu liikemies oli yksi vaali-illan suosikkihaastateltavista. Harkimo kertoi muun muassa aikovansa puhua eduskunnassa “yhtä suoraan kuin aina ennenkin”.
– En kai minä ala puhetapaani muuttaa siksi, että pääsen eduskuntaan, hän kommentoi Ilta-Sanomille seuratessaan ääntenlaskun etenemistä.
Toukokuun lopussa hallitusneuvottelujen jälkeen kokoomuksen puheenjohtaja Alexander Stubb esitteli ministerinsä. Harkimosta ei tullut kokoomuksen vastinetta keskustan ministerivalinnalle, bisnestaustaiselle Anne Bernerille.
Harkimo oli pettynyt Stubbiin.
Suunnistaa vallan luo
Loppuvuodesta 2015 Ilta-Sanomat selvitteli tilastoista uuden eduskunnan hiljaisimpia kansanedustajia. Harkimo oli yksi heistä: hän ei ollut siihen mennessä puhunut täysistunnossa kertaakaan.
– Totta kai jossain vaiheessa puhe on tulossa. Sitten puhutaan, kun on sanottavaa. En puhu siksi, että pitäisi saada puheita tilastoihin, Harkimo vakuutti tuolloin.
Uutisesta meni kuitenkin vain pari viikkoa, kun tuo tilastomerkintä tehtiin. Joulukuun yhdeksäntenä päivänä Harkimo kommentoi salissa oppositiopuolueiden välikysymystä työllisyydestä.
“Arvoisa rouva puhemies! Ensiaputoimia on jatkettu jo liian kauan. Elvytys pelastaa ihmishenkiä, mutta uusia työpaikkoja se ei kyllä luo. Velaksi eläminen loppuu, kun nyt helpotetaan yrittäjien mahdollisuutta palkata työntekijöitä ja annetaan mahdollisuus paikallisesti sopia työsuhteiden ehdoista, kuten palkasta ja työajasta.”
Ensipuheensa jälkeen Harkimo on taas ollut täysistunnoissa hiljaa.
– Harkimolla on oma tapansa vaikuttaa. Jos on hyvissä väleissä esimerkiksi valtiovarainministerin kanssa, se voi olla paljon tehokkaampaa kuin rivikansanedustajan puurtaminen, muistuttaa kokoomuskollega.
Harkimoa kuvataan visionääriksi, nopeaälyiseksi ja taitavaksi verkostoitujaksi, joka löytää aina tiensä vallan luo. Kokoomuksen avustajakunnasta kerrotaan, että Harkimo saattaa kurkata eduskunnan kuppilan ovelta nähdäkseen, löytyykö sieltä tärkeitä henkilöitä. Sellainen on esimerkiksi keskustaministeri Anne Berner. Jos kiinnostavaa seuraa ei löydy, Harkimo lähtee pois.
Harkimo itse kertoo etsivänsä kuppilasta “hyviä kavereita”.
– En minä valtaa sieltä etsi, vaan katson, onko siellä ihmisiä, joiden kanssa minua kiinnostaa jutella. En ole sellainen, joka menee toimittajien pöytään, jotta saisi jonkun kommenttinsa mediaan.
Kuisketta eduskunnan käytävillä
Kun Harkimo oli istunut puolisen vuotta eduskunnassa takarivin taavina, hän ryhtyi taas kaipaamaan säpinää.
Alkuvuonna 2016 eduskunnassa alkoi liikkua kuuma huhu. Ihmiset kertoivat toisilleen suurena paljastuksena, että Harkimo harkitsee Alexander Stubbin haastamista.
– Vuorotellen joku kuiskutti minulle “mulla olis yks juttu”. Hjallis oli puhunut sitä ympäriinsä, nauraa kokoomuksen sisäpiiriläinen.
Harkimo kyseli mielipidettä kollegoiltaan. Hän teki selväksi, että haluaa joka tapauksessa puolueen puheenjohtajan vaihtuvan. Niin halusi moni muukin: kokoomuksen eduskuntaryhmässä oli suurta tyytymättömyyttä Alexander Stubbin tapaan johtaa. Kriitikot kokivat ryhmän jääneen vaikutuskyvyttömäksi kumileimasimeksi.
Lopulta kuplivan pinnan rikkoi Urheilulehti, joka uutisoi viime maaliskuussa, että Harkimo harkitsee kisaa. Katseet kääntyivät välittömästi sisäministeri Petteri Orpoon, jota moni kokoomuslainen oli jo käynyt anomassa Stubbin haastajaksi. Seuraavana päivänä Orpo puhuikin tiedotusvälineille eduskunnassa.
– Keskityn vaativaan työhön, jossa on isänmaan kannalta isoja asioita pöydällä, Orpo perusteli kieltäytymistään ja vakuutti, ettei näe mahdollisuutta mielensä muuttumiseen kevään aikana.
Vain pari päivää myöhemmin Orpo oli Harkimon Hjallis-ohjelman vieraana MTV3-kanavalla. Kameran edessä puoluetoverit jutustelivat naurun lomassa muun muassa siitä, kuka päättää kaapin paikan ministerin kotona.
Huhtikuussa kansanedustaja Elina Lepomäki avasi oman pelinsä. Viimeistään nyt tie oli Orpolle auki. Takinkääntö ja istuvan puheenjohtajan haastaminen sopi erittäin kehnosti uskollisena ja maltillisena pidetyn poliitikon kuvaan. Kun kisassa oli muitakin, se ei näyttänyt niin pahalta.
Muutama puhelu liikemiestutuille
Harkimo siirtyi välittömästi Orpon taakse ja ryhtyi etsimään vantaalaisen ex-kansanedustajan Tapani Mäkisen (kok.) ohella liikemiehiä maksamaan Orpon kampanjaa. Se tarkoitti Harkimolle “muutaman puhelun soittamista tutuille, joiden ajatusmaailma on kokoomusta lähellä”.
– Ei se ollut iso juttu. Joitain tonneja sain hankittua, hän vähättelee.
Hän etsi rahaa, mutta teki muutakin. Harkimo vaikuttaa haluttomalta kertomaan näistä tekemisistään tarkemmin.
– Siinä oli monenlaista, järjestelin joitain tilaisuuksia. Olin kaikissa asioissa Orpon tukena, hän muotoilee.
Sähköjänis, tienraivaaja, jäänmurtaja. Termejä on monia, mutta kaikki tähän juttuun haastatellut ovat samaa mieltä: Harkimo avasi tien kokoomuksen puheenjohtajavaihdokselle. Kuinka merkittävä rooli Harkimolla oli Orpon voitossa, riippuu siitä, keneltä kysyy.
Hän ei ollut kampanjan ydintiimissä, johon kuuluivat kansanedustaja Anne-Mari Virolainen, entinen kansanedustaja Heikki Autto ja Varsinais-Suomen piirin toiminnanjohtaja Juha Rantasaari. Myös Orpon erityisavustajat Ville Valkonen ja Mikko Kortelainen, entinen kansanedustaja Janne Sankelo sekä kampanjasihteeri Daniel Lahti olivat keskeisiä tekijöitä Orpon kampanjassa.
“Kun luottamus petetään"
Kysy Susanna Koskelta. Se on tavallisin vastaus, jonka saan, kun kyselen Harkimosta. Koski on kokoomuksen nuorta polvea, ensimmäisen kauden kansanedustaja Vaasasta. Kaksikko on tuttu näky eduskunnassa.
– Kyllä se sopii, mutta voinko soittaa hetken päästä? Olen juuri nyt Hjalliksen kyydissä, Koski vastaa.
Pian Koski on uudelleen puhelimessa. Hän ei löydä ystävästään moitittavaa: Harkimo on erinomaisen hyvä poliitikko, jota kiinnostavat työllisyyteen, talouteen ja yrittäjyyteen liittyvät asiat. Kosken mukaan Harkimolla on sydäntä myös esimerkiksi lasten harrastusmahdollisuuksista huolehtimiseen – hyväntekeväisyystyön kautta.
Koski laskee Harkimon vaalikauden konkreettiseksi saavutukseksi merkittävän roolin siinä “mitä kokoomus on tänään”.
– Hjalliksella oli varmasti kenen tahansa näkökulmasta katsottuna ratkaiseva rooli siinä, keitä puheenjohtajakisaan lopulta lähti ja kuka tuli valituksi.
Monet kokoomusvaikuttajat kertovat, että Harkimolla oli ollut odotuksia ministeriydestä keväällä 2015 ja vaalien jälkeinen pettymys oli heidän mukaansa ainakin osasyynä Stubbin haastamiseen. Koski tuntee taatusti hyvin avopuheisen ystävänsä ajatukset, mutta muotoilee sanansa tarkasti.
– Yleisesti ottaen voin kommentoida, että Hjallikselle ja inhimillisesti yleensäkin ensiarvoisen tärkeää on luottamus. Politiikkahan perustuu luottamukseen ja ihmisten välisiin sopimuksiin. Jos se luottamus petetään, en yhtään ihmettele sitä, että siinä pettyy.
Oliko Stubb luvannut hänelle ministerin pestin ennen vaaleja?
– Se on Hjalliksen ja Alexin välinen asia, Koski sanoo.
Muutama päivä myöhemmin eduskunnan kahvilassa Harkimo hakee sanojaan, kun kysyn, mitä mahdollisesta ministeriydestä puhuttiin ennen vaaleja.
– Ei ollut luvattu, hän lopulta tokaisee.
Oliko vähän annettu ymmärtää?
– Ehkä vähän oli annettu ymmärtää. En minä siitä kuitenkaan ollut pahoillani. Olin siitä pahoillani, että silloinen puheenjohtaja (Stubb) ei jutellut minulle siitä, ei käynyt minun kanssani yleensäkään mitään keskustelua. Olen sanonut hänelle sen suoraankin.
– Ylipäätään olen jutellut eduskunta-aikanani ehkä kolme kertaa Alexin kanssa. Petterin kanssa meillä on koko ajan dialogia, Harkimo kertoo.
Stubb ei halunnut kommentoida tapahtumia Ylelle.
Ystävät vallan huipulla
Harkimo on poikkeuksellinen poliitikko ja tietää sen itsekin. Kuten tilastoista käy ilmi, täysistunnossa päivystäminen ei kiinnosta häntä.
– Kyllä minua tympii istua tuolla budjettidebateissa. Jokainen oppositiopuolueen edustaja haukkuu budjetin ja jokainen hallituspuolueen edustaja kehuu budjetin. Se on turhauttavaa ja vanhanaikaista.
Olen jutellut eduskunta-aikanani ehkä kolme kertaa Alexin kanssa. Petterin kanssa meillä on koko ajan dialogia.
Harkimon vaikutustyylistä kertonee sekin, että tätä juttua tehdessä moni keskustelu jää lyhyeksi. Pääkaupunkiseudun ulkopuolella toimiva kokoomusvaikuttaja sanoo, ettei hänellä ole juurikaan havaintoja Harkimosta julkisuuden ulkopuolelta. Perinteinen lainsäädäntötyö on kovaa puurtamista, eikä se välttämättä ole Harkimon ominta lajia, hän pohtii.
– Hänen vahvuutensa on sosiaalisten suhteiden hyödyntäminen. Hän on hyvä saamaan ihmiset tekemään hänen haluamiansa asioita. Hänen heikkoutensa on kyvyttömyys keskittyä yksityiskohtiin, arvioi puolestaan kokoomusavustaja.
– En ole kuullut hänestä oikeastaan mitään, poikkeuksena huhut siitä, kenen kanssa hän milloinkin styylaa, kuittaa vihreiden kansanedustaja Touko Aalto.
Niin, ne naiset. Juuri Susanna Koski on nimi, jonka tullessa puheeksi osa jututtamistani poliitikoista alkaa puhua sillä tietyllä, vihjailevalla äänellä.
Tapaamisemme aikana Harkimo ottaa asian itse esille: hän tietää nämä juorut. Harkimon mukaan kyse on vain ystävyydestä: molemmat pitävät toistensa suorapuheisuudesta.
Harkimo arvelee, että juorut ovat laantumaan päin, koska “onneksi Susanna alkoi seurustella”.
Hän myös arvelee, että juorut ovat laantumaan päin, koska “onneksi Susanna alkoi seurustella”.
Median lemmikki
Mitkä asiakysymykset politiikassa ovat Harkimolle tärkeitä? Yritysrahoitus, sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapaus, liikennekaari. Niitä ja monia muita asioita Harkimo kertoo pyrkineensä edistämään. Ja kun joku asia kiinnostaa, Harkimo vakuuttaa jaksavansa perehtyä myös yksityiskohtiin.
Hänen ei tarvitse jonottaa eduskunnan puhujapönttöön siinä toivossa, että hän saisi oman naamansa ja kommenttinsa mediaan. Harkimo haluaa toimia suhteiden ja julkisuuden avulla.
Ajatuksia hän voi vaihtaa esimerkiksi Sipoossa naapurina asuvan pääministeri Juha Sipilän (kesk.) kanssa tai kaverinsa, tasavallan presidentin Sauli Niinistön kanssa. Harkimo on auttanut myös Niinistöä vaalikampanjassa. Suorapuheinen Harkimo tietää kuitenkin rajansa: hän ei suostu kommentoimaan Niinistö-suhteen syvyyttä.
Moni kansanedustaja katsoo hämmästellen ja kateellisena Harkimon valloittamaa mediatilaa.
– Kirjoitan kolumnin joka viikko Iltalehteen ja joka toinen viikko Savon Sanomiin. Pystyn kirjoittamaan mietteitäni niihin. En koskaan mieti, mitä ihmiset ajattelevat ja valitsevatko he minut uudelleen. En ole edes päättänyt, lähdenkö uudelleen ehdolle, Harkimo kertoo.
Julkikuvastaan hän on kuitenkin kiinnostunut. Yle Puheen haastattelussa muutama viikko sitten hän kertoi pitävänsä suorista radiohaastatteluista, koska toimitetuissa jutuissa “toimittaja voi laittaa sinne lauseita väliin ja antaa tiettyjä kuvia asioista”.
Omassa suositussa keskusteluohjelmassaan Harkimo on kuningas. Tällä hetkellä tauolla oleva MTV:n Hjallis-ohjelma on tuonut Harkimolle poikkeuksellista työntöapua urallaan Arkadianmäellä. Eduskuntavaalikamppailun aikana ohjelmaa ei nähty, mutta viime maaliskuussa MTV päästi Hjalliksen taas ruutuun, vaikka hän oli jo hallituspuolueen kansanedustaja.
Yhtiön uusin Harkimon persoonaan nojaava ohjelma on Pelimies, jossa Joonas Nordmanin esittämä Hjallis seikkailee muiden valtakunnan politiikasta tuttujen hahmojen kanssa.
Harkimo ainakin väittää, että ohjelma närästää häntä.
– On minua pyydetty, mutta en aio mennä sinne vieraaksi, hän tuhahtaa.
Oli närkästys aitoa tai ei, MTV olisi tuskin voinut saada pitkäaikaista yhteistyökumppaniansa Harkimoa parempaa vetäjää työryhmälle, joka pohtii kaupallisen tv-uutistoiminnan pelastamista. Mediatalo on rajuissa talousvaikeuksissa. Harkimo yrittää nyt ratkoa ongelmaa Eero Heinäluoman (sd) ja entisen Yle-johtajan Arne Wessbergin kanssa. Harkimo myöntää, että tehtävä on erittäin vaikea, sillä yhtä mediayhtiötä ei voi suoraan tukea valtion rahoilla.
Jotain silti yritetään, mutta vaihtoehdoista on turha kysellä. Miehet ovat sopineet keskenään, että kommentteja ei anneta työn ollessa kesken.
Harkimon ennen vaaleja odottama saalis merkittävistä poliittisista tehtävistä näyttää toistaiseksi köykäiseltä. Hän itse laskee tähän joukkoon talousvaliokunnan jäsenyyden, mediatyöryhmän puheenjohtajuuden ja työskentelyn kokoomuksen strategiaa uudistavassa ryhmässä.
Harkimo ei osaa vielä sanoa, onko politiikkamatka ylittänyt vai alittanut hänen odotuksensa.
– Se riippuu ihan siitä, miten tietyt hankkeeni täällä etenevät, Harkimo myhäilee salaperäisesti ja lupaa, että jotain kiinnostavaa on tekeillä.
Harkimo ei selvästikään ole sanonut hyvästejä ministerihaaveille. Häntä voisivat kiinnostaa ulkomaankauppaministerin tai liikunta-asiosta vastaavan opetus- ja kulttuuriministerin tehtävät, mutta niitä “katsotaan sitten, jos se on ajankohtaista”.
Odotatko nyt puheenjohtaja Orpolta kiitosta kampanjatyöstäsi?
– En odota.