Hämeenlinnassa noin 140 vanhusta syö murkinaa, joka kuljetetaan kerran viikossa Naantalista hämeenlinnalaismummojen ja -pappojen oville. Ruuat siis tulevat Naantalista Seniori Aterialta, joka on nykyään osa Fazeria. Vanhus maksaa ruuasta 8,10 euroa. Eräänä keskiviikkoaamuna nuo ruuat kiikutettiin toimituksen ovelle.
Voiko 24-vuotias syödä samaa ruokaa vanhuksen kanssa? Millaisia annokset ovat, onko ruokaa tarpeeksi? Onko se terveellistä?
Ja ennen kaikkea: onko murkina mössöä, kuten kovasti puhutaan?
Päivä 1: Kaalikääryle, perunamuusia, puolukkakastike
Proteiini: 1,99 grammaa 100 grammassa, energia kaloreina: 86,18 kcal/100 g.
Ravitsemustieteen dosentti Merja Suominen Gery ry:stä antaa kritiikkiä: kahdeksan grammaa proteiinia ei ole lounaalla tarvittava määrä vanhukselle. Suominen korostaa proteiinin merkitystä ikäihmisen ruokavaliossa, ja tämän aterian proteiinimäärä ei täytä edes puolta tarvittavasta.
– Kaalikääryleessä on tosi vähän proteiinia ja hinta-laatusuhde on huono, koska kaupasta saa valmisruokia halvemmalla.
Fazerin ravitsemusasiantuntija Leila Fogelholmin mukaan aterian hintaa nostaa kotiinkuljetus.
– Kuljettaminen on Suomessa kallista. Hinnat ovat kuitenkin kilpailukykyisiä, koska ne ovat voittaneet tarjouskilpailuja. Kunnat ovat tarkkoja edullisuudesta ja laatutasosta.
– Kaalikääryle on suomalainen, perinteinen ruoka. Se ei ole mikään parhain esimerkki proteiinirikkaasta ruuasta, hän jatkaa.
Tämä on koko talossa tiedostettu asia, että proteiinimääriin pitää keskittyä. Leila Fogelholm
Proteiinimäärien tulisi Seniori Aterioissa vastata kuuden viikon jaksoissa kansallisten ravintosuositusten mukaisia määriä. Jokaisen aterian ei tarvitse täyttää suosituksia, kunhan keskiarvo on kohdallaan.
– Myönnän sen, että proteiinin määrä on haasteellinen vanhuksilla. He syövät mielellään puuroa ja kiisseliä. Proteiini asettaa haasteita suunnitteluun. Jälkiruokia on vaihdettu niin, että olisi esimerkiksi enemmän proteiinipitoista rahkaa ja vähemmän kiisseliä.
– Sillä on iso merkitys, mitä muuta ihminen syö. Kyllä me joudumme ruokalistaa varmasti muuttamaan. Tämä on koko talossa tiedostettu asia, että proteiinimääriin pitää keskittyä ja miten proteiinipitoisuuksia parannetaan, jatkaa Fogelholm.
Minusta muusi on hieman vetistä, mutta annos maistuu kotiruualta. Puolukkahilloa jäin kaipaamaan.
Minulle, nuorelle ihmiselle, jäi kova nälkä. Se ei vielä tarkoita mitään, sillä nuoren ja vanhan ruuansulatukset toimivat eri tavoin, ja minä myös kulutan enemmän, koko ajan. Syön puolukkakiisselin saman tien nälkääni. Iltapäivän aikana juon kannullisen kahvia ja napostelen pähkinöitä.
Päivä 2: Kalapihvi (seitiä), perunaa kastikkeessa, kasviksia
Proteiini: 5,05 g/100 g, energia kaloreina: 81,24 kcal/100 g.
Kasviksia! No juu, onhan paketissa noin seitsemän miniporkkanan pätkää. Porkkanaa näyttääkin olevan monessa ateriassa, se antanee sopivasti väriä annoksiin.
Kalapihvi on kostea, mutta maukas. Osa perunoista on jauhoisia, kenties raakoja? Jälkiruokapuurossa on sattumia.
Annos on isompi kuin eilen, mutta ei silti täytä. Luonnonvarakeskuksesta ravitsemuksen professori Raija Tahvonen huomauttaa, ettei annoksen suinkaan pitäisi olla koko ateria. Myös Seniori Aterian ohjeissa neuvotaan syömään myös kaksi palaa leipää ja juomaan lasillinen maitoa. Valmiina tuotavien aterioiden ajatus on juuri siinä, että ne toimitetaan vanhuksille, jotka eivät itse pysty kaupassa käymään. Mistä vanhus maidon pöytäänsä taikoo?
Päivä 3: Pyttipannua, kananmuna
Proteiini: 4,22 g/100 g, energia kaloreina: 133,98 kcal/100 g.
Ensimmäistä kertaa todella lähti nälkä. Kananmuna on kuminen, eikä ihme: kananmuna on ollut suojakaasussa nyt melkein viikon ajan. Osa perunoista on jauhoisia. Jälkiruoka, eli puolukkavaahto, on niin hyvää, että hehkutan sitä Instagramissa.
Eräs keskustelija huomauttaa Facebook-keskustelussa, että jo pakkauksen avaaminen saattaa olla vanhukselle haastavaa. Enpäs ole tullut edes ajatelleeksi.
.
Päivä 4: Kinkkukiusausta, haudutettua punakaalia
Proteiini: 3,48 g/100 g, energia kaloreina: 87,22 kcal/100 g.
Tämäkin annos on iso, enkä ole ruuan jälkeen enää nälkäinen. Olen keskustellut asiantuntijoiden kanssa pitkin viikkoa.
Keskusteluissa painottuu se, että monesti nämä annokset jäävät vanhuksella kesken. Iso annos jaetaan esimerkiksi puoliksi lounaalle ja päivälliselle.
Uhkana on, että kaasun avulla selviytyvä ruoka jää pöydälle hapettumaan. Tästäkin syystä annoksen tulisi sisältää tarpeeksi proteiinia.
Päivä 5: Palapaisti, muusi ja paistettua ruusukaalia
Proteiini: 9,16g/100 g, energia kaloreina: 75,48 kcal/100 g.
Useampaan kertaan tällä viikolla olen miettinyt, miten ruuat tulisi oikeaoppisesti mikrottaa, jotta lopputulos olisi tyydyttävän tasainen? Nyt muusi polttaa suuta ja ruusukaalit ovat kylmiä. Paisti ja muusi maistuvat kyllä.
Kookos-puolukkapuuro maistui ihan hyvältä, mutta ei ruuan kuuluisi venyä tuolla tavalla.
Päivä 6: Lihastroganoff, höyrytetyt kasvikset ja perunamuusi
Proteiini: 1,07 g/100 g, energia kaloreina: 89,85 kcal/100 g.
Huomaan syöväni perunaa – muodossa tai toisessa – nyt kuudetta päivää. Missä riisi tai pasta? Haaveilen lounaista, jota työkaverit kuskaavat keittiöömme tuoksumaan.
– Se tulee ikääntyneiden suosikkipuolelta. Se on nähty, että riisiä tai pastaa ei oikein osata syödä. Kyllä se perinteinen peruna on ehdottomasti suosituin, sanoo Fazerin Fogelholm.
Päivä 7: Kermainen porsaanlihakastike ja muusi
Proteiini: 3,85 g/100 g, energia kaloreina 81,33 kcal/100 g.
Viimeisenä testipäivänä tapaan Kanta-Hämeen keskussairaalan ravitsemusterapeutin Heini Karpin ja näytän hänelle ateriaani.
– Aika masentavalta tämä paketissa näyttää. Väritön annos. Ei ole kasvislisäkettä mukana, sanoo Karp.
– Tätä täytyy täydentää ruokajuomalla, ehkä leivällä ja jälkiruoalla. Jos ateriana on pelkkä tämä, niin energiasisältö on aika pieni vanhukselle.
Päivällä kutsun 70-vuotiaan Terttu Karumaan syömään viimeisen testilounaan. Karumaa syö sekä ruuan että jälkiruoan. Ruoka on hänen mukaansa kelvollista, joskin hieman "laitosmaista".
– Maku on neutraali, mausteita ja suolaa on niukasti. Näissä annoksissa ajetaan terveellisyyttä ja sitä, että ruoka maistuisi kaikille. Ikäihmisen makuaisti on alentunut, ja hän ehkä kaipaisi lisää makua. Hän ehkä lisäisi suolaa, sanoo Karumaa.
– Ravintosuosituksissa meillä on hyvin tiukka ote suolaan. Tämä on sellainen, mistä aina vähän jupistaan. Ravitsemussuosituksissa sanotaan, että viisi grammaa päivässä ja se on todellisuudessa todella vähäsuolaista. Jos on ravitsemussuositusten mukaisesti suolaa vähennetty, niin moni saattaa kokea mauttomaksi, kommentoi Fazerin Fogelholm.
Minä olen samaa mieltä Karumaan kanssa. En malta odottaa, että saan huomenna syödäkseni jotakin mausteista. Jotakin, joka ei ole perunaa.