Suomen presidentinvaaleissakin puhututtaneet Puolan ja Baltian maiden bottiverkostot ovat hiljentymässä. Asia selviää Naton strategisen viestinnän osaamiskeskus StratCom COE:n viimeisimmästä Robotrolling-raportista.
Osaamiskeskus kartoittaa raporteissaan venäjäksi ja englanniksi käytyä Nato-keskustelua Twitterissä. Bottien tviittailu näyttää vähenevän vauhdilla.
Marraskuun alusta tammikuun loppuun kestävällä seurantajaksolla bottien tviitit vähenivät edeltävään seurantajaksoon verrattuna 15 prosenttiyksikköä venäjänkielisessä Twitter-keskustelussa ja 20 prosenttiyksikköä englanniksi käydyssä keskustelussa. Bottitviittailun määrä väheni selvästi myös edellisellä elo-lokakuun seurantajaksolla.
Venäjänkielisessä keskustelussa botit ovat aktiivisempia kuin englanniksi käydyissä keskusteluissa. Venäjänkielisessä Twitterissä 42 prosenttia Nato-keskustelua käyvistä tileistä ovat raportin mukaan automatisoituja, kun taas englanninkielisen Twitterin puolella automatisoitujen tilien määrä on 24 prosenttia.
Botit olivat erityisen aktiivisia vuosi sitten keväällä, kun Naton joukkoja lisättiin Baltian maissa.
Tarkkaa tietoa bottien hiljentymisen syystä ei ole, mutta parhaaksi selitykseksi raportissa arvioidaan Twitterin omia toimia palvelun siivoamiseksi.
Yhdysvalloissa käynnissä oleva tutkinta Venäjän sekaantumisesta Yhdysvaltojen presidentinvaaleihin on nostanut Venäjän informaatiovaikuttamisyritykset valokeilaan ja lisännyt painetta sosiaalisen median yrityksille puuttua automatisoitujen tilien toimintaan.
Bottiverkostot nousivat puheenaiheeksi myös Suomen presidentinvaaleissa, kun vihreiden presidenttiehdokas Pekka Haavisto esitti vääriksi osoittautuneita väitteitä Venäjälle myötämielisiin tahoihin jäljitetyistä Twitter-seuraajista.
Automatisoiduilla tileillä voidaan pyrkiä ohjailemaan poliittista keskustelua sosiaalisessa mediassa. Toisaalta boteista suuri osa selittyy kaupallisella toiminnalla, jossa automatisoidut tilit lähettävät mainospostia tai kopioivat uutisotsikoita.