Euroopan idästä ja keskeltä löytyy valtio, jonka politiikassa ovat viime vuosina soineet operetin sävelet: kiihkeä ja kova Unkari.
Operetissa tärkeitä ovat sentimentaalisuus sekä suuret eleet ja sanat. Ne ovat olleet käytössä, kun Unkarissa on nostettu kansallismielisyyttä. Tunnepitoinen kaipuu menneeseen loiston aikaan on kietoutunut kokemukseen muiden aiheuttamasta vääryydestä ja alennustilasta.
Unkarilaisen poliittisen operetin pääosassa on kova kundi, joka ei pelkää uhmata Euroopan unionia ja sen jäsenmaita: pääministeri Viktor Orbán. Hän syyttää muuta Eurooppaa heikkoudesta ja maahanmuuttouhkien vähättelystä.
1. näytös: Unkari pelastaa Euroopan?
Unkarilaisessa operetissa roisto voi paljastua sankariksi, sillä roolihahmot eivät usein ole lainkaan sellaisia, miltä he alun perin vaikuttavat.
Vaikka Orbánin Unkari on asettunut roiston rooliin, uskoo se pohjimmiltaan olevansa uhri, joka operetin lopussa paljastuu Euroopan pelastajaksi.
Unkarilaiset ovat kokeneet, että EU-foorumeilla heitä pidetään aloittelijoina, tyhmempinä ja vähemmän pätevinä. He tuntevat itsensä altavastaajiksi, joita ei ole edes pidetty oikeina demokratian edustajina.
Nyt itsekunnioitusta hakeva maa on valinnut kapinallisen roolin, sillä siinä pääsee osoittamaan voimaa.
Orbán nostattaa unkarilaisten kansallistunnetta maahanmuuttokriisin avulla.
Länsi-Euroopan julkisuudessa pääministeri Viktor Orbán esiintyy pahana hahmona, kun hän puhuu kovin sanoin muslimien maahanmuuttoa vastaan. Orbánin mielestä Euroopan unioni ei ymmärrä, mitä on maanosalle on tapahtumassa.
Hänen Unkarinsa ymmärtää paljon paremmin asioiden todellisen tilan, koska maalla on kokemusta maahantunkeutujista. Pysäyttihän Unkari 1500-luvulla Eurooppaan tunkeutuneet turkkilaiset ja pelasti kristinuskon.
Nyt se kokee olevansa samanlaisessa roolissa.
2. näytös: Unkari petetty jo aiemminkin
Monet unkarilaiset kokevat, että maan historiallinen imperiumi on nyljetty jo kaksi kertaa aiemmin muun Euroopan toimesta, kun Unkari ensimmäisen maailmansodan jälkeen menetti Trianonin sopimuksessa kaksi kolmasosaa alueestaan ja joutui toisen maailmansodan jälkeen kommunismin uhriksi.
Myös nyt pettymys Eurooppaan on hallitseva tunne. Kommunismin kaatuminen ei tuonutkaan kaivattua hyvinvointia. Läntinen liberalismi ja demokratia eivät kirvoittaneet Unkarissa voimakasta talouskasvua toisin kuin esimerkiksi Virossa.
Tilannetta pahensi vuoden 2008 talouskriisi, jonka myötä syvä köyhyys ja eriarvoisuus ovat lisääntyneet. Köyhimmät ihmiset elävät alkeellisissa oloissa ja kärsivät nälästä, kun samanaikaisesti osa kansasta nauttii valtavasta vauraudesta.
Pakolaisaalto tuli Orbánille kuin tilauksesta. Outi Hassi
Vaikeassa tilanteessa operetin päähenkilö on käyttänyt maahanmuuttokriisiä pelastusrenkaanaan. Hän on ollut kova mies, joka on nostattanut kansallismielisyyttä soimaamalla Brysselin kosmopoliittia eliittiä.
– Pakolaisaalto tuli Orbánille kuin tilauksesta, sillä nyt hän pystyy näyttämään, että hänessä on miestä pysäyttämään vaikka mitä. Tälle on ollut tilausta, sillä unkarilaiset ovat olleet turhautuneita siihen, ettei EU-jäsenyys tuonutkaan heille vaurautta tai arvostusta, kertoo pitkään Unkarissa asunut suomentaja ja suomenopettaja Outi Hassi.
Orbánin panostus nationalistiseen politiikkaan on kannattanut, sillä hänen johtamansa Fidesz-puolue on Unkarin suosituin. Maahanmuutovastaisuutta voimistaa myös se, että kovinta kamppailua äänistä käydään oikealla äärilaidalla. Fideszin pahin kilpailija on äärioikeistolainen Jobbik-puolue, joka on avoimen muukalaisvihamielinen ja jopa antisemististinen puolue.
3. näytös: Onko EU operetin roisto?
Unkarilaiset pitävät poliittisen operettinsa todellisena roistona Euroopan unionia, joka heidän mielestään määräilee Unkaria. Jos vuonna 1956 vastustettiin Moskovan määräysvaltaa, nyt vastustetaan liberalismia ja Brysseliä.
Tuorein näytös EU:n ja Unkarin kamppailussa on tänään sunnuntaina. Kansalaisilta kysytään, haluavatko he, että EU määrää Unkarin vastaanottamaan maahanmuuttajia – ilman Unkarin parlamentin hyväksyntää.
– Kansanäänestys on peliä. Kaikki tietävät, että kyse on Fideszin voimanosoituksesta. Kansanäänestys on suunniteltu niin, ettei se voi epäonnistua, Outi Hassi painottaa.
Tuorein näytös EU:n ja Unkarin kamppailussa nähdään tänään sunnuntaina.
Kysymyksenasettelun takia kukaan ei äänestä kyllä. Ihmiset äänestävät joko ei tai protestoivat piirtämällä ruksin tai sotkun äänestyspaperiin.
Hassin mielestä kansanäänestys on todellisuudessa vain kallis mielipidemittaus Fideszin kannatuksesta. Samalla selviää, miten tehokkaasti puolue saa ihmiset liikkeelle, sillä äänestysprosentin pitäisi olla ainakin 50, jotta kansanäänestys olisi laillinen.
4. näytös: Seuraako muu Eurooppa Unkaria?
Kun muualla Euroopassa kirjoitetaan kauhistelevia juttuja Unkarista, hyrisevät monet unkarilaiset tyytyväisinä. Orbánia pidetään merkittävänä johtajana, koska hän saa niin paljon huomiota muissa maissa.
Unkarin operetin sävelmät voivat levitä muuallekin.
Sillä ei ole väliä, jos huomio on kielteistä. Pääasia on, että ollaan esillä ja meteliä riittää. Onhan operettienkin loppunäytöksissä sekavuutta, kun roolihahmojen todellinen luonne paljastuu.
Unkarissa pitkään asunut ja siellä perheensä perustanut Outi Hassi varoittaa pitämästä Unkaria Euroopassa jotenkin erikoistapauksena.
– Älkää osoitelko Unkaria sormella liian itsetyytyväisinä, sillä Unkari voi olla Euroopan tulevaisuus. Se ei ole yksin eivätkä unkarilaiset niin erilaisia kuin me. Epävarmuudesta ja kaaoksesta me tiedämme toki vähemmän.
Pettymyksen tunne yhdistettynä kansallismielisyyden nousuun on nostattanut oikeistoradikalismia muullakin maailmassa.
Taitavana populistina Orbán haistaa hyvin ihmisten mielialan ja osaa käyttää sitä hyväkseen. Samankaltaisia tunteita käyttää hyväkseen Yhdysvalloissa republikaanien presidenttiehdokas Donald Trump.
Unkarin operetin sävelmät voivat levitä myös muualle, sillä sen polttoainetta on laajalle levinnyt osattomuuden tunne.
– Mitä jos itse menettäisin työttömäksi jäädessäni sosiaaliturvani ja joutuisin sukulaisteni armopalojen varaan? Miten pitkään pitäisin periaatteistani kiinni, jos niistä vähän tinkimällä saisin pitää asemani? Ja miten paljon todempina näkisin turvapaikanhakijoista luodut uhkakuvat, Outi Hassi pohtii.
Outi Hassin lisäksi kirjoitusta varten on haastateltu dosentti Heino Nyyssöstä Turun yliopistosta.