Omakotitalouksissa lämmityskausi käynnistyy, kun yöpakkaset saapuvat. Monissa uusissa taloissa takan käytössä voi kuitenkin esiintyä ongelmia. Arvioiden mukaan viidessä-kymmenessä vuodessa talojen ilmatiiviys on parantunut niin paljon, että takat eivät tahdo syttyä eivätkä palaa kunnolla. Tämän on huomannut muun muassa Vaasan ammattikorkeakoulun laboratorioinsinööri Mika Korpi. Taloihin ilma tulee nykypäivänä hallitusti.
– Kosteusasioihin ja sisäilman puhtauteen on pyritty vaikuttamaan, mutta nyt sitten takan korvausilman saanti on tästä syystä huonontunut, Korpi kertoo.
Ratkaisuja ilmanvaihto-ongelmiin on monia, mikäli asiaan puututaan jo rakennusvaiheessa. 40 vuotta tulisija-alalla olleen ja nykyään Warma Uunit-yhtiön toimitusjohtajana toimivan Vesa Salmisen mukaan ongelma on kuitenkin siinä, että rakentajat, talojen valmistajat ja suunnittelijat ryhtyvät suunnittelemaan takkaa liian myöhään.
– Monet eivät hiffaa sitä, että talo on viimeistelyjä vaille valmis ja sitten huomataan, että tulisija puuttuu. Rakennus on jo tehty tällöin niin pitkälle, että korvausilmajärjestelmiä ei enää pystytä jälkikäteen tekemään. Se on suurin ongelma tällä hetkellä, Salminen kertoo.
Edes takan sijainti esimerkiksi seinän vierustalla ei mahdollista helpompaa korvausilmanvaihdon järjestämistä.
– On se sitten metrin tai viiden metrin matka, niin jälkikäteen se on yhtä hankalaa, Mika Korpi toteaa.
Takkakytkin, sytytyspelti... apuvälineitä on monia
Takkatuli tarvitsee syttyäkseen vetoa. Hormin vetoon vaikuttavat muun muassa huone- ja ulkoilman lämpötilat, kosteusolosuhteet ja ilmastointi. Myös hormin pituudella ja muodolla on vaikutusta: mitä korkeampi hormi ja talo, sitä parempi veto.
– Jos talo on matala ja yksikerroksinen, jossa on suhteellisen matala savuhormi, niin voi esiintyä ongelmia, Korpi toteaa.
Moneen tulisijaan asennetaan nykyään takkakytkimet, jotka luovat taloon hetkellisesti ylipaineen.
– Näin saadaan alipainetta pienennettyä, jolloin sitä ilmavirtausta hormiin saadaan parannettua, Mika Korpi toteaa.
Vesa Salminen suosittelee erityisesti sytytyspellin käyttöä.
– Silloin kun pystytään sytytysvaiheessa ohittamaan nämä savukaasut, niin ettei ne kierrä tulisijan savukanavissa, niin silloin saadaan enemmän lämpöä hormistoon ja saadaan veto aikaiseksi. Olen sitä mieltä, että kaikki uudet talot, joihin tulisija tulee, pitäsisi varustaa sytytyspellillä, Salminen toteaa.
Sisäilma alipaineista
Ilmatiiviyden lisäksi haasteita takkavalmistajille aiheuttavat ilmanvaihtolaitteet.
– Ilmanvaihtolaitteet on rakennettu ja säädetty niin, että sisäilma on kovin alipaineinen. Se aiheuttaa suuriakin ongelmia. Jos esimerkiksi liesituuletin laitetaan päälle, niin se aiheuttaa sitten suuren alipaineen. Tulisijalla ei ole mahdollisuutta toimia tällaisessa alipaineistetussa talossa, jollei sitä ota huomioon siinä ilmastoinnin ilmanvaihdossa, Salminen kertoo.
Salmisen mukaan liesituuletinta ei kannata käyttää silloin, kun tulisijassa on tuli. Toinen vaihtoehto on järjestää tulisijalle korvausilma suoraan tulisijan sisälle, jolloin tulisija on riippumaton huoneilmasta.
– Monesti on ongelmia, että jos tulisijalle ryhdytään antamaan korvausilmaa, niin mihin se sitten annetaan ja pystytäänkö sitä ohjaamaan, Salminen toteaa.
Helpoin tapa helpottaa alipainetta on pitää ikkunaa tai lähintä ovea auki.
– Ikkuna auki tai sitten ilmanvaihtoräppänä jonnekin, että tulisija saa sitä korvausilmaa riittävästi, Vesa Salminen kertoo.
Tunnelmanluoja vai varalämmitin?
Ennen takat olivat tärkeitä lämmönlähteitä. Onko nykypäivän tiiviiden talojen aikana takan merkitys enemmänkin tunnelman tuojana kuin lämmönlähteenä?
– Onhan se niin, että jos tulisija tehtäisiin pelkästään lämmönlähteeksi, niin eihän se tarvitsisi olla kovinkaan hääppöisen näköinen eikä siihen tarvitsisi laittaa lasiluukkuja. Kyllähän tunnelmalla on todella suuri vaikutus, mutta kyllä sillä on vielä talonlämmityksellisestikin merkitystä varalämmitysjärjestelmänä. Jos tulee tilanne, että lämmitysjärjestelmä pätkii, niin tulisijalla saa aina kuitenkin sitä lämpöä, Salminen kertoo.