Suomen ja Viron väliset suhteet tuskin muuttuvat uuden presidentin myötä, arvioi Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Kristi Raik.
Viron parlamentti valitsi maanantaina virolaisille ennestään melko tuntemattoman Kersti Kaljulaidin maan uudeksi presidentiksi. Muun muassa pankkialalla ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimessa työskennellyt Kaljulaid oli kompromissiehdokas pitkittyneessä valintaprosessissa.
– Valtioiden välisissä suhteissa persoonilla on toissijainen merkitys. Mitään ulkopoliittista linjanmuutosta ei ole odotettavissa, Raik sanoi.
Hän muistuttaa, että Virossa presidentin valtaoikeudet ovat vielä rajatummat kuin Suomessa. Jännitteet, joita on ollut Suomen ja Viron välisissä suhteissa esimerkiksi turvallisuuspolitiikassa, eivät katoa, arvioi Raik.
Viron väistyvä presidentti Toomas Hendrik Ilves on herättänyt ihmetystä kommentoimalla kärkevästi muun muassa Suomen suhdetta läntiseen sotilasliittoon Natoon. Puheiden on tulkittu närkästyttäneen myös presidentti Sauli Niinistöä.
– Edelleenkin on näkemyseroja. Viron puolella Suomi nähtäisiin mielellään Naton jäsenenä. Suomessa taas on erimielisyyksiä siitä, minkälainen paino ja merkitys on Suomen ja Viron välisellä turvallisuusyhteistyöllä, ja minkälainen riippuvuus on turvallisuuden alueella, Raik sanoo.