Työmarkkinajärjestöjen, valtion ja hallituksen yhdessä sorvaama työllisyyspaketti karahti kiville. Ratkaisun avaimet jäivät tänään hallitukselle, joka ryhtyi oitis pohtimaan vaihtoehtoja.
SAK:n työelämäasioiden johtaja Saana Siekkinen oli mukana kolmikantaisessa työryhmässä. Hänen mukaansa vaikeinta oli niellä leikkausta työttömyysturvaan samalla, kun ansiosidonnaisen työttömyysturvan lyhentäminenkin on vielä pöydällä.
– Siellä olisi tullut tälläinen uusi malli, uusia omavastuupäiviä, mikäli ei ole ollut työnhaussa riittävän aktiivinen. Se oli se pääjuttu, johon suurin osa ajasta työryhmässä kului, muistelee Siekkinen.
Perheyritysten liiton toimitusjohtajan Leena Mörttisen lääke on yksinkertainen: hallituksen pitää nyt toimia. Eteenpäin olisi mentävä, vaikka sitten ilman kolmikantaa.
– Olisin toivonut, että parempi tulos olisi syntynyt. Vaikka aika toki oli lyhyt. Mutta nyt ei passaa luovuttaa, asia on liian tärkeä.
Löytyisikö Tanskasta apua?
Suomeenkin on aika ajoin haikailtu Tanskassa käytössä olevaa työmarkkinamallia, joka näyttää siellä toimivan. Tanskan työttömyysaste on noin 4 prosenttia ja pitkäaikaistyöttömyyttä on vain hitusen. Tanskan mallissa yhdistyvät irtisanomisen helppous, tehokas työttömien aktivointi ja alhainen kynnys palkata lisää työvoimaa.
Molemmat A-studiossa vierailleet työmarkkinoiden huippuasiantuntijat tunnustavat Tanskan mallin hyvät puolet, mutta eivät siirtäisi sitä suoraan Suomeen.
– Me olemme Suomessa puhuneet varmaan 15 vuotta, että Tanskan mallia pitäisi tuoda. Mutta samalla työttömien palveluille ei ole kyetty tekemään mitään, toteaa Saana Siekkinen.
Siekkinen muistuttaa, että hallituksen kaavailemaan malliin, jossa työtön tavattaisiin kolmen kuukauden välein, ei ole budjetoitu tarpeeksi rahaa.
– Hallituksen päätös haastattelujen toteuttamisesta on hyvä, tukea työnhakuun tarvitaan. Mutta se 17 miljoonaa, jonka hallitus on tähän luvannut, ei tule millään riittämään. Esimerkiksi Ruotsissa on moninkertainen määrä henkilökuntaa työvoimapalveluissa ja saman verran työttömiä kuin Suomessa.
Tanskassa työtöntä tavataan tiheästi työvoimaviranomaisten toimesta ja käydään läpi hänen tilannettaan. Jos työtön ei ole ollut työnhaussa aktiivinen, voi seurauksena olla työttömyysturvan leikkaus.
– Ongelma Suomen kohdalla voi olla tämän mallin hinta, se on selvästi kalliimpi kuin Suomen nykyinen. Sekä se, nielläänkö asia perustuslaillisesti, pohtii Leena Mörttinen.
Siekkinen myös toteaa, että Tanska on maantieteellisesti pieni alue, joten esimerkiksi työssäkäyntialueiden määräytyminen on Suomessa aivan eri mittaluokkaa.
Nyt on toiminnan aika
Perheyritysten liiton Mörttinen uskoo, että Suomella olisi opittavaa Tanskan mallista.
– Jos tälläistä järjestelmää rakentaa pala palata, olisi jo syytä alkaa rakentamaan. Voidaan aloittaa niistä asioista, jotka ovat lähimpänä työllistämiseen kannustamista. Irtisanomiskynnyksen madaltaminen on tärkeää, sillä on merkitystä, varsinkin pienien ja keskisuurten yritysten kohdalla.
SAK:n Siekkisen mukaan pahimpana kantona kaskessa työttömyyspaketinkin kasaamisessa oli kiire. Vaikka paineet ovat kovat, hötkyily ei tuota tulosta.
– Tanskassa viimeisintä työttömyysturvauudistusta valmisteltiin yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa 1,5 vuotta. Meillä oli käytännössä aikaa kolme viikkoa. Ehkä kannattaa miettiä isoja uudistuksia tehtäessä, että ne vain ottavat aikansa, eivät synny ihan hetkessä.
Juttua muokattu 22.55: Korjattu Siekkisen toteamus Tanskan koosta.