Vuonna 1766 Ruotsissa hyväksytty painovapauslaki oli aikanaan hyvin radikaali ja sisällöltään maailman vapaamielisin. Nyt oli ensimmäistä kertaa mahdollisuus julkaista kirjoituksia ja arvostella myös vallanpitäjiä ilman ennakkosensuuria.
Painovapauslaki oli myös maailman ensimmäinen julkisuuslaki, jossa säädettiin ensi kertaa, että hallinnon ja oikeuslaitoksen asiakirjat olivat lähtökohtaisesti julkisia ja kansalaisten käytettävissä.
Suomalaisten poliittiset tarpeet
Ruotsin valtakunnan painovapauslain synnyn taustalla olivat laajasti nimenomaan suomalaiset. Valtakunnan itäisessä maakunnassa koettiin, ettei maan pääkaupungista Tukholmasta herunut tarpeeksi tietoa siitä, mihin maan poliittiset päätökset perustuivat.
1700-luvun maailmassa salaaminen oli hallitsemisen menetelmä, ja sananvapauden vaatimus palvelikin suomalaisten poliittisia tarkoitusperiä.
Varsinaisen painovapauslain puuhamies oli suomalainen pappi ja valtiopäivämies Anders Chydenius. Hänen lisäkseen samoja vaatimuksia esittivät myös monet muut aikalaiset. Heihin kuuluivat myös esimerkiksi porvoolainen valtiopäiväedustaja Anders Kraftman sekä helsinkiläissyntyinen Peter Forsskål, joka julkaisi 1759 pamfletin Ajatuksia kansalaisvapaudesta.
– Se oli hyvin radikaali ja kiteytetty kirjoitus, joka tuli sittemmin Forsskålille kalliiksi, ja hän joutui pakenemaan Ruotsista ja kuoli Jemenissä, kertoo dosentti Kimmo Sarje, joka esitelmöi äskettäin Oulussa painovapauslain 250-vuotisjuhlavuoteen liittyvässä luentosarjassa.
On aivan hämmentävää, että niin radikaaleja reformeja saatettiin tehdä 1700-luvun Ruotsissa. Kimmo Sarje
Hetki oli otollinen
Tärkeä syy painovapauslain syntyyn oli myös 1700-luvun puolenvälin jälkeinen yhteiskunnallinen tilanne. Suurvalta Ruotsi oli romahtanut ja valta oli siirtynyt kuninkaalta säädyille. Se antoi samalla tilaa uusille ajatuksille.
– Tilanne synnytti poliittisen debatin ja kehitti poliittista kirjallisuutta sekä loi poliittisen valistuskulttuurin Ruotsiin, Kimmo Sarje analysoi valistusajan julkisuutta.
Painovapauslaki koski vain maallisia kysymyksiä. Uskontoa tai kristinuskon perusteita ei painovapauslain perusteella voinut kritisoida. Se oli kuitenkin hyvin merkittävä avaus yhteiskunnalliseen vapauteen.
– On aivan hämmentävää, että niin radikaaleja reformeja saatettiin tehdä 1700-luvun Ruotsissa. Se on asia, josta voimme olla sekä hämmästyneitä että ylpeitä vielä tänäkin päivänä, sanoo Kimmo Sarje.