Tänään julkistettavaa Nobelin rauhanpalkinnon saajaa ei tiedä Nobel-komitean ulkopuolelta kukaan. Komitea ei anna pienintäkään vihjettä, kuka palkinnon saa. Edes voittaja ei tiedä asiasta ennen kuin hänen nimensä on julkistettu.
Tänä vuonna rauhanpalkintoehdokkaita on ennätysmäärä. Nobel-komitean mukaan ehdolla on 228 yksityishenkilöä ja 148 organisaatiota, eli ehdokkaita on yhteensä 376.
Edellinen ennätys oli vuodelta 2014, jolloin ehdokkaita oli 278.
Vedonlyöntitoimistot laativat listoja todennäköisimmistä voittajista. Hyvin perustellun listauksen on laatinut myös mm. Oslossa toimiva rauhantutkimusinstituutti PRIO. Tässä todennäköisimmät voittajaehdokkaat:
Kolumbian rauhanprosessin neuvottelijat
Kolumbiassa hallitus ja sitä vastustaneet Farc-kapinalliset allekirjoittivat elokuussa rauhansopimuksen, jonka oli määrä päättää yli 50 vuotta kestänyt kapina. Sisällissodan piirteitä saaneessa kapinoinnissa kuoli yli 200 000 ihmistä.
Nobelin palkinnonsaajiksi on ehdotettu neljä vuotta kestäneiden rauhanneuvotteluiden päähenkilöitä, presidentti Juan Manuel Santosia ja Farcin nykyistä johtajaa Timoleón Jiméneziä (oikealta nimeltään Rodrigo Londoño Echeverri).
Jos palkinto menee Kolumbiaan, sen saisivat myös rauhanprosessiin osallistuneet, sodan uhreja edustaneet viisi järjestöä.
Kolumbian rauhanhankkeen arvoa himmentää kansanäänestys, jossa kansalaiset niukalla ääntenenemmistöllä hylkäsivät rauhansopimuksen. Monet sodassa omaisiaan menettäneet vierastivat ajatusta, että hirmutekoihin syyllistyneet selviäisivät ilman rangaistusta. Osapuolet ovat kuitenkin vakuuttaneet, ettei aseellista toimintaa jatketa.
Jos Jimenez saa palkinnon, Nobel-komitea joutuu selittämään, kuinka se suhtautuu esimerkiksi Farcin harjoittamaan huumekauppaan ja kidnappauksiin.
Kreikkalaiset pakolaisten auttajat
Vedonlyöntilistoilla korkealla ovat kreikkalaiset, Egeanmeren saarilla asuvat ihmiset, jotka omistautuivat pakolaiskriisin aikaan Syyriasta pakenevien ihmisten auttamiseen.
Monet saarten asukkaat jopa jättivät työnsä voidakseen auttaa epätoivoisia ihmisiä, jotka pakenivat Lähi-idän, Afrikan ja Aasian sotia ja muita ihmisoikeusloukkauksia. On muistettava, että myös Kreikassa on paha talouskriisi ja paljon taloudellista ahdinkoa.
Kreikkalaisten avustajien puolesta on avattu internetiin vetoomus, joka on kerännyt satoja tuhansia nimikirjoituksia.
Pakolaiset saapuivat Kreikkaan usein ylilastatuilla, kiikkerillä laivoilla ja kumiveneillä. Lukemattomia ihmisiä hukkui, kun laivat eivät kestäneet matkaa.
Vetoomuksessa kuvaillaan, kuinka saarilla "isoäidit lauloivat nukuttaessaan järkyttyneitä lapsia ja opettajat, eläkeläiset ja opiskelijat tarjosivat kuukausien ajan ruokaa, suojaa, vaatteita ja lohtua pakolaisille, jotka olivat vaarantaneet henkensä paetessaan sotaa ja terroria".
Nobel-palkinnon saamisen ongelma on, että näillä vapaaehtoisilla avustajilla ei ole yhteistä organisaatiota. Ei ole tiedossa, voiko Nobel-komitea hyväksyä järjestäytymätöntä ryhmää.
Pakolaisten auttamisesta ovat ehdolla myös mm. venäläinen Svetlana Gannushkina sekä eritrealainen pappi Mussie Zerai.
Iranin ydinsopimuksen neuvottelijat
Vuonna 2015 Iran ja Yhdysvallat yhdessä muiden suurvaltojen kanssa pääsivät sopimukseen Iranin ydinohjelman valvonnasta. Iran antoi ulkovalloille luvan valvoa, että ohjelma on puhtaasti rauhanomainen. Vastineeksi ulkovallat purkavat Iranille asetetut pakotteet.
Tämän vuoden tammikuussa Kansainvälinen ydinenergiajärjestö IAEA varmisti, että Iran oli toteuttanut oman osuutensa sopimuksesta.
Oslon rauhantutkimusinstituutin johtaja Kristian Berg Harpviken uskoo, että Nobelin rauhanpalkinto voisi mennä sopimuksen pääneuvottelijoille. He ovat Yhdysvaltain energiaministeri Ernest Moniz ja Iranin atomienergiahallinnon johtaja Ali Akbar Salehi.
Iranin ydinsopimuksen syntyminen oli jo viime vuoden rauhanpalkintoehdokkaana. Nyt sopimuksen varmistuminen kasvattaa todennäköisyyttä.
Moniz ja Salehi ovat tunteneet toisensa jo kauan, ovathan he molemmat kuuluisan Massachusetts Institute of Technology -yliopiston tutkijoita. Yhteistoimin he onnistuivat sopimaan tärkeän sopimuksen huolimatta kotimaidensa äärimmäisen huonoista väleistä.
Edward Snowden
Yhdysvaltain kansallisen turvallisuuspalvelun NSA:n entinen työntekijä on ollut Nobel-veikkailuissa jo monena vuonna.
Vuonna 2013 Snowden vuoti valtavan määrän NSA:n tietoja julkisuuteen, mikä avasi ihmisten silmät näkemään valtiollisen tiedustelun ja tavallisiin ihmisiin kohdistuvan urkinnan laajuuden.
Yhdysvalloissa Snowden on maanpetturi ja rikollinen, mistä syystä hän on pakoillut maansa oikeuslaitosta Venäjällä. Euroopassa suhtautuminen häneen on erilainen.
Vuosi sitten EU-parlamentti hyväksyi kannanoton, jonka mukaan syytteet Snowdenia vastaan olisi hylättävä ja hänelle olisi annettava turvapaikka, koska hän on puolustanut vahvasti ihmisoikeuksia.
Jos Snowden saa palkinnon, olisi se tuntuva näpäytys Yhdysvaltain tiedustelutoiminnalle.
Naisiin konflikteissa kohdistuvan seksuaalisen väkivallan vastustajat
Kongon sota on ehkä tämän hetken tuntemattomin aseellinen konflikti, vaikka se koskee valtavaa ihmismäärää ja useita maita. Kuten monissa muissakin konflikteissa, naiset joutuvat sen yhteydessä raiskausten ja muun seksuaalisen hyväksikäytön uhreiksi.
Gynekologi Denis Mukwege ja kenttätyöntekijät Jeanne Nacatche Banyere ja Jeannette Kahindo Bindu ovat vahvasti ehdolla Nobel-palkinnon saajiksi. He ovat perustaneet seurakuntien yhteyteen avustusverkoston, joka etsii raiskausten uhreja ja antaa heille apua.
Mama Jeannen ja Mama Jeannetten toiminta alkoi lasten orpokodista, mutta on laajentunut raiskattujen naisten avustuspisteiksi, missä naiset voivat saada turvaa ja kertoa kokemuksistaan. Tohtori Mukwege on itse hoitanut satoja raiskauksissa vammoja saaneita naisia.
Syyrian valkokypärät
Syyrian säälimättömässä sisällissodassa toimii joukko miehiä, jotka pelastavat ihmisiä pommien tuhoamien rakennusten raunioista. Näiden, usein aivan tavallisten nuorukaisten toimintaa on helppo kuvata sankariteoiksi.
He kaivavat oman turvallisuutensa uhalla esiin loukkuun jääneitä ihmisiä, joilla ei ilman heidän toimintaansa juuri olisi eloonjäämismahdollisuuksia.
Valkoisiin kypäriin sonnustautuneet miehet ovat arvioiden mukaan pelastaneet ainakin 62 000 ihmistä. Samaan aikaan yli sata valkokypärää on menettänyt henkensä vaarallisissa olosuhteissa.
Pelastajien perustama järjestö on englanninkieliseltä nimeltään Syria Civil Defence.