Vielä reilut seitsemän vuotta sitten Mari Sipola ei uskonut koskaan pystyvänsä juoksemaan kokonaista maratonia. Nyt Sipola iloitsee erityisesti itsensä voittamisesta juoksun voimalla.
– Aina maalissa on niin sanotusti voittajan olo. Jos onnistuu juoksemaan hyvän ajan tai voittamaan kovan kilpakumppanin, niin se innostaa vielä entisestään. Minua on yllättänyt kuinka iso merkitys henkisillä asioilla on juoksun onnistumisessa, miten kannustaa itseään juoksun aikana ja ylittää juoksun aikana hankalat olotilat.
Sipola juoksi 100. maratonin viime viikonloppuna.
– Ennen kuin olin juossut yhtään maratonia ihailin ihmisiä, jotka pystyivät juoksemaan täyden maratonin ja arvelin, etten itse koskaan pystyisi samaan. Kahtena ensimmäisenä vuotena juoksin 5 maratonia vuodessa ja enimmillään olen juossut 20 maratonia vuodessa. Tänä vuonna olen juossut yhteensä 18 maratonia.
Kenenkään ammatilla tai asemalla ei ole merkitystä maratoneilla. Mari Sipola
"Juokseminen yhdistää"
Myös lajin sosiaalisuus on tehnyt vaikutuksen Sipolaan.
– Lajiin kuuluu eritasoisten juoksijoiden tsemppaaminen ja kannustaminen. Maratonilla ei ole epätavallista juosta itselle tuntemattomien ihmisen kanssa, ja jutella hyvinkin henkilökohtaisia asioita matkan varrella. Kenenkään ammatilla tai asemalla ei ole merkitystä maratoneilla, juokseminen yhdistää.
Kokenutkaan juoksija ei voi olla varma, kuinka juoksu lopulta onnistuu.
– Juoksun aikana tulleet mahavaivat, huono olo, kramppi tai liian lujaa aloitettu alkuvauhti voivat pilata suorituksen.
Sipola harjoittelee juoksemista niin yksin kuin isolla porukallakin. Jopa lomamatkat suunnitellaan maratontapahtumien ehdoilla.
– Juoksen esimerkiksi yksin ulkona tai kotona juoksumatolla. Lisäksi meillä on Kemissä juoksuporukka, joka juoksee yhdessä säännöllisesti 1-2 kertaa viikossa. Osallistun mahdollisuuksien mukaan. Nykyään pyrin ajoittamaan lomani ja suunnittelemaan ulkomaanmatkan paikkoihin, joissa on samaan aikaan maratontapahtuma, jossa voin juosta samalla.
Kisoihin usein pitkä matka
Sipolan mukaan pohjoisesta on usein pitkä matka kilpailumatkoille. Kemistä katsottuna Pohjois-Suomen lähimmät maratonkilpailut ovat vuosittain Ylitorniolla, Rovaniemellä, Oulussa, Kempeleessä, Kiimingissä ja Haukiputaalla.
– Kilpailut ovat pääsääntöisesti Keski- tai Etelä-Suomessa, ja ajomatkoihin menee useita tunteja. Ajomatkalle täytyy lähteä usein jo vuorokautta aikaisemmin, jotta on aamulla ajoissa ja täysissä voimissa perillä. Ajomatka voi olla suurin urakka jos yhteen suuntaan on matkaa esimerkiksi 300 kilometriä, Sipola hymyilee.
Sipola aikoo juosta maratoneja tulevaisuudessakin, mutta suurin tavoite on jo täyttynyt.
– Jatkan maratonien ja lyhyiden juoksumatkojen juoksemista, mutta vuosittaista maratonien määrää aion vähentää. Seuraava tavoite on yrittää parantaa aikoja.
– Aion käydä juoksemassa myös uusissa ulkomaan maratontapahtumissa. Toivon, että pysyn juoksukunnossa ja voin jatkaa harrastustani mahdollisimman pitkään.