Täällä, korkealla rinteellä Lissabonin keskustaa kiertävän liikenneväylän yläpuolella, sijaitsi ennen Euroopan pahamaineisin huumeiden supermarketti.
Vielä vuosituhannen alussa Casal Ventoson kurjien talohökkeleiden välissä saastaisilla kujilla myytiin ja piikitettiin heroiinia päivin öin – ja kuoltiin yliannoksiin, tulehduksiin tai väkivaltaan. Ratsioissa poliisit pidättivät narkomaaneja rikollisina. Oikeusistuimet tuomitsivat heitä vankilaan.
Kunnes vuonna 2001 tehtiin lakiuudistus, jota nyt kiitetään.
Narkomaaneja lakattiin kohtelemasta rikollisina. Heidät tulkittiin sairaiksi, jotka on vankilan sijasta ohjattava hoitoon.
Pahamaineinen Casal Ventoso on vain varjo entisestään. Onnelaa siitä ei ole tullut, mutta Portugali on saanut huumeongelmat hallintaan.
Huumekauppa on yhä rikos
Uuden lainsäädännön tärkeä elementti oli asennemuutos. Portugali muutti lähestymistavan huumeongelmiin kokonaan, ei vain joitakin pykäliä.
– Siksi se luultavasti onnistui, sanoo Lissabonissa toimivan EU:n huumeviraston lakiekspertti Brendan Hughes.
– Vain yksi osa uutta strategiaa oli, että muutettiin huumeiden hallussapidon ja käytön rangaistavuutta. Samalla myös suunnattiin rahaa kuntoutukseen ja hoitopaikkoihin, Hughes painottaa.
Huumeiden myynti ja levitys on Portugalissa edelleen rikos, josta seuraa vankeusrangaistus. Käyttö ja pienten määrien hallussapito ovat kuitenkin enää hallinnollinen rike, joka antaa mahdollisuuden hoitoonohjaukseen.
Poliisi voi toimittaa huumeidenkäyttäjän arviointikomitean puhutteluun. Komiteaan kuuluvat psykologi, sosiaalityöntekijä ja asianajaja. He tutkivat millaisesta tapauksesta on kyse.
Jos hoidosta kieltäytyy, komitealla on lupa päättää eriasteisesta holhouksesta, liikkumisrajoituksista tai sakoista.
Sakkoja kuulemma vältetään, jos on pelättävissä, että narkomaani menee varastamaan jostakin käsilaukun sakkojen maksamiseen.
Sosiaalitoimisto valvoo
Yhteiskunta on lähestynyt huumeiden käyttäjiä monin tavoin.
– Viisitoista vuotta sitten iso muutos oli, että huumeongelmaisille alettiin tarjota vankilan sijasta apua, kuvaa Casal Ventoson alueella kauan työskennellyt psykologi Americo Nave.
Nave korostaa, että vuoden 2001 uudistuksessa ei ollut millään tavalla kyse huumeiden laillistamisesta – vaikka hän itse pitäisi laillistamista hyvänä ajatuksena, jos se kyettäisiin tekemään maailmanlaajuisesti.
– Portugaliin kuitenkin voisi perustaa laillisia, valvottuja huumeidenkäyttötiloja. Sellaisia tarvittaisiin, jotta huumeriippuvaiset käyttäjät saataisiin pois kaduilta, Nave sanoo.
Hän arvioi, että Lissabonissa on tällä hetkellä noin 1 800 ongelmaista katukäyttäjää. Suur-Lissabonin talousalueella on yli 2,5 miljoonaa asukasta.
Nuorten, uusien huumeisiin sortujien määrä on Naven mukaan laskussa.
Elämä voitti
Toisaalla Lissabonissa, vehreiden puiden kauniisti reunustamalla keskiluokkaisella kadulla, on mielenterveysongelmaisia auttava toimisto. Siellä työskentelee hoikka, erittäin hyväkuntoiselta vaikuttava Rui Coelho.
Mies kertoo lopettaneensa äskettäin tupakoinnin. Alkoholia hän ei voi juoda tippaakaan. Metadonia hän ei enää tarvitse.
Vielä 15 vuotta sitten Coelho kävi Casal Ventosossa. Monen käyttäjän kuolinpaikaksi jääneen alueen Coelho kuvailee olleen hirvittävä paikka, jossa huumeiden ostaminen oli vaarallista ja vaikeaa.
Coelho itse aloitti klassiseen tapaan teini-ikäisenä alkoholilla ja hasiksella. Hänellä oli rikkonainen koti, kaverit käyttivät. Siirtymä koviin huumeisiin tapahtui kuin puolivahingossa.
Coelho, jonka narkomaanitutuista moni on kuollut, sanoo itse pelastuneensa juuri vuoden 2001 lakiuudistuksen ansiosta.
– Poliisin käytös muuttui. Meitä alettiin kuljettaa suojatiloihin ja tarjottiin metadonihoitoa. Yhteisö alkoi hyväksyä meidät, ja se valoi uskoa, että kierteestä voi päästä.
Hänen mielestään Portugalin huumepolitiikassa on menty oikeaan suuntaan, mutta vielä enemmän pitäisi tehdä. Hänkin toivoisi narkomaaneille valvottuja huumeidenkäyttötiloja.
– Huumeriippuvuus on sairaus, joka monille näyttäytyy rikollisuutena. Jos useammat alkaisivat nähdä sen sairautena, olisi helpompi etsiä ongelmaan ratkaisuja, omasta huumehelvetistään hengissä selvinnyt Coelho sanoo.
Siistiksi turistien tieltä
Casal Ventoson lisäksi Lissabonissa on siistiytymässä toinenkin pahamaineinen alue.
Intendenten nimellä kulkevat korttelit aivan ydinkeskustan tuntumassa on kauan tunnettu huumeista ja katuprostituutiosta, mutta aluetta kunnostetaan nyt hyvää vauhtia turismille ja vauraalle keskiluokalle.
– Joitakin vuosia sitten täällä ei uskaltanut pimeän aikaan liikkua. Vielä on katuja, jotka ovat vaarallisia, mutta muutos on selvä, sanoo kaupunginosaa johtava poliitikko Margarida Martins.
Vain kivenheiton päässä vastassa ovat kadulla ränstyneiden talojen edessä istuksivat vanhat prostituoidut ja kaljaa pulloista kippaavat miehet.Narkomaaneja hortoilee siellä täällä eksyneen näköisinä remonttitelineitä ihmetellen.
– Ihan nättiä, eräs prostituoitu kommentoi etenevää uudistusta. Mutta hän näyttää myös tietävän, että hänelle se merkitsee ennen pitkää poismuuttoa.