Tyyppikuva asunnottomasta on keski-ikäinen mies, monesti "Reiska" tai "Väiski". Mutta heidän osuutensa on pienenemässä ja muiden ryhmien kasvamassa.
– Varmaan kolmannes alkaa olla jo alle 25-vuotiaita, ja naisia on myöskin. Tulossa on siis uusi porukka, joka jää asunnottomaksi. Keski-ikäiset miehet on vähenevä ryhmä tällä hetkellä, vaikka heitä on edelleen noin puolet asunnottomista, sanoo toiminnanjohtaja Sanna Tiivola asunnottomien asiaa ajavasta Vailla vakinaista asuntoa ry:stä.
Tiivolan mukaan asunnottomaksi joudutaan tavallisesti jonkin elämää kohdanneen kriisin jälkeen. Jäädään työttömäksi, ja tulot loppuvat, puoliso kuolee tai tulee muuta, esimerkiksi avioero.
– Useimmiten mies pakkaa kassinsa ja lähtee ja jää sitten asunnottomaksi, Tiivola kuvaa.
Tiivola korjaa alkoholin osuutta asunnottomuuteen.
– Usein ajatellaan, että ihminen on alkoholisti ja sen takia asunnoton. Mutta usein se menee toisinpäin. Olet ensin asunnoton ja sen jälkeen sinusta voi tulla alkoholisti.
Yksityisiltä markkinoilta saa vuokra-asunnon: rahalla. Työttömäksi jääneeltä tulot romahtavat, luottotiedot voivat mennä, ja velkaa kertyy. Yksityiset vuokraisännät eivät katso tyhjätaskua hyvällä.
– Usein ihmiset eivät halua ottaa mitään riskiä siitä, että asunto tuhoutuu tai jää vuokravelkaa. ihmiset haluavat varman vuokran ja myös varmuuden siitä, että asukas ei tuhoa asuntoa.
Asunnottomuus puolittunut
Asunnottomuutta on kitketty Suomesta vuosikymmeniä erilaisilla asunnottomuusohjelmilla. Ne ovatkin tehonneet. Asunnottomien määrä on yli puolittunut 1980-luvusta, ja nyt heitä on noin 8 000.
– Valtion, kuntien ja järjestöjen toteuttamat ohjelmat ovat toimineet. Esimerkiksi Paavo 1- ja Paavo 2 -asunnottomuusohjelmissa vuosina 2007–2015 valtio antoi rahaa sekä henkilöstön palkkaukseeen että investointeihin. Iso määrä ihmisiä pystyttiinkin asuttamaan inhimillisesti oikeisiin asuntoihin.
Samalla suuren osan asuinolot ovat kohentuneet takavuosista.
– Ennen asuttiin tilapäivissä asumuksissa. Kaikki oli tilapäistä, ja asuttiin asuntoloissa, yhteismajoituksessa. Edelleen asutaan kavereidenkin nurkissa, mutta tänä päivänä trendi on niin, että kaikille annetaan oma pysyvä asunto ja siihen liittyvät tukipalvelut tietysti, Tiivola kuvaa.
Ympäristöministeriö esittelee tänään uusia keinoja torjua ja ehkäistä asunnottomuutta.