Lähes 80 vuotta sitten pieni Keskisaaren kylä Lappeenrannan lähellä oli tapahtumien polttopisteessä. Neuvostoliittolaiset olivat miehittäneet Keskisaaren, ja kylä uhkasi jäädä naapurille.
Talvisodan jälkeen välirauhan aikana oltiin vetämässä uutta rajaa Suomen ja Neuvostoliiton välille.
– Tästä Keskisaaren kylästä oli jäämässä kaksi tai kolme taloa Neuvostoliiton puolelle, historiantutkija Juha Pohjonen kertoo.
Pohjonen on juuri kirjoittanut kirjan välirauhan ajan rajanvedosta Suomen ja Neuvostoliiton välillä Sodan ja rauhan rajalla.
Asia on miehelle muutenkin läheinen. Pohjosen äidin kotitalo sijaitsee Keskisaaren kylässä. Se oli jäämässä rajan väärälle puolelle.
Kylä saatiin kuitenkin pelastettua tälle puolelle rajaa.
– Se oli suomalaisten rajaneuvottelijoiden ansiota. He saivat vuoden 1940 huhtikuussa Viipurissa neuvoteltua tämän mutkan tähän, jolloin koko kylä saatiin pelastettua, Pohjonen kertoo.
Venäläiset riekkuivat humalassa talolla
Viereisestä Mäkelän talosta on matkaa raja-aitaan vain noin 30 metriä. Venäläisten miehitysajasta on vielä tarinoita jäljellä.
– Kyllä täällä venäläisiä oli. Tuvan lattialla oli olkia, ja aikamoista menoa olivat pitäneet. Naisilla oli kova homma siivota, kun venäläiset lähtivät, 1950-luvulla Mäkelän taloon vaimoksi tullut Kirsti Lautala kertoo.
Lautalan mukaan kylän pojat seurasivat neuvostoliittolaisten menoa läheisiltä mäiltä. Myös suomalaiset rajavartijat tarkkailivat naapureiden toimintaa.
Se oli kasa sitä neuvostoliittolaista kansantuotetta. Sitä ihtiään, niin kuin sanotaan. Juha Pohjonen
– Tässä talossa oli jonkinlainen esikunta, jossa asui jopa 20 ihmistä. Täällä juotiin paljon viinaa ja täällä kävi myös paljon naisia. Pihalla oli välillä humalapäisiä kuoroesityksiä, Juha Pohjonen kertoo.
Pohjosen äidin kotitaloon naapurit olivat jopa jättäneet lähtiessään terveiset keskelle lattiaa.
– Se oli kasa sitä neuvostoliittolaista kansantuotetta. Sitä ihtiään, niin kuin sanotaan, Pohjonen kuvailee.
Suomalaiset jäivät voitolle
Rajalinjasta oli sovittu Moskovan neuvotteluissa. Paljon jäi kuitenkin myös rajan vetäjien päätettäväksi.
– Moskovassa vedettiin rajaviiva niin pieneen mittakaavaan, että viivan leveys oli kaksi kilometriä maastossa. Näin joka puolelle itärajaa jäi epäselviä alueita ja paikkoja. Oli myös sovittu, että kyliä ei periaatteessa jaeta.
Pohjosen mukaan suomalaiset pelastivat neuvottelupöydässä huomattavia maa-alueita Suomelle.
– Suomalaiset rajaneuvottelijat olivat erittäin hyviä. He onnistuivat neuvottelemaan Suomelle 404 neliökilometriä maata. Se on samankokoinen läntti kuin Kirkkonummen kunnan koko on tänä päivänä, Pohjonen kuvailee.