Britannia on joutumassa maksamaan EU:lle "erorahaa" jopa noin 20 miljardia euroa, laskee talouslehti Financial Times. Britannia on vuosikymmenien saatossa sitoutunut erilaisiin yhteisiin potteihin Euroopan unionissa eläkerahoituksesta infrastruktuurihankkeisiin. Brysselissä vaaditaan, että erotessaankin saarivaltion pitää kunnioittaa allekirjoittamiaan sopimuksia.
Financial Timesin arvio ei toki voi olla tarkka ja lopullinen, sillä paljolti kyse on poliittisesta sopimisesta. Silti kyseessä lienee toistaiseksi perinpohjaisin brexitin hinta-arvio. Esimerkiksi Britannian valtiovarainministeriö ei ole eritellyt, mitä EU:n budjettisitoumuksista irtautuminen maksaisi Britannian korvauksina.
Osa Financial Timesin haastattelemista viranomaisista pitää 20 miljardin kustannusarviota liian pienenä. Kokoluokka on joka tapauksessa niin mittava ja näin muodoin poliittisesti hankala, että se saattaa mutkistaa brexit-neuvotteluja ja myrkyttää niiden ilmapiiriä.
– Voimme lopulta päätyä enemmän EU-budjetista. Se muodostuu isoksi kuvaksi seuraavina kahtena vuotena, sanoo FT:n haastattelema entinen ministeri nimettömänä.
Mutta euroskeptinen konservatiivien kansanedustaja Conor Burns torjuu tällaisen mahdollisuuden.
– EU:sta lähteminen ei tarkoita, että maksamme EU:lle rahaa, liikumme EU:ssa vapaasti ja noudatamme EU-lakeja. Ymmärtääkseni näitä kolmea vastaan Britannian kansa äänesti 23. kesäkuuta.
Monta maksamatonta vuotta edessä
Jyrkimmät unionissa peräänkuuluttavat, että Britannia pysyy EU:n pitkän tähtäimen budjetin sitoumuksissa. Ne yltävät vuoteen 2020. Hankkeet, joiden toteutumista etenkin Baltian ja Itä-Euroopan nettosaajat pitävät ehdottomina lupauksina, joutuisivat muutoin nettomaksajien kuten Saksan, Italian ja Ranskan entistä tukevammin rahoittamiksi.
Punnan arvo painui keskiviikkona pohjalukemiin Englannin pankin indeksissä. Markkinoita painaa huoli vaikeista eroneuvotteluista.
Torstaina brexitistä alkaa Britanniassa oikeudenkäynti. Sekalainen joukkio on haastanut Britannian hallituksen oikeuteen vetoamalla siihen, ettei EU-eron neuvotteluista voi laillisesti päättää ilman parlamentin äänestystä.
Hallitus pitää mandaattinaan kesäkuun kansanäänestystä, jossa 52 prosenttia halusi erota unionista.