Punkit ovat kärsineet kuivasta kesästä. Esimerkiksi Etelä-Karjalan allergia- ja ympäristöinstituutin johtaja Kimmo Saarinen on havainnut punkkeja silmämääräisesti tavanomaista vähemmän. Hän nojaa havainnoissaan Etelä-Karjalassa tehtyyn aktiiviseen luonnontutkintaan.
– Eipä ole punkkeja juuri näkynyt. Omakohtaisesti näyttää siltä, että punkkikesä ei ole ollut erityisen paha, Saarinen sanoo.
Kuivuus on punkille suurempi haaste kuin kuumuus.
– Kuivuus tietysti vie ja verottaa voimia. Ei jaksa yhtä lailla kuivassa, karussa heinänkorressa saalistaa, niin kuin normioloissa, Saarinen kuvailee meneillään olevaa kesää punkin näkökulmasta.
Punkkien häviämistä on kuitenkin turha toivoa, sillä punkki ei kuole kuivuuteen, vaan se vain alentaa kierroksiaan selvitäkseen hengissä.
Katse parin vuoden päähän
Punkkien esiintymiseen vaikuttaa moni asia: lämpötila, kosteus, myyrävuoden saldo ja ihmisten aktiivisuus ulkona. Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Heikki Henttonen tutkii punkkeja Keski-Suomessa. Esimerkiksi taigapunkkien kevät oli Henttosen tutkimusalueella Keski-Suomessa hyvä ja ainakin edellisvuosien kaltainen. Heinäkuun vaihteessakin tilanne oli samanlainen kuin viime vuonna.
– Puutaisia oli, mutta ei mitään ihmeellistä määrää, kuten ei muutamana edellisvuonnakaan, Henttonen sanoo.
Kotieläin on tehokas punkkimittari
Parhaiten punkkien aktiivisuuden näkevät lemmikkien omistajat.
– Kissat ja koirat ovat perinteisesti paljon tehokkaampia punkkimittareita kuin vähäkarvaiset ihmiset. Sieltä suunnasta voisi saada toisenlaista näkökulmaa, Saarinen toteaa.
Hän muistuttaa, että punkkien määrässä alueelliset ja paikalliset erot voivat olla hyvin suuria. Saman vahvistaa myös Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Heikki Henttonen.
Punkeista ei voi tehdä pikaisia johtopäätöksiä Hannu Henttonen
– Esimerkiksi Varkaudesta olen saanut viestiä, että kyllä punkkeja on ollut kuivasta kesästä huolimatta ihan entiseen malliin, Henttonen sanoo.
Vasta parin vuoden kuluttua nähdään lopullisesti, vaikuttiko tämän kesän kuivuus punkkeihin.
– Nämä ovat pitkän aikavälin asioita, koska punkki elää myös kehityksessään eri vaiheita eli toukka-, nymfi- ja aikuisen vaiheet. Aikuisissa kaikki ilmenee viiveellä. Punkeista ei voi tehdä pikaisia johtopäätöksiä, Henttonen muistuttaa.
Useita borrelioosi- ja puutiaisaivokuumetartuntoja
Borrelioositartuntoja on raportoitu Suomessa tänä vuonna 719, kertoo Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen tartuntatautirekisteri. Koko viime vuonna boreelioositartuntoja ilmoitettiin yhteensä 2 323.
Punkin välittämää aivotulehdusta eli puutiaisaivokuumetta rekisteröitiin viime vuonna 82 ihmisellä, kun tähän mennessä tänä vuonna siitä on tehty 25 ilmoitusta.
Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Heikki Henttonen muistuttaa, että borrelioositilastoissa näkyy ihmisten käyttäytyminen.
– Kauniina kesänä tartunnat voivat lisääntyä, vaikka punkkeja olisi tavallista vähemmän. Syynä voi olla se, että ihmiset ovat normaalia enemmän ulkona, Henttonen sanoo.