Kari Savolaisen toimitusjohtajakausi on ollut tuulinen. Finaviaa on varjostanut jo vuosia kohu siitä, miten riskialttiit johdannaiskaupat saattoivat mennä läpi yrityksessä ja sen hallituksessa. Tappiota kertyi kaikkiaan noin 34 miljoonaa euroa.
Tämä tapahtui vuosina 2009–2011 eli ennen Savolaisen ja yhtiön nykyisen hallituksen toimikautta. Tänään maanantaina käräjäoikeudessa luetaan rikossyytteet entiselle varatoimitusjohtajalle ja rahoituspäällikölle.
Savolainen harmittelee, että julkinen keskustelu on keskittynyt lähinnä jupakan jälkihoitoon ja tulipalon sammuttamiseen, kun varsinainen palo sai alkunsa pankkien myymistä johdannaissopimuksista.
– Toivottavasti siitä on opittu jotain. Varsinainen palo sai alkunsa, kun pankki myi meille instrumentteja, joille ei ollut mitään käyttöä, Savolainen sanoo.
Pankkeja valvova Finanssivalvonta on antanut sopimukset pääosin myyneille Danske Bankille ja SEB:lle puhtaat paperit.
Savolainen kuitenkin arvostelee oheisessa Kova talous - haastattelussa kovin sanoin pankkeja.
– Ei varmistettu sitä, onko tämä yhtiön rahoituspolitiikan mukaan mahdollista. Olisi myös voinut kuvitella, että kymmenien vuosien ja arvoltaan noin isoista sopimuksista vaadittaisiin pöytäkirjanote hallituksen päätöksestä.
"Kyllä siinä varmaan on ollut iso houkutin"
Savolainen vakuuttaa, että yhtiön tuolloinen hallitus ei tiennyt sopimuksista mitään. Sopimuksista vastanneet henkilöt eivät hänen mukaansa olleet täysin selvillä siitä mitä olivat tekemässä.
– He eivät ymmärtäneet täysin, minkälaisen pommin saivat käsiinsä, sanoo Savolainen.
Savolainen myöntää kuitenkin, että ostajilla oli ammattitaitoa, kuten Finanssivalvontakin on arvioinut. Yksi suuri syy johdannaiskaupoille on ollut kova houkutus.
– Ensimmäiset viisi vuotta rahaa tulee sisälle, eikä ole minkäänlaista velvoitetta maksaa toiseen suuntaan.
Savolainen arvioi, että analyysi korkonäkymistä oli puutteellinen ja korkojen suhteen otettiin riskejä.
Harvinainen selvittelyjen vyyhti
Savolainen on tuskastunut jo vuosia jatkuneeseen Finavia-vatvontaan eri tahoilla. Yhtiö on myötätuulessa, henkilöstö tekee työnsä hyvin ja asiakastyytyväisyys on nousussa. Nämä asiat vaan unohtuvat johdannaiskohun keskellä.
– Toivoisin, että tämä prosessi olisi mahdollisimman nopeasti maalissa. Rikosoikeudellinen prosessi yksi niitä nauloja tähän arkkuun ja päästäisiin elämässä eteenpäin.
Tappiollisia johdannaiskauppoja käsitellään paitsi oikeudessa myös eduskunnan tarkastusvaliokunnassa, joka antanee lausuntonsa marraskuun aikana.
Valtiontalouden tarkastusvirasto arvosteli puolestaan ministeri Anne Bernerin (kesk.) johtaman liikenne- ja viestintäministeriön toimintaa raportissaan. VTV:n mukaan ministeriö heikensi Finavian harkintavaltaa kieltäessään yhtiön hallitusta nostamasta johdannaistappioihin liittyviä kanteita syksyllä 2015. Ministeri Berner on asiasta eri mieltä.
Vuoden 2011 johdannaissopimusten kanneoikeus vanhenee tämän vuoden loppuun mennessä.