Kauko-ohjattavat ilmakuvauskopterit surisevat ilmassa yhä useamman pelastuslaitoksen ohjastamina.
Tulevaisuudessa kopterien uskotaan kasvattavan suosiota pelastustoimen tehtävissä.
– Nehän ovat nyt hieman joka alalla nousussa. On selvä, että ne tulevat olemaan meilläkin entistä enemmän käytössä, sanoo ylitarkastaja Alpo Nikula Sisäministeriön pelastusosastosta.
Uusimpana tulokkaana Kymenlaakson pelastuslaitos ottaa alkuvuodesta 2017 käyttöönsä miehittämättömät kuvauskopterit. Niin sanotut dronet ovat kauko-ohjattavia ja niiden tarkoituksena on tuottaa nopeaa tilannekuvaa pelastustoimen johtajille päätöksenteon tueksi.
Teemme yhteistyötä rajavartiolaitoksen, poliisin ja jopa puolustusvoimien kanssa. Sisäministeriön pelastusosaston ylitarkastaja Alpo Nikula
Aikaisemmin käytössä neljällä paikkakunnalla
Toistaiseksi koptereita löytyy neljältä paikkakunnalta Suomessa. Ennen Kymenlaaksoa niitä on kokeiltu Kajaanissa, Mikkelissä, Merikarvialla ja Ylivieskassa.
– Toimialallamme käyttöönotto on alkuvaiheessa. Koptereita testataan, miten ne soveltuvat käytäntöön, sanoo Nikula.
Maailmalla koptereita on käytetty jo vuosia. Esimerkiksi Isossa-Britanniassa niistä on Nikulan mukaan ollut hyviä kokemuksia. Birminghamissa kopterit ovat olleet pelastuslaitoksen käytössä lähes vuosikymmenen.
Nikulan mukaan kopterit parantavat työturvallisuutta ja helpottavat pelastuslaitoksen työtä. Kyse on enemmän lisäavusta, kuin isosta toimintatapojen mullistuksesta.
Kopterit kuuluvat osana pelastustoimen strategiaan, johon osaltaan kuuluu kehittää aktiivisesti omia toimiaan. Uudet teknologiat ja digitalisaation mahdollisuudet otetaan tyytyväisenä vastaan.
– Teemme yhteistyötä rajavartiolaitoksen, poliisin ja jopa puolustusvoimien kanssa. Varsinkin koulutusta on pohdittu yhteisesti. Joissain tilanteissa voisi jopa harkita laitteiden yhteiskäyttöä, sanoo Nikula.
Tarkoituksena on aluksi päästä mukaan ilmiöön ja sen mahdollisuuksiin. Kymenlaakson pelastuslaitoksen kehittämispäällikkö Teemu Veneskari
Kymenlaaksossa henkilöstö harjoittelee lennättämistä loppuvuoden
Kymenlaaksossa koptereiden käyttöön koulutetaan noin 30 henkilöä. RPAS eli quatrokopterit tulevat toimimaan koko Kymenlaakson alueella.
– Tarkoituksena on aluksi päästä mukaan ilmiöön ja sen mahdollisuuksiin, perustelee Kymenlaakson pelastuslaitoksen kehittämispäällikkö Teemu Veneskari.
Lupa ilma-alukselle saatiin keväällä ja henkilöstön harjoittelujakso on alkamassa lähiviikkoina.
Kuvauskopterien ohjaaminen vaatiii lentäjiltä ammattitaitoa, jotta lennättäminen onnistuu turvallisesti. Päällystöä taas opastetaan, miten ja millaisissa tilanteissa koptereita voi parhaiten hyödyntää.
Koptereiden etuna on niiden nopeus ja liikkuvuus. Niitä voidaan käyttää esimerkiksi laajan metsäpalon kartoittamiseen, tilannekuvan ylläpitoon ja selvittämiseen, henkilöetsintään, kemikaalionnettomuuksiin, näytteenottoihin sekä mittauksiin.
Suomessa seurataan tarkasti innovaatioita maailmalla. Sisäministeriön pelastusosaston ylitarkastaja Alpo Nikula
"Ammattilaisvehkeet ovat melko kalliita"
Toistaiseksi kopterien käyttöönotto on Suomessa vielä ottamassa hiljakseen kasvava trendi. Tällä hetkellä niillä tuetaan muuta pelastustoimintaa.
Suomessa käytössä olevat kopterit kuuluvat pääasiassa ilma-alusten halvempaan päähän. Syynä tähän on raha.
– Ammattilaisvehkeet ovat melko kalliita, sanoo Sisäministeriön Alpo Nikula.
Halvimmillaan laitteita saa sadalla eurolla, kalleimmillaan niistä saa maksaa useita tuhansia.
Pelastustoimessa pelkkä koptereiden tuottama kuva ei välttämättä riitä. Niihin voidaan tarvita lisävarusteita, mikä tuo edelleen lisäkustannuksia.
– Niihin voidaan joutua laittamaan erilaisia antureita esimerkiksi päästöjen mittaukseen.
Koptereiden lisäksi myös muuta uutta teknologiaa pyritään ottamaan pelastuslaitosten käyttöön, kuten erilaisia sammutusmenetelmiä.
– Suomessa seurataan tarkasti innovaatioita maailmalla. Mutta kyllähän tulipalon sammutus on kuten ennenkin, vedellä ne sammutetaan yhä pääasiassa, lopettaa Nikula.