Syksyn alussa Erja Sandbergin ryhmässä aloitti 27 nuorta opiskelun lähihoitajaksi. He olivat päässeet suureen ammattiopistoon peruskoulun jälkeen. Tutkija, kasvatustieteen tohtori Sandberg opetti heitä yhden vuoden.
Kevääseen mennessä lähes puolet opiskelijoista oli jättänyt koulun kesken.
– Se on ikävän yleinen ilmiö, Sandberg puhuu.
Sandberg kertoo, että pudokkailla oli oppimisvaikeuksia, mielenterveysongelmia, masennusta ja päihdeongelmia. Osa osasi suomea aivan liian huonosti. Opiskelu suuressa ryhmässä ja tiukassa tahdissa oli heille mahdotonta.
– He eivät saaneet riittävästi tarvitsemiaan tukitoimia, Sandberg kertoo pettyneenä.
Sandbergin mukaan ryhmän 27:stä opiskelijasta 22 oli käynyt peruskoulua erityisopetuksessa tai pienryhmissä. Peruskoulussa he siis olivat saaneet vahvaa tukea opiskeluunsa.
Nyt Erja Sandberg istuu Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitoksen aulassa työpäivänsä päätteeksi. Hän kouluttaa tulevia erityisopettajia. Työvuosi ammattioppilaitoksessa on ohi ja asiantuntija on vapaa puhumaan näkemistään ongelmista.
Osa nuorista ei ymmärrä lukemaansa
Kolmisen vuotta vanha nuorisotakuu on tuonut ammattioppilaitoksiin ainakin pääkaupunkiseudulla yhä enemmän nuoria ja nuoria aikuisia, joilla on vaikeuksia.
Nuorisotakuuseen kuuluva koulutustakuu takaa sen, että ammattitutkintoa vailla olevat nuoret saavat opiskelupaikan yhteishaun kautta. Asiasta päätti edellinen maan hallitus.
Yksi kärsii niin vakavasta hahmottamishäiriöstä, että ei näe ruiskun päässä törröttävää neulaa opetellessaan pistämistä. Ammattiopiston entinen opettaja
– Oppilaitokset eivät ole valmiita siihen, Sandberg kertoo havainnoistaan.
Useat pääkaupunkiseudun rehtoritkin myöntävät tilanteen. Ongelma on niin iso, että siihen on Sandbergin mielestä herättävä.
Samaa sanoo moni muukin ammattioppilaitoksen opettaja. He eivät tule julkisuuteen omalla nimellään, koska pelkäävät joutuvansa vaikeuksiin työpaikallaan.
Opettajat kertovat opiskelijoista, jotka eivät ymmärrä lukemaansa eivätkä pysty keskittymään opiskeluun, vaan vaeltavat ympäri luokkaa.
Yksi kärsii niin vakavasta hahmottamishäiriöstä, että ei näe ruiskun päässä törröttävää neulaa opetellessaan pistämistä. Toinen on päihderiippuvainen. Kolmas käyttäytyy aggressiivisesti ja väkivaltaisesti. Neljäs puhuu ja ymmärtää suomea toivottoman huonosti.
– Pelkään, että valmistuttuaan he tekevät hoitovirheitä ja laiminlyövät potilaita työelämässä, Sandberg sanoo.
Sandberg muistuttaa, että osa hänenkin opettamistaan oppilaista on huippuhyviä. Ongelmaisia oppilaita on vain liikaa siihen nähden, kuinka oppilaitos voi heitä auttaa.
Ongelmainen nuori keskeyttää opinnot
Opettajat kertovat säälivänsä ongelmaisia nuoria. Jos koulu ei pysty tarjoamaan heille sopivaa opetusta ja muuta apua, alkaa poissaolokierre.
Kun perusteettomat poissaolot jatkuvat tarpeeksi pitkään, opiskelija erotetaan koulusta.
– Mihin hän sitten menee? Kadulleko? opettajat kysyvät.
Erja Sandberg pitää tilannetta yksinkertaisesti vääryytenä nuoren kannalta. Nyt vaikeuksista kärsivä nuori otetaan sisään oppilaitokseen ja hänen annetaan aivan liian usein pudota pois oppilaitoksesta.
Lähetetään erokirje perään sen jälkeen, kun tuen tarve on todettu eikä opiskelija ole saanut tukea, Sandberg ihmettelee näkemäänsä. Erokirje lähetetään, kun selittämättömiä poissaoloja on kertynyt tietty määrä.
– Putoaminen tai erottaminen on tukea tarvitsevalle nuorelle taas yksi epäonnistuminen lisää, mikä heikentää itsetuntoa, Sandberg sanoo.
Opettaja karsisi hoitoalalle tulijoita
Ammattioppilaitoksissa työskentelee toki nuoria auttavia ammattilaisia, mutta heitä ei ole tarpeeksi. Sandberg ja muutkin ammattiaineiden opettajat kaipaavat lisää esimerkiksi erityisopettajia, jotka tunnistavat oppimis- ja hahmottamishäiriöt ja osaavat auttaa nuorta. Opettajat kaipaavat myös lisää taitavia opinto-ohjaajia, jotka osaisivat ohjata nuoren oikealle alalle.
– Omassa yksikössäni oli yksi ammatillinen erityisopettaja ja opiskelijoita yli 400, Erja Sandberg kertoo.
Jotkut kaipaavat ammattioppilaitoksiin nuorisotyöntekijöitä, lisää psykologeja ja kuraattoreja, jotka pystyvät tukemaan vaikkapa psyykkisesti heikoilla olevaa opiskelijaa.
– Jonkinlainen soveltuvuustesti pitää saada takaisin ainakin hoitoalalle, Sandberg lisää.
Osassa oppilaitoksia soveltuvuus- tai pääsykoetta käytetään yhä.
– Täytyy olla myös joustavampia muotoja suorittaa se tutkinto, omia polkuja, Sandberg luettelee ratkaisuja ongelmaan.
Sandbergin mainitsemia ja opettajien kaipaamia ratkaisuja on toki käytössä. Niitä vain kaivataan lisää.
Tämän illan A-studiossa TV1:llä klo 21 vierailee rehtori, jolla on unelma. Vantaalaisen Mercuria kauppaopiston rehtori Tiina Immonen tavoittelee sitä, että tulevaisuudessa yksikään ammattiopintoihin tuleva nuori ei pääse syrjäytymään. Oppilaitos on muokattava heille sopivaksi. Immosen oma opisto näyttää mallia.