Saksalaisten rakennusmiesten luurankolöytö saattaa ratkaista yli 320 sitten tehdyn ja paljon puhuttaneen salamurhan. Uhri oli herttua Georg Ludwigin vaimon rakastaja. Georg vaihtoi sittemmin maata: hänestä tuli Englannin kuningas George eli Yrjö I.
Rakastajan kadottua aviomies vangitsi vaimon Ahldenin linnaan, ja siellä tämä myös kuoli yli kolme vuosikymmentä myöhemmin näkemättä kahta lastaan enää koskaan. Viimeisessä kirjeessään entiselle puolisolleen hän sanoi kiroavansa tämän vielä haudan takaa.
Nainen oli saksalainen prinsessa Sophia Dorothea de Celle ja hänen lapsuudenystävänsä ja rakastajansa ruotsalainen kreivi Philip Christoffer von Königsmarck.
Luut eivät kerro kuolinsyytä
Von Königsmarck nähtiin viimeisen kerran kesällä 1694, kun hän teki öisen vierailun de Cellen luokse. De Celle oli onneton väkivaltaisen serkkunsa kanssa solmitussa avioliitossa, johon hänet oli pakotettu suvun edun nimissä 16-vuotiaana.
Rakastavaiset suunnittelivat pakenevansa yhdessä, mutta suunnitelma paljastui. Pian sen jälkeen von Königsmarck katosi. Salamurhasta olivat vakuuttuneita kaikki, mutta ruumis jäi kateisiin.
Leinen linnasta Hannoverista elokuussa löytynyt luuranko näyttää vihdoin ratkaisevan von Königsmarckin viimeisen lepopaikan salaisuuden.
Alustavissa tutkimuksissa on varmistunut, että jäänteet ovat vuosisatojen takaa. Göttingenin yliopistossa ovat meneillään luiden DNA-tutkimukset, kertovat saksalaiset tiedotusvälineet. Tutkimuksia varten on saatu vertailunäytteitä von Königsmarckin suvun nykyisiltä jäseniltä. Kuolinsyytä luut eivät kuitenkaan ole kyenneet paljastamaan.
Rakastavaisten kirjeitä tarjolla verkossa
Tieto de Cellen ja von Königsmarckin suhteesta ja pakoaikeista on varma, sillä heidän toisilleen kirjoittamat sadat rakkauskirjeet ovat säilyneet. He kirjoittivat osin salakielellä, sillä he tiesivät ottavansa ison riskin. Sen takia de Celle myös epäröi pitkään, taipuako von Königsmarckin kiihkeisiin vuodatuksiin.
– Kirjeiden määrä ei ole mitenkään poikkeuksellinen. 1600-luvulla kirjoitettiin paljon kirjeitä, usein monta päivässä samalle vastaanottajalle, kertoo historian professori Håkan Håkansson Lundin yliopistosta, jonka hallussa kirjeet ovat.
De Cellen ja von Königsmarckin onnettomasti päättynyt rakkaustarina on innostanut useisiin kirjoihin ja elokuviin. Heidän kirjeitään englanniksi käännettyinä on luettavissa W. H. Wilkinsin vuonna 1900 julkaisemasta kirjasta The Love of an Uncrowned Queen. Sen teksti on kokonaisuudessaan verkossa.