Hyvin kinkkinen. Näillä sanoilla Kajaanin työllisyysasiantuntija, TYP-johtaja, Anne Huotari kuvailee tilannetta.
Kyse on Kela-sakoista, joita kunnat maksoivat viime vuonna valtakunnallisesti yli 400 miljoonaa euroa. Termillä tarkoitetaan sitä, että kunnat maksavat puolet pitkäaikaistyöttömiensä työmarkkinatuesta 300 päivän jälkeen.
Summa on ollut valtakunnallisesti kasvussa vuodesta 2012 asti. Määrä vaihtelee kunnittain, mutta esimerkiksi Kainuussa luku oli viime vuonna viisi miljoonaa euroa.
– Kyllähän ne täytyy maksaa ja jostainhan ne ovat pois. Keskeinen kysymys on juuri se, että kannattaako niitä maksaa tällaisenaan vai voisiko valtavalla rahasummalla tehdä jotain muuta, Huotari pohtii.
Enemmän toivottaisiin yhteistyötä TE-toimiston kanssa Erja Lindberg
Summa nousi uudelle tasolle koko maassa viime vuonna, johon suurin syy on vuoden 2015 lakimuutos. Aikaisemmin kuntien piti osallistua työmarkkinatukien maksuun 500 päivän työttömyyden jälkeen. Raja alennettiin 300 päivään. Tuhannen päivän jälkeen kunnan osuus on nykyisin 70 prosenttia.
Esimerkiksi Kainuussa summa lähes kaksinkertaistui vajaaseen viiteen miljoonaan. Pohjois-Pohjanmaalla luku myös lähes tuplaantui 30 miljoonaan.
Yhteistyö on olennaista
Vaihtoehto sakkomaksuille on Huotarin mukaan se, että varoja sijoitettaisiin pitkäaikaistyöttömiä tukeviin toimintoihin. Esimerkiksi tänä vuonna Kajaanin kaupunki on työllistänyt pitkäaikaistyöttömiä ympäristöhoidollisiin tehtäviin.
– Tämä näkyy kaikkien arjessa ja ympäristössä. On tehty työtä, joka muuten olisi jäänyt tekemättä ja nyt ilahduttaa kaikkia kuntalaisia, Huotari sanoo.
– Tarvitsemme tämäntyyppistä lisää, että käytämme maksuja toimenpiteisiin, Huotari pohtii.
Kun varoja käytetään tukitoimiin, voivat samalla pitkäaikaistyöttömät pudota pois Kelan listalta, eikä kunta joudu täten maksamaan osaa heidän työmarkkinatuestaan.
Riskinä voi kuitenkin olla, että kunnat pyrkivät ainoastaan piilottamaan pitkäaikaistyöttömänsä, jos työllistämiskeinot eivät ole oikeasti tehokkaita ja johda työllistymiseen.
Huotari korostaa, että asiassa tulee ottaa huomioon myös inhimilliset vaikutukset. Aktivoitumisen myötä työttömän elämäntilanne kohentuu ja työllistymisvalmiudet lisääntyvät.
Kunnat toivovat työkaluja
Tilanne on kunnille hankala, sillä valtuuksia ei ole kovinkaan paljon, Huotari pohtii. Yhteistyö esimerkiksi työ- ja elinkeinotoimistojen ja kolmannen sektorin kanssa on äärimmäisen olennaista.
Käytännössä TE-toimistot vastaavat erilaisista palveluista ja palvelutarpeiden arvioinnista.
– Kunnat eivät ole kovin mielissään olleet, että on annettu maksuvastuu ilman, että toimivaltaa on kovin kummoisesti, Huotari pohtii.
Kuntaliiton kehittämispäällikkö Erja Lindberg kertoo, että kunnilta on ilmennyt toivetta uusille työkaluille ja paremmalle toimivallalle. Nyt tarkoituksena on, että esimerkiksi TE-toimistojen kanssa tehdään tiiviisti yhteistyötä.
– Ne kuntien työkalut ovat kovin rajalliset, joilla voidaan vaikuttaa työmarkkinatukien maksulistaan. Tämä on meille iso haaste, Lindberg sanoo.
Lindberg tarkoittaa esimerkiksi palkkatukea, mutta senkin määrärahoja on karsittu, eivätkä rahat välttämättä riitä koko vuodeksi. Kunnat toivovat hänen mukaansa, että sen käytöstä olisi enemmän päätösvaltaa. Muitakin esimerkkejä on.
– Enemmän toivottaisiin yhteistyötä TE-toimiston kanssa, Lindberg tiivistää.
Eri palvelut ovat olennaisia
Onnistumisiakin on. Esimerkiksi Suomussalmella Kainuussa vuotta 2015 lukuun ottamatta maksut ovat olleet tasaisessa laskussa. Nyt muut Kainuun kunnat jopa hakevat oppia alueelta.
Suomussalmella aiheen tiimoilta on tehty pitkäaikaisesti työtä, kertoo kunnan hallintojohtaja Eija Väätäinen. Käytössä on esimerkiksi työpalvelukeskus Miilu.
– Meillä on työvoimapoliittinen paketti, johon kuuluu erilaisia aktiivisia toimenpiteitä ja tämä näkyy ehkä Suomussalmen luvuissa aika hyvin, Väätäinen pohtii.
Ensisijainen tavoite on, että esimerkiksi palkkatukea käyttämällä ja eri toimenpiteillä ihmiset saadaan irti pitkäaikaistyöttömyydestä. Heidät myös pyritään pitämään siitä pois. Väätäinen korostaa myös, että tiivis yhteistyö TE-toimistojen kanssa on olennaista.
Sen sijaan esimerkiksi Kuhmossa tilanne on hankala. Noin 8 000 asukkaan kunta maksoi viime vuonna osuuksia työmarkkinatuista yhteensä 780 000 euron arvosta.
Kunnan työllisyysasiantuntija Juha Heinonen kertoo, että tahtotila on vahva. Tällä hetkellä tilanteeseen pyritään vaikuttamaan esimerkiksi hankkeilla. Hän kuitenkin kokee, että kunnilla tulisi olla enemmän työkaluja, joita hallinnoivat tällä hetkellä TE-toimistot.
Kuhmo ja Sotkamo hakivat yhdessä kokeiluun, jossa ne olisivat hoitaneet kokonaan yli 300 päivää Kelan passiivityömarkkinatukea saaneiden henkilöiden työvoimapalveluiden tuottamisen. Kunnat eivät kuitenkaan päässeet kokeiluun mukaan.
– Valtuudet olisivat sellaisia, että kaupungin työllisyyspalveluiden henkilö voisi antaa työttömälle henkilölle esimerkiksi työtarjouksia, Heinonen avaa.