Euroopan avaruusjärjestö Esa on myöntänyt, ettei sen Schiaparelli-laskeutuja ole ottanut yhteyttä Marsista. Samalla Esa kuitenkin korostaa, että ohjelman kulmakivi eli TGO-luotain toimii juuri niin kuten pitääkin.
Esan tiedotustilaisuudessa aamupäivällä painotettiin useita kertoja TGO:n onnistunutta asettumista Marsin kiertoradalle ja luotaimen testilaitteiston merkitystä.
Schiaparellin mahdolliseen murskaantumiseen Esa ei vielä osaa ottaa kantaa, mutta laskeutujan lähettämistä tiedoista tapahtumien kulku on mitä luultavimmin analysoitavissa, tiedotustilaisuudessa kerrottiin.
Schiaparellin vahvistettiin päässeen kaasukehän läpi, mutta signaali katkesi lähellä pintaa. Esaan ehdittiin saada tieto siitä, että laskuvarjo oli avautunut onnistuneesti. Syitä ongelmiin saattoi olla liian suuri nopeus tai laskuvarjon irtoaminen Schiaparellista liian aikaisin.
Schiaparellin signaalia kuulostellaan yhä
Tutkijat eivät pidä Schiaparelliakaan epäonnistuneena, vaikka signaalia ei ole kuulunutkaan. Laitteet ehtivät antaa laskeutumisen aikana paljon tietoa tutkijoiden analysoitavaksi.
Schiaparelin signaalia yritetään kuulostella niin kauan kuin laitteen akuissa on laskettu olevan virtaa. Pienen laskeutujan paikantamisessa Marsin pinnalta sen sijaan mennee aikaa, tutkijat arvelevat.
Esan pääjohtajan Jan Wörnerin mukaan koe on koe, ja sellaisissa tapahtuu kaikenlaista.
– Teimme tämän saadaksemme pohjaa eurooppalaisen teknologian viemiselle Marsiin. Saamamme tieto auttaa seuraavassa laskeutumisessa, Wörner sanoi ennen tiedotustilaisuutta.
Schiaparellin mukana Marsiin päätyi ja mahdollisesti murskaantui myös suomalaisia laitteita. Ilmatieteen laitoksen välineillä oli määrä mitata Marsin kaasukehän kosteutta ja painetta.
Ohjelma jatkuu Mars-mönkijällä
Esa ei ole vielä onnistunut saamaan yhtään laitetta Marsin pinnalle. Vuonna 2003 brittiläinen avaruuslaboratorio Beagle 2 katosi irtaannuttuaan emoluotaimestaan.
Beaglen jäänteet löytyivät viime vuonna Yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan valokuvasta.
Seuraavaksi Esa suunnittelee lähettävänsä Marsiin mönkijän vuonna 2020. Varustuksena on muun muassa pora, jolla mönkijä pääsisi pureutumaan kahden metrin syvyyteen marsperään.