Matosalmen sillan kupeessa hymyilee mies. Jarutec Oy:n toimitusjohtaja Janne Rutanen seuraa vierestä, kun Elosaaren uutta lossia lasketaan vesille. Hetki on juhlallinen, sillä miehittämättömän lossin eteen on tehty töitä yli vuosikymmen.
– Kun aloitimme 2000-luvun alkupuolella, ajatus ilman kuljettajaa toimivasta kulkuneuvosta oli viranomaisille todella haasteellinen, Rutanen kertoo.
Jarutecin automaattilossi ohjautuu napista painamalla laiturista toiseen. Vaijerikin lossista löytyy, mutta se on Rutasen mukaan vain lisäämässä turvallisuuden tunnetta.
– Asensimme ensimmäisen ohjausjärjestelmämme Elosaaren vanhaan lossiin kymmenkunta vuotta sitten. Sen jälkeen sitä on kehitelty, ja nyt voi sanoa, että lähin vertauskuva on hissi. Tämä vain kulkee vaakasuunnassa ja vetten päällä.
Lossien määrä vähenee, mutta saarimökkeily pitää pintansa
Luvut ennustavat lossiliikenteen kuolemaa. Ely-keskuksen mukaan viime vuonna Suomessa oli 41 maantielauttaa ja 21 yksityistielossia. Kulta-aikana 1950-luvun alussa losseja oli lähes 140. Osa yhteyksistä on lakkautettu, kun saariasutus on vähentynyt. Vilkkaimmat väylät on korvattu sillalla.
– Perinteisessä lossiratkaisussa suurin kuluerä on aina kuljettajan palkka. Miehittämättömässä lossissa tätä kuluerää ei ole, Janne Rutanen huomauttaa.
Elosaaren tieosuuskunta arvioi uuden lossin maksaneen vajaat 100 000 euroa. Käyttökulut ovat vähäiset, sillä ohjausjärjestelmä saa virtansa aurinkopaneeleista.
Rutasen mukaan Elosaari on ideaali paikka automaattilossille: Saaressa on yksi vakituinen asukas ja parikymmentä kesämökkiä. Matkaa mantereelle on vajaat 300 metriä. Yhden asukkaan takia ei kannata rakentaa siltaa. Toisaalta myös mökkiläiset tarvitsevat kulkuyhteyttä.
– Kun katsoo Suomen karttaa, niin on siinä sen verran paljon vesistöä, että kai nyt jostain muualtakin löytyy kohteita.
Näin voisi kuvitella. Saariasutusta kartoitettiin edellisen kerran vuonna 2009. Tuolloin Suomessa oli lähes 549 vakituisesti asuttua saarta, joihin ei ollut pysyvää kulkuyhteyttä. Asukkaita näissä saarissa oli 8 706, vapaa-ajan asukkaita peräti 59 432. Vakituisten asukkaiden määrän tiedetään vähentyneen, mutta mökkeily on pitänyt pintansa.
Saarijärveltä losseja koko Suomeen
Janne Rutanen päätyi lossirakentajaksi osin sattumalta. Kaveri osti Elosaaresta mökin ja miehet ryhtyivät miettimään, että täytyy olla fiksumpikin konsti päästä saareen kuin lossi, joka täytyi hakea soutamalla, mikäli se sattui olemaan vastarannalla.
– Kun tietää tarpeeksi vähän, ei osaa pelätä. Ja sitten tulee tarttuneeksi näihin isoihin hankkeisiin, Rutanen nauraa.
Kokemusta koneista oli kertynyt Jaru Oy:stä, joka on Rutasen päätyö. Yritys muun muassa korjaa raskasta kalustoa, hoitaa erikoiskuljetuksia ja maatilojen lieteajoa.
Kun tietää tarpeeksi vähän, ei osaa pelätä. Janne Rutanen
Jarutec perustettiin yritykseksi, jossa voi kokeilla ja kehittää kaikkea uutta. Tulevaisuuden suunnitelmissa on valmistaa miehittämättömiä losseja mittatilaustyönä. Sellaisia yrityksiä ei Suomessa juuri ole. Suuret telakat rakentavat isoja maantielosseja, mutta pienten automaattilossien valmistajat ovat harvassa.
– Fakta kuitenkin on, että miehittämättömät ajoneuvot yleistyvät tulevaisuudessa. Se on iso murros ja me haluamme olla siinä mukana, Rutanen sanoo.
Puhuessaan Rutanen käyttää persoonapronominia me, vaikka toistaiseksi Jarutecin palkkalistoilla on vain yrittäjä itse. Lossin rakentamisessa on ollut apuna muita seudun yrittäjiä. Nytkin Rutanen vain seuraa sivusta, kun lossia lähdetään vetämään moottoriveneellä kohti Kevätsalmen rantaa. Puitteet lossien rakentamiseen ovat kunnossa.
– Kaupunki, jonka nimi koostuu sanoista saari ja järvi, niin eikö se ole ihan luonteva paikka lauttavalmistajalle.
