Lapsilla yksilöiden väliset erot ovat sukupuolisia eroja suuremmat, vaikka tutkimusten mukaan tytöt itsenäistyvät poikia aikaisemmin. Itsenäistymisen erot ovat huomattavissa jopa 2,5-vuotiailla lapsilla, selviää runsas vuosi sitten julkaistun norjalaisen Stavangerin yliopiston tutkimuksesta.
Sukupuolten väliset eroavaisuudet ovat myös vahvasti mielikuvissa ja siinä onko isänä tai äitinä oleminen erilaista, kun kyseessä on tyttö tai poika. Eroavaisuuden myöntää myös kajaanilainen viiden lapsen äiti Katja Talvi.
– Meidän perheessä ero on ollut suurin silloin, kun on oltu murrosiässä. Meidän perheessä tytöt ovat olleet murrosiässä paljon hankalampia kuin pojat.
Minusta on hassua, että lasten kohdalla sukupuoleen ylipäätään kiinnitetään huomiota. Katja Talvi
Väestöliiton vanhemmuuskeskuksen koordinaattori Minna Oulasmaan mielestä isälle tai äidille tytön ja pojan eroavaisuudet muodostuvat enemmänkin vanhemman omasta ajattelumallista.
– Se voi olla erilaista, jos vanhempi ajattelee tai uskoo näin, kuitenkin yksilöiden väliset erot ovat suurempia kuin sukupuoliset erot. Aikuisen on hyvä miettiä sitä, miten minut itse on aikaisemmin kasvatettu, minkälaisen mallin olen saanut ja oliko vanhemmillani tietynlaisia odotuksia minun suhteeni, sanoo Oulasmaa.
Tytöt erilaisia kuin pojat
Onko vanhempana oleminen erilaista, jos perheessä on pelkästään tyttöjä tai poikia? Katja Talvi uskoo, että eroa on. Hän näkee rikkautena sen, että heidän perheessään on sekä tyttöjä että poikia.
– Onhan se mukavaa, että pojat voivat leikkiä myös nukeilla ja tytöt autoilla. On kuitenkin kasvatustyylistä ja vanhemmista kiinni, ovatko tytöt prinsessoja ja pojat futareita, naurahtaa Talvi.
Vaikka poikaperhe voi olla keskimääräistä toiminnallisempi verrattaessa tyttöperheeseen, niin veljessarjan kesken löytyy usein erilaisia kavereita. Joku veljeksistä saattaa olla hyvin karski, kun taas toinen veljeksistä voi olla herkempi.
– Vanhempien on tärkeää antaa lapselle tilaa olla omanlainen ja lapsi saa kokemuksen, että hänet on hyväksytty juuri omanlaisena. Nämä ovat hyviä paikkoja vanhemmalle miettiä sitä, mitä lapsi minussa herättää ja sitä kautta päästä ehkä selville siitä, minkälaisen vaikutuksen alaisuudessa on itse aikoinaan ollut, kertoo Väestöliiton vanhemmuuskeskuksen koordinaattori Minna Oulasmaa.
Kasvatusmallit periytyvät
Vanhempien saamat kasvatusmallit ja mielipiteet ovat usein omasta lapsuudesta saatuja ja perittyjä. Nämä voivat aiheuttaa lapselle myös painolastin.
– Voisi kuvitella miten tällainen virke voisi jatkua, että meidän suvussa miehet ovat aina… että minkälaisen painolastin tällainen tuo. Olipa kysymyksessä metsästys tai mikä tahansa. Saako poika olla kiinnostunut jostakin ihan muusta ja mitäs sitten, jos se perheen tyttö olisi kiinnostunut siitä, sanoo Minna Oulasmaa.
Meidän perheessä ero on ollut suurin silloin, kun on oltu murrosiässä. Katja Talvi
– Olen ollut aika poikatyttö ja niin ovat myös tyttäreni. En ole ollut koskaan prinsessatyttö ja sitä eivät ole olleet tyttärenikään. Toisaalta väittäisin, että se ei ole ollut tiedostettua, vaan se on tullut itsestään, täsmentää Katja Talvi.
Sukupuolinen tasa-arvo lisääntynyt
Maailma on muuttunut ja tämä näkyy tyttöjen sekä poikien kohdalla sukupuolten välisenä tasa-arvoistumisena.
– Se on hyvä asia ja antaa tilaa liikkuvuudelle. Perinteisesti tytöillä on ollut väljempää ja he ovat saaneet vaikka pukeutumisella ilmentää omaa sukupuolta laaja-alaisemmin kuin pojat, sanoo Väestöliiton vanhemmuuskeskuksen koordinaattori Minna Oulasmaa.
– Minusta on hassua, että lasten kohdalla sukupuoleen ylipäätään kiinnitetään huomiota. Sitä ei tarvitsisi painottaa. Minusta on rikkaus, että lapset voivat leikkiä mitä haluavat ja pukeutua sen värisiin vaatteisiin kun haluavat. Omassa perheessä kannatan sitä tyyliä. Minusta on tärkeää, että heidät huomioidaan yksilöinä, sanoo kajaanilainen viiden lapsen äiti Katja Talvi.