Presidentti Sauli Niinistölle ja rouva Jenni Haukiolle esiteltiin Teheranissa matonkudontaa, urheilullista tanssia – ja myös pieni, farsia ja suomea puhuva pikkupoika.
Lähes kolmevuotias Sam Runola ojensi presidentille Suomen pienoislipun.
– Olen Salosta kotoisin ja Samin kummi on presidentin sukulainen, kuvailee Samin isä Jyrki Runola yhteyksiään presidenttiin.
Nopeatahtiseen ohjelmaan teheranilaisessa puistossa kuului myös tutustuminen kuvanveistäjä Eila Hiltusen veistokseen Kultainen palmu. Vuonna 1975 valmistunut teos tunnetaan myös Palmulehdon nimellä.
Teos toi presidentille mieleen muistuman menneen ajan suomalaisuudesta, joka nyt on kiillotettu hienoon kuntoon. Messinkinen veistos on restauroitu vuosi sitten.
Vientiväki verkostoitumassa
Presidentti Niinistö osallistui myös iranilais-suomalaiseen yritystapaamiseen, jossa oli liki 20 suomalaisia alansa kärkiyritystä.
Metalliteollisuutta ja koneenrakennusta, kaivosalaa, metsäteollisuutta, terveysteknologiaa, tietotekniikkaa, ympäristöystävällistä teknologiaa... Myös energia-alaa ja hissinrakentaja Kone.
– Iran on erittäin kiinnostava markkina, sanoo Koneen varatoimitusjohtaja Klaus Cawén.
– Se on, uskomatonta kyllä, yksi maailman suurimmista hissimarkkinoista.
Nuori väestö tarvitsee asuntoja
Cawén kertoo, kuinka kiihtyvä väestönkasvu tuottaa kaupungistumista: nuoret tarvitsevat valtavan määrän asuntoja.
Ja samalla Iranissa tarvitaan kymmeniä uusia lentokenttiä ja metroja. Ja muuta infrastruktuuria, joka on päässyt rappeutumaan kauppasaarron aikana.
Myös suomalainen metsä- ja sahatavarateollisuus on paikalla Teheranissa.
– Sahatavarakauppaa täältä haetaan. Iraniin vietiin 1970- ja -80-luvuilla aika paljonkin suomalaista sahatavaraa, sanoo Finnish Sawmillsin toimitusjohtaja Kai Merivuori.
– Iran oli silloin yksi tärkeimpiä vientimaita. Nyt me halutaan markkinaosuutta takaisin.
Uudelleen syntynyt silkkitie
Presidentti Niinistö puhui yritysseminaarissa Iranin historiallisesta roolista porttina idän ja lännen välisessä kaupassa. Silkkitie yhdisti ihmisiä mantereiden välillä.
– Tänään todistamme silkkitien uudelleen syntymää, ilman kameleita ja karavaaneja, sanoi Niinistö.
Hänen mukaansa tämän päivän silkkitie on digitaalinen ja Iranista tulossa jälleen kaupan risteyskohta.
Maksuliikenteessä ongelmia
Mutta esteitä ja ongelmiakin on. Talouden vanhakantaiset rakenteet ja valtiokeskeisyys mainitaan haittoina, samoin korruptio.
Iso käytännön ongelma on maksuliikenteen kehittymättömyys. Tämän mainitsevat kaikki bisnesihmiset, joilta kaupan esteitä kyselee. Raha ei kulje kunnolla esimerkiksi Iranin ja EU:n välillä.
Mutta näkymät ovat joka tapauksessa lupaavat. Öljymaa – ja muutenkin mineraalirikas – Iran aikoo uusia infrastruktuuriaan sadoilla miljardeilla euroilla. Hyvä koulutustaso tukee maan uudistumista.
Tässä kehityksessä suomalaiset haluavat olla mukana.