KRASNYI BOR Pietarilaisten ympäristöaktivistien ryhmä virittelee pienoiskopteriin kameraa Krasnyi Borin kaatopaikan aidan takana. Kaatopaikan ylle nouseva kopteri tallentaa kuvia kaivurista, joka nostaa jätettä suuresta altaasta kuorma-autoon. Jätteet siirretään uusiin kaivantoihin.
Viereinen allas on jo melkein kokonaan peitetty kelluvalla vanerikatteella.
Meneillään on työ, jolla viranomaiset sanovat estävänsä myrkkyvuodot kaatopaikalta ympäristöön, jos talvesta tulee sateinen ja luminen. Viime talvena sulamisvedet nostivat avoaltaiden nestepintaa niin, että jätteet valuivat yli äyräiden ympäristöön.
Myrkkyjen on pelätty kulkeutuneen Izora- ja Nevajokien kautta Suomenlahteen asti.
Ympäristöaktivisti Viktoria Markova pitää kaatopaikan touhua järjettömämä ja lainvastaisena.
– Sinne myös rakennetaan uusia altaita ilman minkäänlaisia ympäristöselvityksiä ja virallisia suunnitelmia, hän sanoo.
Toiminnasta on aloitettu kolme rikostutkintaa.
"Kemiallinen Tshernobyl"
Koko Luoteis-Venäjän ainoa vaarallisten teollisuusjätteiden kaatopaikka Krasnyi Bor tunnetaan Venäjällä kemiallisena Tshernobylinä, jonka ympäristöriskit tunnustaa valtiojohtokin.
Sen koko historia on täynnä myrkkyvuotoja, sortumia, laitonta rakentamista ja varojen väärinkäyttöä.
Kaatopaikka otettiin käyttöön Kolpinon lähellä noin 30 kilometriä Pietarista kaakkoon jo vuonna 1969. Sen jälkeen alueelle on tuotu yli kaksi miljoonaa tonnia kaikenlaisia teollisuusjätteitä, radioaktiivista jätettä lukuunottamatta.
Yli sadan jalkapallokentän suuruisella alueella on noin 70 jäteallasta. Osa niistä on poistettu käytöstä ja jätteet peitetty.
Suurimmissa, parinkymmenen metrin syvyisissä avoaltaissa säilytetään vaarallisimpia aineita kuten kemikaaleja, liuottimia, raskasmetalleja, öljyjä, fosforia, akkuja ja pattereita.
Päästömäärä ei ole tiedossa
Kaatopaikka on soiden ympäröimällä savimaalla. Maaperän on uskottu olevan riittävä pohjamateriaali estämään myrkkyjen pääsyn pohjaveteen ja alueen vesistöihin.
Paikallisten ympäristöjärjestöjen ja myös Suomen ympäristöasiantuntijoiden mukaan mahdollisten vuotojen määrää ei ole voitu selvittää, sillä kattavaa seurantajärjestelmää ei ole.
Kaatopaikka tappaa vielä meidät kaikki. Viktoria Markova
Aktivistien mukaan kaatopaikan lähiympäristöstä ja kaivovesistä on kuitenkin löytynyt metalleja, öljytuotteita, fenoleita, haihtuvia orgaanisia yhdisteitä, kloorifenoleita, bentseeniä sekä PCB-yhdisteitä.
Pitoisuudet ylittivät sallitut raja-arvot jopa monikymmentuhatkertaisesti.
– Kaatopaikka tappaa vielä meidät kaikki, sanoo Viktoria Markova.
Kaatopaikka määrättiin suljettavaksi jo vuoden 2014 tammikuussa. Venäjän ympäristöjärjestöjen mukaan jätteitä on tuotu luvatta sen jälkeenkin, vaikka altaat olivat jo valmiiksi täynnä.
Väärinkäytöksiä ja epäonnistumisia
Krasnyi Borista on viime vuosina kehittynyt megaluokan ympäristöriski.
Vaikka kaatopaikka sijaitsee 30 kilometrin päässä Suomenlahden pohjukasta, sitä pidetään yhtenä Itämeren alueen pahimmista ympäristöuhkista.
Kaatopaikka yritettiin sulkea jo 1990-luvun alussa. Ongelmajätteiden hävittämistä kehiteltiin myös kansainvälisenä yhteistyönä. Suunnittelutoimisto Pöyrykin teki oman esityksenä jätteiden poltosta.
Kunnostushankkeita ovat tukeneet muun muassa Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki EBRD sekä pohjoismaat, myös Suomi.
Tulokset ovat olleet niin vaisuja, että kansainväliset rahoittajat ovat ehtineet turhautua moneen kertaan.
Erilaisiin osahankkeisiin on käytetty kymmeniä miljoonia euroja, joista osa on haihtunut savuna ilmaan. Suuri osa suunnitelmista on jäänyt kokonaan toteutumatta.
Venäjän viranomaisten käsittelyssä on parhaillaan rikosepäilyjä Krasnyi Borin kunnostamiseen myönnettyjen budjettivarojen käytöstä.
Viime talvi johti toimiin
Ratkaiseva käänne suhtautumisessa Krasnyi Borin riskeihin tapahtui viime talvena.
Ympäristöjärjestöt pystyivät todistamaan myrkkyjen valumisen ympäristöön. Kaatopaikkaa vastaan osoitettiin näyttävästi mieltä.
Viranomaiset tarjoavat nyt väliaikaiseksi ratkaisuksi altaiden peittämistä. Pietarin ympäristökomitean varajohtajan Mihail Strahovin mukaan uudet vuodot saadaan kuriin peittämällä altaat ponttonien päälle rakennettavalla vanerikatteella.
Työn on määrä valmistua marraskuun puolivälissä.
Väitteet siitä, että myrkkyjä olisi viime talvena päässyt jokien kautta Suomenlahteen, ovat perättömiä. Mihail Strahov
Strahov vakuuttaa, että kaatopaikasta ei ole mitään vaaraa Suomenlahdelle.
– Väitteet siitä, että myrkkyjä olisi viime talvena päässyt jokien kautta Suomenlahteen, ovat perättömiä, väittää Strahov.
Altaiden kattaminen ei ratkaise koko ongelmaa
Suomen ympäristöviranomaiset ovat seuranneet Krasnyi Borin tilannetta niin tiiviisti kuin se on ollut mahdollista. Tietoa on kuitenkin saatu varsin vähän ja paikan päälle on päästetty ulkomaalaisia vain hyvin harvoin.
Suomessa altaiden kattamiseen suhtaudutaan suurella varauksella.
Varatoimitusjohtaja Kari Homanen pohjoismaisesta ympäristörahoitusyhtiö Nefcosta sanoo, että altaiden kattaminen voi olla korkeintaan väliaikainen ratkaisu.
Homasen mukaan katteen rakentaminen valtavien altaiden päälle on vaativa tehtävä. Katteen keskelle on määrä tehdä painanne, johon kertyvä sadevesi pumpataan pois.
Pahimmillaan tiivis kate voi aiheuttaa jätteistä syntyvien kaasujen pakkautumisen ja äkillisen purkautumisen katteen läpi.
Ylitarkastaja Timo Seppälä Suomen ympäristökeskuksesta toivoo, että hanke onnistuu. Tärkeintä hänen mielestään kuitenkin olisi, että kaatopaikan myrkkyriski poistuisi lopullisesti.
Syntyykö pysyvä ratkaisu yhteistyönä?
Krasnyi Borin kaatopaikan yhteyteen on aiemmin rakennettu puhdistuslaitos, joka ei ole missään vaiheessa toiminut kunnolla. Nyt suunnitteilla on suurempi laitos, joka kykenisi käsittelemään nestemäiset jätteet.
Osa jäljelle jäävistä kiinteistä jätteistä voitaisiin kuljettaa muualle joko poltettavaksi tai kierrätettäväksi. Osa voitaisiin kapseloida altaisiin lopullisesti. Sen jälkeen koko kaatopaikka maisemoitaisiin.
Hankkeeseen kuuluisi kattava ympäristöseuranta, jolla varmistettaisiin, ettei maakuopista enää pääse myrkkyjä ympäristöön.
Koko hanke maksaisi arviolta 10–20 miljoonaa euroa, ja se olisi valmis viiden kuuden vuoden kuluttua.
Krasnyi Bor on suuri ongelma, joka pitäisi ratkaista laajalla yhteistyöllä. Mihail Strahov
Itämeren suojelukomissio kehotti Varsovan kokouksessaan tällä viikolla pohjoismaista ympäristörahoitusyhtiötä Nefcoa osallistumaan hankkeen lainoittamiseen.
Kansainvälinen yhteistyö kelpaisi myös Pietarille.
– Krasnyi Bor on ilman muuta suuri ongelma, joka pitäisi ratkaista laajalla yhteistyöllä, sanoo Pietarin ympäriströkomitean varajohtaja Mihail Strahov.
Arvovaltaista tukea yhteistyö on jo saanut Suomen ja Venäjän presidenteiltä.
Mutta vaikka Krasnyi Borin ongelmat saataisiin ratkaistuksi, myrkkyjäteongelma säilyy.
Vaarallisia teollisuusjätteitä on jo nyt viety laittomille kaatopaikoille eri puolille Luoteis-Venäjää. Niille on löydettävä uusi sijoituspaikka, kun niitä ei enää voi viedä Krasnyi Boriin.