Kuudetta vuotta taloushistoriaa Helsingin yliopistossa opiskeleva Nooa Fagerholm on nostanut opintolainaa toisesta opiskeluvuodesta lähtien.
– Opintolaina oli minulle vielä tuntematon käsite ensimmäisenä opiskeluvuotena. Tällä hetkellä olen nostanut opintolainaa 14 000 euroa ja tarkoitus on nostaa vielä ainakin yksi erä eli opintolainapotista tulee kokonaisuudessaan noin 16 000 euroa.
Selvitettyään opintolainamahdollisuuksia Fagerholmille selvisi, että opintolainassa on pieni vuosikorko.
– Ajattelin, että kun en itse tarvitse opintolainaa elämiseen, niin miksei sitä sitten sijoittaisi. Siitä se ajatus sitten lähti.
Fegerholm on sijoittanut jokaisen opintolainaa ottamansa euron osakesalkkuunsa. Sijoituskohteet hän valitsee huolella.
– Sijoitan isoihin ja vakaisiin yrityksiin, jotka maksavat hyvin osinkoja. Lisäksi sijoitan kasvuyrityksiin, jotka kasvattavat liikevoittoaan- ja liikevaihtoaan. Näistä toivon poimivani hedelmät vuosien kuluttua.
Fagerholmin salkun keskeiset ajatukset ovat nimenomaan tuotto ja kasvu.
– Tottakai se olisi kiva tehdä mahdollisimman paljon voittoa. Taka-ajatuksena on se, että en nosta salkusta rahaa ennen kuin vasta eläkkeellä.
Pieniä poikkeuksia Fagerholm on kuitenkin valmis rahoittamaan salkun tuotoista.
– Jos jotain isompia investointeja haluaa tehdä, niin siinä tapauksessa olen antanut itselleni luvan nostaa salkusta rahaa. Esimerkiksi pari vuotta sitten ostin sijoitusrahoilla pienen moottoriveneen, kertoo Fagerholm.
Aivan täysin harrastepohjalta Fagerholm ei opintolainaansa sijoita, sillä hän on ollut toisesta opiskeluvuodesta lähtien töissä osakkeiden parissa.
– Alussa sijoittaminen oli enemmän hetken mielijohteesta tekemistä, mutta nykyään teen paljon tutkimustyötä sekä luen tilinpäätöksiä ja osavuosikatsauksia.
Suhtautuminen opintolainaan suopeampaa
Parinkymmenen viime vuoden ajan suurin osa opiskelijoista on pyrkinyt välttämään opintolainan ottamista kaikin mahdollisiin keinoin. Nyt suunta on aivan toinen.
Opiskelijat ottavat lainaa nyt innokkaammin kuin koskaan ja opintolainakanta on lähes kaksinkertaistunut kymmenen viime vuoden aikana.
Kun vielä vuonna 2005 opintolainakanta oli noin 1,3 miljardia euroa, on se nyt noin 2,2 miljardia euroa. Kasvu on ollut tasaisen nousujohteista viiden viime vuoden aikana ja erityisen suurta parina viime vuonna.
– Opintolainakannan kasvussa näkyy vuonna 2011 alentunut korkotaso sekä se, että työssäkäynti opintojen ohella on vähentynyt. Viimeisen kahden vuoden aikana opintolainakanta on kasvanut huomattavan paljon, jopa 15 prosentin vuosivauhtia. Tämän takana on varmasti 2014 voimaan tullut opintolainahyvitys , sanoo ekonomi Markus Aaltonen Suomen Pankista.
Aaltonen arvioi, että suunta pysyy noususuuntaisena lähivuosinakin.
– Kasvu on varmasti vähintään samansuuruista kuin kahtena viime vuotena.
Samalla kun yhä useampi opiskelija nostaa opintolainaa ovat myös lainasummat kasvaneet. Kun vielä vuonna 2005 keskimääräinen opintolainapotti lainaa ottaneella opiskelijalla oli keskimäärin alle 4 500 euroa, on se nyt yhtä opintolainaa nostanutta kohden yli 6 000 euroa. Vaikka suomalaisopiskelijat ottavat opintolainaa yhä hanakammin, ovat opiskelijoidemme lainasummat kuitenkin verrattain pieniä muihin Pohjoismaihin verrattuna.
– Keskimääräiset lainamäärät ovat nousseet useammastakin syystä, tässä on tullut esimerkiksi kymmenen vuoden aikana useampi opintolainan enimmäismäärän korotus. Selvää on, että yhä useammalla nuorella on yhä suurempi opintovelka, toteaa Kelan opintotukiryhmän vastaava suunnittelija Ilpo Lahtinen.
Tikittääkö tulevaisuudessa opintolainapommi?
Lainanottaminen lisääntynee tulevaisuudessa entisestään. Hallitus päätti viime keväänä leikata opintotukea ja kasvattaa opintolainan osuutta opintotuesta. Yhdellä opiskelijalla voi olla opintolainaa uudistuksen jälkeen jopa 30 000 euroa. Vielä toistaiseksi asiantuntijat eivät ole huolissaan kasvavasta lainataakasta.
– Vielä opintolainakannan kasvusta ei tarvitse olla huolissaan. Jos sitä vertaa esimerkiksi vaikkapa asuntolainakantaan, joka on 93 miljardia euroa, niin koko kansantalouden kannalta se ei ole vielä kauhean paljon.
Kelan opintotukiryhmän vastaava suunnittelija Ilpo Lahtinen näkee, että muutaman kymmenen tuhannen euron lainamäärä on tavanomainen summa opiskelijoilla tulevaisuudessa. Lahtisen mukaan lyhyellä tähtäimellä huoleen ei ole syytä, mutta pidemmällä aikavälillä esimerkiksi korkotason muutoksia on vaikea ennustaa.
– Kukaan ei voi tietää mihin suuntaan korkotaso kehittyy ja mitä tapahtuu työllisyystilanteelle, mennäänkö entistä huonompaan suuntaan vai parempaan suuntaan. Historian opetukset ovat olleet aikanaan ne, että lainajärjestelmästä on pyritty Suomessa eroon sen takia, että sen kustannukset ovat olleet liian suuret sekä yhteiskunnalle että yksilölle.
Lahtinen kuitenkin huomauttaa, että opiskelijan kyky maksaa laina takaisin riippuu paljon siitä, miltä alalta hän valmistuu.
– Siinä kohdassa eri koulutusalat ovat eriarvoisessa asemassa. On aivan eri asia ruveta maksamaan 20 000 tai 30 000 euron lainaa, jos olet juristi kuin verrattuna siihen kun olet humanisti tai vaikkapa kirjastotyöntekijä. Jos työllisyystilanne jatkuu huonona, niin ei ole kovin motivoivaa velkaantua päätyäkseen työttömäksi.
Tämän päivän opintotuki on Lahtisen mukaan pahassa kriisissä.
– Opintotuki ei täytä ollenkaan sitä perustehtävää eli opiskeluajan toimeentulon turvaamista. Jokainen ymmärtää, että vaikka nostaa sen lainan, niin se ei riitä korkeakouluopiskelijalla elämiseen.
Lahtinen toivoo, että kymmenen vuoden päästä päätöksiä olisi tekemässä nykyistä rohkeammat päättäjät, jotka panostaisivat opiskelijoiden toimeentuloturvaan tämän hetkistä enemmän.
– Opintotukijärjestelmän muuttaminen tuntuu menevän kymmenen vuoden sykleissä. Toivon, että aallonpohja on nyt saavutettu tämän lainapainotteisen opintotukijärjestelmän suhteen ja muutaman vuoden päästä pintaan nousevat jälleen 1990-luvun vanhat ajatukset opintorahapainotteisesta tukijärjestelmästä, Lahtinen miettii.
Isoissa yliopistomaakunnissa eniten lainaa
Alueellisesti vertailtuna opintolainaa otetaan tasaisesti ympäri Suomen. Suurissa yliopistomaakunnissa opiskelijat nostavat kuitenkin opintolainaa jonkun verran enemmän kuin pienissä kaupungeissa.
Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa, Pirkanmaalla, Keski-Suomessa ja Pohjois-Pohjanmaalla yhdellä opintolainaa nostaneella opiskelijalla on lainaa keskimäärin yli 6000 euroa. Näissä maakunnissa keskimääräinen lainasumma on noussut kymmenessä vuodessa noin kahdella tuhannella eurolla.
Myös pienemmissä maakunnissa keskimääräinen lainasumma opintolainaa ottanutta kohden on kasvanut reilulla tuhannella tai jopa kahdella tuhannella eurolla.
– Tähän on kaksi selkeää syytä. Opintotuen nykyinen määrä ei yksinkertaisesti riitä, kun taas pienemmillä paikkakunnilla opintotuki laina mukaan lukien saattaa riittää jopa siihen päivittäiseen elämiseen, sanoo Ilpo Lahtinen Kelasta.
Sekä nais- että miesopiskelijat ottavat tasaisesti yhtä paljon lainaa kaikissa maakunnissa.
– Näkemykseni on, että naiset ja miehet käyttävät yhtä usein opintolainaa. Näyttäisi kuitenkin siltä, että miehet ottavat rohkeammin opintolainaa ja naiset ehkä käyttävät siinä enemmän harkintaa. Naisilla on keskimäärin vähemmän lainaa kuin miehillä, sanoo Lahtinen.
