Kuluttajaliiton johtava lakimies Tuula Sario arvioi, että korkeimman oikeuden (KKO) ratkaisu verkkopankkitunnukseen liittyvän käyttäjätunnuksen ja avainlukulistan erillään säilyttämisestä on ongelmallinen kuluttajien kannalta.
KKO:n mukaan verkkopankkitunnuksen huolellinen säilyttäminen edellyttää, että käyttäjätunnus ja avainlukulista eivät saa olla toisten henkilöiden tiedossa tai helposti löydettävässä paikassa.
Korkein oikeus antoi perjantaina tuomion, jonka mukaan nainen oli toiminut huolimattomasti verkkopankkitunnuksensa suhteen ja siten vastuussa miehensä ottamasta kulutusluotosta, jonka mies oli ottanut luvattomasti vaimonsa verkkopankkitunnuksilla.
KKO:n mukaan huolellisena menettelynä voidaan yleensä pitää esimerkiksi sitä, että tunnistusvälinettä säilytetään lompakossa ja tunnuslukua kotona lipaston laatikossa.
Sarion mielestä on hieman keinotekoista ajatella, että kotioloissa tunnistusvälineen säilyttäminen lompakossa olisi jotenkin turvallisempaa kuin sen säilyttäminen vaikka kaapissa.
Petollinen perheenjäsen voi käydä lompakolla
Sario arvioi, että petollisessa tarkoituksessa oleva puoliso, lapsi tai joku muu voi halutessaan ottaa tunnistusvälineen lompakosta ja yhdistää sen käyttäjätunnukseen.
– Rajanveto siitä, mikä on se riittävän turvallinen paikka, niin tässä ei kyllä tule kuluttajalle mitään osviittaa siitä, Sario sanoo.
Sarion mielestä KKO:n ratkaisun perusteella on epäselvää, että jos verkkopankin kahta tunnistautumisvälinettä säilytetään kotona, niin pitääkö ne piilottaa kaikilta perheenjäseniltä.
Esimerkiksi lukitun säilytyspaikan hankkiminen ei ole Sarion mielestä nykyaikana järkevää, koska verkkopankin tunnuslukuja tarvitaan päivittäin tunnistautumiseen erilaisissa verkkopalveluissa.
– Ilmeisesti perinteinen vanha rintaliivimenetelmä naisilla, että tunnuslukulista tissiliiveihin, niin sillä mennään. Miesten pitää varmaan ommella piilotasku kalsareihin tai joku muu sellainen, Sario nauraa.