"Hitlerin natsi-Saksa vastasi haavettani ihanneyhteiskunnasta. Aate ei kaivannut lisäyksiä tai poistoja, ja ihanneyhteiskunnassani Kolmannen valtakunnan natsismia harjoitettaisiin prikulleen.
Olin yhä enemmän myös sitä mieltä, että natsit olivat tehneet oikein poistaessaan julmilla menetelmillään epätoivotut ihmiset yhteiskunnasta. Epätoivottuihin ihmisiin laskin mukaan juutalaiset, ulkomaalaiset ja oikeastaan kaikki, jotka eivät vastanneet natsien kuvaa täydellisestä ihmisestä"
(Ote Esa Holapan kirjasta Minä perustin uusnatsijärjestön)
Kun Esa Holappa ajatteli näin, hän oli parikymppinen vannoutunut uusnatsi, joka verkostoitui määrätietoisesti Euroopan ja Yhdysvaltojen merkittävien kansallissosialistien kanssa. Vuosia myöhemmin hän oli perustamassa Suomen Vastarintaliikettä, väkivaltaista suomalaista uusnatsijärjestöä.
Nyt Holappa on 31-vuotias, naimisissa kiinalaisen naisen kanssa, ja rohkaisee muita jättämään rasismin ja vihan.
– Viha on äärimmäisen kuormittava, estävä tunnetila. Mutta vihasta on hyvä päästä keskustelemaan. On selvitettävä mitä vihaa ja miksi, on koitettava purkaa vihaa positiivisin keinoin.
Holappa jaksaa kuunnella, koska hän on kulkenut tien ulos vihasta vasta hiljattain. Holappa jätti uusnatsismin taakseen vuonna 2014, uhrattuaan sille 15 vuotta elämästään. Lue Holapan elämästä kertova syvähaastattelu täältä.
"Pyrimme katkaisemaan vihan ja väkivallan kierteen"
Tänä päivänä Holappa on yksi Suomen ensimmäisen Exit Radinet-hankkeen kokemusasiantuntijoista. He kuuntelevat ja neuvovat niitä, jotka ovat jo kerran radikalisoituneet, ja rohkaisevat eroon ääriliikkeistä.
– Minulla on pitkä uusnatsitausta ja olen kertonut elämästäni uusnatsina julkisesti. Ehkäpä se herättää luottamusta näissä henkilöissä, Holappa tuumaa.
Keväällä työnsä aloittanut Exit Radinet on kehittelyasteella. Toistaiseksi siihen on ottanut yhteyttä 12 henkilöä, joista neljän kanssa on käyty keskusteluja. Kaikki ovat olleet nuoria miehiä, joita viehättää kansallissosialismi tai Isiksen kaltainen uskonnolla perusteltu terrorismi.
– He ovat hankalassa tilanteessa olevia henkilöitä, jotka haluavat tehdä elämänmuutoksen. Riippumatta siitä, onko ekstremismi perusteltu uskonnolla tai politiikalla, niin lähtökohdat on melko samanlaisia, sanoo Radinetin projektikoordinaattori Oussama Yousfi.
Ääriliikkeitä yhdistää väkivallan hyväksyminen toimintamuotona ja eristäytyminen yhteiskunnasta. Siihen, miksi joku radikalisoituu, ei ole yhtä vastausta.
– Jotakin (uusnatsia) voi kiinnostaa aatteen ideologinen puoli, toista viehättää liikkeen ryhmätoiminta. 90-luvun ja 2000-luvun alun natsistisessa skinheadliikkeessä oli paljon entisiä huostaanotettuja lapsia, päihdeongelmaisia, Holappa avaa.
Radinetin tarjoama apu voi olla hyvin käytännönläheistä, kuten asunnon etsimistä, tai työhakemusten ja tukikaavakkeiden täyttöä. Sen lisäksi se on Holapan kaltaisten entisten uusnatsien tarjoamaa luottamuksellista ja vapaaehtoisuuteen perustuvaa vertaistukea.
– Kenenkään ajatuksia ei voi kieltää. Sen sijaan voi tarjota koulutusta ja vastakkaisia näkemyksiä. Jos joku olisi haastanut ajatuksiani kun olin 18-vuotias uusnatsi, siitä olisi ehkä ollut apua minullekin.
Tämä on sovitustyötä. Entinen uusnatsi Esa Holappa.
Asiakkaina on ollut myös Lähi-idän kriisialueille matkanneita ja sieltä palanneita. Yousfin mukaan he eivät ole osallistuneet terroristisiin tekoihin, mutta apua tarjotaan myös vankeustuomiota istuville.
– Tehtävämme ei ole tutkia ja tuomita. Jos joku kertoo suunnittelevansa murhaa, laki totta kai velvoittaa meitä kertomaan siitä. Mutta emme ole viranomaisten tiedustelukanava. Me pyrimme katkaisemaan vihan ja väkivallan kierteen, Yousfi sanoo.
Siinä on myös onnistuttu, projektikoordinaattori sanoo.
– Parasta työssä on palaute. Kun joku sanoo, että Radinetin kautta on palautunut usko ja luottamus ihmisiin.
Entinen uusnatsi ei kannata Suomen Vastarintaliikkeen kieltämistä lailla
Uskonnollisen tai poliittisen ääriliikehdinnän ikävät seuraukset tunnetaan hyvin. Radikalisaatiota ennaltaehkäisevä työ saa kuitenkin niukasti huomiota, verrattuna esimerkiksi siihen kuinka paljon virkavallan tulisi valvoa, tai puuttua ääriliikkeiden toimintaan. Esimerkiksi Asemanaukion tapahtumien jälkeen moni vaati Suomen Vastarintaliikkeen kieltämistä.
Valtakunnansyyttäjävirasto ei uusnatsiliikkeen kieltämistä kannata. Ei myöskään entinen uusnatsi Esa Holappa.
– SVL:n kieltäminen lailla ei ratkaise ongelmaa.
Saksassa uusnatsistinen liikehdintä on historian vuoksi ollut voimakkaasti kriminialisointia. Se on saattanut johtaa haluttua päinvastaisiinkin tuloksiin, Holappa tuumaa. Tästä syystä Saksan kansallissosialistisen NPD-puoleen kieltäminenkin on toistaiseksi jäänyt toistuvan pohdinnan kohteeksi.
– Silloin voisi käydä niin, että puolueessa mukana olevat väkivaltaiset uusnatsit vain menisivät maan alle.
Suomessa ääriliikehdintä on toistaiseksi pientä, vaikka Vastarintaliike onkin pyörinyt tiiviisti uutisotsikoissa. Ranskassa tai Tanskassa tapahtuneiden uskonnolla perusteltujen terroritekojen kaltaisia tragedioita ei maassa vielä ole.
Suomella on hyvä paikka oppia muiden maiden Exit-työssä tehdyistä virheistä, sanoo projektikoordinaattori Yousfi. Niihin lukeutuvat esimerkiksi vähemmistöjen leimaaminen islamististen ääriliikkeiden tukemisesta.
– On tehty kotietsintöjä ja kuulusteltu ihmisiä ennen kuin on kunnolla selvitetty heidän taustojaan. Kohta koko naapurusto tietää, että joku on syytettynä. Tämä synnyttää vihaa poliisia, ja koko järjestelmää kohtaan. Se on pahinta mitä voi tehdä, sillä poliisin tulee säilyä helposti lähestyttävänä.
Samasta syystä Radinetkin on järjestövetoista, eikä valtion virkamieskoneiston pyörittämää toimintaa, vaikka yhteistyö sisäministeriön kanssa onkin tiivistä.
– Nämä ihmiset tarvitsevat jonkun puolueettoman ja ulkopuolisen tukea. Sellaisen, joka ei istu minkään tukirahojen päällä, eikä voi määrätä sakkoja, Yousfi sanoo.
Terrorismia ennaltaehkäistään pikkusummilla
Jos radikalisaatiota ennaltaehkäisevän työn saama huomio on pientä, niin on rahoituskin. Esimerkiksi Radinetia pyöritetään tämä vuosi Raha-automaattiyhdistykseltä saadun 155 000 euron voimin. Tulevalle vuodelle haettava tukisumma on lähes kaksinkertainen, mutta sen saaminen on epävarmaa.
Projektikoordinaattori Yousfin mukaan tavoitteena on kuitenkin vakiinnuttaa ja kasvattaa toimintaa. Se tarkoittaisi, että projektissa olisi nykyisen kahden työntekijän lisäksi palkattuja mentoreita, kuten pätevän uskonnollisen koulutuksen saaneita imaameja, jotka voisivat tarjota vaihtoehdon radikaalisaarnaajan islamintulkinnalle.
Kokemusasiantuntijatkin tarjoavat korviaan ja neuvojaan palkkiotta. Niin myös Esa Holappa.
– Tämä on sovitustyötä.