Keskimäärin kotitalouden vuodessa saamien palvelujen ja etujen arvo on tuhansia euroja suurempi kuin sen maksamat verot.
Kotitaloudet maksavat vuodessa keskimäärin lähes 12 000 euroa veroja ja muita pakollisia maksuja palkasta ja eläkkeestä. Saamapuolelle kertyy koulutusta, terveydenhoitoa, sosiaalipalveluita, eläkkeitä ja sosiaalisia etuja yhteensä noin 21 500 euron arvosta.
Näin kotitalous siis nettoaa keskimäärin 9 500 euroa.
Isot ostokset, isot verot
Tilastokeskus on myös laskenut, kuinka paljon eri väestöryhmät maksavat välillisiä veroja eli esimerkiksi ostosten yhteydessä maksettavaa arvonlisäveroa. Kun välillinen verotus otetaan huomioon, keskimääräisen kotitalouden saama etu pienenee neljään tuhanteen euroon.
Mutta miten on mahdollista saada yhteiskunnalta enemmän kuin mitä sille maksetaan? Tilastokeskuksen yliaktuaari Mira Kajantie muistuttaa, että muutkin kuin kotitaloudet maksavat veroja.
– Kotitalouksien maksamien verojen ja maksujen lisäksi yhteiskunnalla on muitakin tuloja, kuten omaisuustulot ja yritysten maksamat verot ja työnantajamaksut. Viime vuosina on otettu myös lainaa.
Eläkeläinen plussalla, lapsiperhe miinuksella
Kotitaloudet siis nettoavat keskimäärin, mutta eri väestöryhmien välillä on suuria eroja.
Moni pitää eläkkeitä ”omana rahana”, mutta virallisessa tilastoinnissa eläkkeet luetaan sosiaaliturvaan. Siitä seuraa, että eniten plussalle jäävä väestöryhmä on yli 65-vuotiaat pariskunnat. He saavat yhteiskunnalta vuodessa 28 000 euroa enemmän kuin maksavat tulo- ja kulutusveroja yhteensä.
Eniten miinukselle jäävät sellaiset kahden huoltajan perheet, joissa lapset ovat 13–17-vuotiaita. He maksavat keskimäärin lähes 17 000 euroa enemmän kuin saavat.
Pitkää miinusta selittää se, että kahden huoltajan lapsiperheet ovat suuria kotitalouksia ja kuluttavat enemmän kuin monet muut ryhmät. Siksi kulutusveroja kertyy myös enemmän kuin muille kotitalouksille.
Elämänkaari tasoittaa
Vertailuja tehtäessä on muistettava, että ihmisten asema muuttuu elämän mittaan ja enemmistö on jossain vaiheessa saaja, mutta toisena hetkenä maksaja, Kajantie muistuttaa.
Lisäksi on hyvä pitää mielessä, että hyvinvointipalvelut ja tulonsiirrot ovat vain osa kokonaisuutta. Veroilla ja maksuilla kustannetaan myös paljon muita yhteisiä asioita, esimerkiksi poliisi, pelastuslaitos, tiestö, maanpuolustus, puistot ja virkistysalueet.
Aineisto koskee vuotta 2012, jolta ovat peräisin tuoreimmat kulutustutkimuksen tiedot. Uusi tutkimus on käynnissä ja päivittää tietoja ensi vuoden lopussa. Kajantien mukaan on vaikea ennakoida, miten luvut tulevat muuttumaan.