Ero edellisten eduskuntavaalien tunnelmaan ja viranomaisten varautumistasoon näkyy sekä suomalaisissa puolueissa että vaaliorganisaatioissa.
Havahtuminen internetin trollien mahtiin tapahtui Suomessa Yhdysvaltain presidentinvaalien jälkeen 2016, tai viimeistään Ranskan presidentinvaaleissa 2017, kun toinen ehdokkaista, nykyinen presidentti Emmanuel Macron, joutui massiivisen hakkerointikampanjan kohteeksi.
– Neljässä vuodessa on havaittu konkreettisesti, että sosiaalista mediaa pystytään käyttämään epäasialliseen vaalivaikuttamiseen, toteaa oikeusministeriön (OM) vaalijohtaja Arto Jääskeläinen.
Tuore isku tehtiin perjantaina Saksassa, kun poliitikkojen hakkeroituja henkilötietoja levitettiin Twitterissä.
Pienpuolueetkin kutsuttu some-kurssille
Nyt tietoa somen uhkista ja mahdollisuuksista jaetaan OM:n vetovastuulla äänestäjille, vaaliviranomaisille ja puolueille monen ministeriön yhteistyöllä.
Esimerkiksi tulevana tiistaina oikeusministeriö järjestää aiheesta laajan seminaarin, ja parin viikon päästä jokaiselle 19 rekisteröityneelle puolueelle informaatiovaikuttamiseen ja turvallisuuteen keskittyvän kurssin.
Eduskuntapuolueilla on lisäksi erikseen mahdollisuus opastukseen kahdenvälisesti OM:n työryhmän asiantuntijoiden kanssa.
Tarkoituksena on opastaa tunnistamaan valeuutisia, masinoituja joukkoviestejä, ja estämään vihamielisiä vaikuttamisyrityksiä.
– Ehdokkaiden ja puolueiden pitää pitää kyberturvallisuusasiansa kunnossa. Kun viestejä välitetään mediassa ja somessa, (huolehditaan), että oma media pysyy omana, ettei sitä kaapata muiden haltuun, sanoo erikoistutkija Antti Sillanpää valtioneuvostoa avustavan Turvallisuuskomitean sihteeristöstä.
Perimmäinen iso teema varautumisessa on luottamus ja sen säilyttäminen.
– Demokratia on yhteiskuntamme perusta. Jotkut voivat alkaa heittää epäilyksen siemeniä siitä toimiiko järjestelmä, se tässä on se uhka, Sillanpää summaa.
Näin voisi käydä esimerkiksi tilanteessa, jossa ääntenlaskenta viivästyisi, ja yhtäkkiä somessa yritettäisin hyödyntää tilannetta huhujen lietsomiseen, tai koko vaalituloksen kyseenalaistamiseen.
Silloin pitäisi pitää pää kylmänä. Sillanpää muistuttaa, että vaikka somessa pyörisi digimyrsky, jokainen ääni lasketaan, käsin.
– Oikeusministeriö ja edeltäjänsä ovat luotettavasti hoidelleet vaaleja 110 vuotta. Haluamme varmistaa, että kansalaisten luottamus pysyy, vaikka digitaalinen toimintaympäristö sinkoilisi eripuraisuuksia.
Vihreät ja kokoomus lisäävät somevalmennusta
Useimmissa puolueissa somekohut ja ikävät vaikuttamisyritykset ovat tuttua tavaraa. Vuoden 2018 presidentinvaalien alla vihreiden ehdokas Pekka Haavisto sekä valitsijayhdistyksen ehdokas Sauli Niinistö kertoivat, että heidän kampanjoidensa some-tileille näytti ilmestyneen tuhansia anonyymeilta "boteilta" vaikuttavia seuraajia.
Informaatiovaikuttaminen on kokoomuksen ohjelmapäällikön Antti Vesalan mukaan eduskuntaehdokkaiden valmentamisessa entistä enemmän esillä.
– On selvää että sähköisen ympäristön ja sosiaalisen median merkitys on suurempi kuin aikaisemmin ja se täytyy ottaa kattavasti huomioon. Lähtökohta on, että omat järjestelmät ja laitteiston tietoturva ovat ajan tasalla, Vesala sanoo.
– Meidän alustoilla ei sallita keskustelua jossa panetellaan kansanryhmiä tai muuten käytetään hyökkäävää aggressiivista kieltä tai lainvastaisia ilmaisuja, sekin kuuluu normaaliin toimintaan tänä päivänä, Vesala sanoo.
Myös vihreissä etenkin uusien ehdokkaiden perehdytyksessä valeuutisten ja informaatiokampanjoinnin kohteeksi joutumisen riskit huomioidaan entistä enemmän, sanoo puoluesihteeri Lasse Miettinen.
– Ilman muuta siihen laitetaan enemmän paukkuja. Tällaiset ilmiöt ovat tulleet jäädäkseen.
Ykköskeino on Miettisen mukaan se, että varautuu reagoimaan välittömästi kaikkeen, mitä kampanjoinnista eteen tulee. Toinen on: Älä ruoki trollia.
– Lokakampanjat tähtäävät siihen, että niistä puhutaan, ja se kaikki ruokkii trollia.
– Keskeistä on että kun demokratiaa yritetään horjuttaa, me ei mennä siihen mukaan, Miettinen sanoo.
Haamuseuraajia ei kokoomuksen Vesalan tai vihreiden Miettisen mukaan ole ehdokastileillä näkynyt, ainakaan vielä.
– Tätä pidetään kuitenkin silmällä siltä varalta, että jotain tämäntyyppistä taas nousee, Vesala sanoo, ja lisää, että valeseuraajien määrää on saattanut karsia sekin, että Twitter yhtiönä on kiinnittänyt niiden seulomiseen huomiota.
Perussuomalaisten ehdokkaita suljettiin Facebookista
Twitterin lisäksi Facebook on ollut aktiivinen vaalivaikuttamisessa. Perussuomalaisten poliittisen suunnittelijan Riikka Purran mukaan itsenäisyyspäivän tienoilta alkaen puolueen jäseniä ja vaaliehdokkaita on "bännätty" Facebookista, eli tilien käyttöoikeus on jäädytetty vaihtelevaksi ajaksi.
– Meillä on hyvin erilainen lähestyminen siihen, minkälaiset tahot meidän kampanjaan pyrkivät vaikuttamaan: pääasiassa se on Facebook, Purra sanoo.
Tilejä hänen mukaansa suljettu yhteensä kymmeniä.
– Tätä on ollut jonkin verran aina, mutta nyt se on ehdottomasti kiihtynyt, ja se kohdistuu nimenomaan eduskuntavaaliehdokkaisiin.
Perussuomalaiset ovat myöntäneet käyttävänsä politikoidessaan kovaa kieltä, mutta näitä tapauksia yhdistää Purran mukaan se, ettei jäädyttämiselle löydy perustelua. Sellainen olisi esimerkiksi vihapuhe, rasismi tai muu palvelun käyttäjäsääntöjen rikkominen.
– Syyt ovat välillä aivan hullunkurisia, kyse ei ole vihapuheesta. Esimerkiksi puheenjohtajan (Jussi Halla-ahon) poustausten jakamisesta voi tulla bänniä, Purra ihmettelee tapauksia.
FB tapasi Suomen poliittisia puolueita
Facebookin aktiivisuudesta kertoo Purran mukaan sekin, että FB:n Tukholman toimiston yhteyshenkilö tapasi suomalaisia puolueita syksyllä Ruotsin eduskuntavaalien jälkeen.
Saman vahvistavat kokoomuksen Antti Vesala ja vihreiden Lasse Miettinen.
– Tapaamisen teemana juuri demokraattisen prosessin turvaaminen. Oli hyvä ja hyödyllinen tapaaminen, Miettinen sanoo.