Mikä valotaiteessa villitsee suomalaisia? Tokiolaisen teamLabin valoteokset synnyttivät Lasipalatsin Amos Rexin avajaisnäyttelyyn neljän tunnin jonot. Lux Helsinki -valotaidetapahtumaan osallistuu vuosittain noin puoli miljoonaa katsojaa.
Valotaiteen käyttövoima on arvatenkin pimeys, sitä kun meillä on liiankin kanssa. Hieman samoin kuin sokeiden valtakunnassa yksisilmäinen on kuningas, pimeyden keskellä valotaide voi olla todella kohottava ja toivoa tuova kokemus.
Ja nyt sitä on taas tarjolla verkkokalvojen täydeltä.
Viisipäiväinen valotaidefestivaali Lux Helsinki alkoi lauantaina Helsingin keskustassa illan pimettyä. Tämänvuotinen Lux Helsinki on järjestyksessään jo kymmenes.
Tapahtuma keskittyy Helsingin keskustaan Kansalaistorilta Töölöön. Reilut pari kilometriä pitkän reitin varrella on 12 kohdetta, ja kaikkiaan koko festivaalissa on esillä liki 30 valotaideteosta. Tämänvuotinen tapahtuma laajenee myös Kaapelitehtaalle ja Espoon Hanasaareen.
Teoksissa käytetään valoa ja videota monipuolisilla ja mielikuvituksellisilla tavoilla, joissa valon leikin, liikkeen ja kertoman liikkeelle paneva voima voi olla katsoja itse, painovoima tai vaikka mekaanisesta rasituksesta hohtava panssarisiimalevä. Kantaa teokset ottavat ihmisoikeuksiin, ilmastonmuutokseen ja vaikka tekoälyyn.
Seuraavaksi muutama festivaalin ohjelmasta tehty poiminta teoksista (numero viittaa reitin numeroituihin teoksiin):
1. Mikko Kunnarin The End of the Digital New Age on abstrakti videoteos, joka pohtii tekoälyjen olemassaoloa ja elämää yhteiskunnassa. Teos ottaa harvapikselisen mainosnäytön haltuunsa ja käyttää sitä eri tavalla sytyttelemällä ledipikseleitä yksitellen. Sanomatalon mainosnäyttö muuttuu kritiikiksi kaupungeissa olevalle roskavalolle.
5. Immanuel Paxin videotaideteos TRESPASSING onkritiikkiä sille, kuinka turvallisuuden nimissä ollaan valmiita rajoittamaan sanan- ja mielipiteenvapauden kaltaisia ihmisoikeuksia aidoin ja muurein. Teoksessa projektori heijastaa Finlandia-talon seinään minimalistista videokuvaa, jossa metalliaidan palaset muuttuvat pois lentäviksi linnuiksi.
9. Zach Liebermanin Reflection Studies -installaatio antaa mahdollisuuden luoda itse taidetta valoilla ja varjoilla. Kävijä saa päästää luovuutensa valloilleen suurella valopöydällä, josta liike ja kuviot siirtyvät seinälle heijastettavaan projisointiin. Jokainen tekee teoksesta oman näköisensä.
10. Ivo Schoofsin Large Pendulum Wave koostuu viidestätoista eri mittaisesta heilurista. Kun teoksen heilurit päästetään irti yhtä aikaa ja jokainen niistä liikkuu eri tahtiin omaa liikerataansa, syntyy alituisesti muuttuva valon liike.
12. Ghiju Díaz de Léonin Shelter Seekers -teoksen inspiraationa ovat uhanalaiset monarkkiperhoset, joiden vaellus Pohjois-Amerikan ja Meksikon välillä on vaarantunut. Kansallismuseon julkisivu esitetään teoksessa paikkana, josta perhoset löytävät suojan.
15. Kaapelitehtaalla Fern Orchestra -kollektiiviin (Markus Heino, Vespa Laine ja Conny Sjöqvist) Breath on biovaloteos, jossa panssarisiimalevä (Alexandrium ostenfeldii) aiheuttaa bioluminesenssin ilmiön, kun siihen kohdistuu mekaaninen rasitus. Levä ei ole silmälle näkyvä, mutta sen valoilmiö on. Mikrolevät tuottavat puolet maapallon hapesta.