Miksi ihmisen pitäisi tehdä tylsiä ja rutiininomaisia kirjauksia tai hakuja tietokoneella, jos robottiohjelma voi hoitaa ne ihmisen puolesta? Ei pitäisikään, sanoo London School of Economicsin (LSE) teknologiatyön ja globalisaation professori Leslie Willcocks.
– Ohjelmistorobotit vapauttavat ihmisiä kiinnostavampiin ja ennen kaikkea tärkeämpiin tehtäviin. Käyttäjät ovat vain tyytyväisiä siihen, että robotti hoitaa tylsät rutiinityöt, alan tunnetuimpiin tutkijoihin kuuluva ja jopa "ohjelmistorobotiikan paaviksi" kutsuttu Willcocks kertoo Ylelle.
Willcocks vieraili keskiviikkona Helsingissä Digital Workforce -yrityksen seminaarissa. Koolla oli yli 150 kiinnostunutta, mikä kertoo aiheen kuumuudesta. Alan maailmanlaajuiseksi markkinaksi arvioidaan tällä hetkellä noin kaksi miljardia euroa, mutta nousukiito on vasta alussa: kasvuksi ennustetaan 2020-luvulle asti yli 60 prosenttia vuodessa.
Ala on rantautunut myös Suomeen. Kokeiluja tekevät muun muassa pankkikonserni Nordea, muutamat sairaanhoitopiirit ja valtion talous ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Palkeet. Nordean robotiikkakonseptin omistaja Tuomo Sievilä kuvaa ensikokemuksia hyviksi ja alaa "erittäin kiinnostavaksi".
Ohjelmistorobottien ympärillä pyörii Willcocksin mukaan joko "massiivista hypetystä" tai "elokuvamaisia kauhuskenaarioita". Willcocks selvitti Ylelle, miksi kumpikin näkökulma on väärä.
Kauhuskenaario: "Terminator 6"
Willcocks kutsuu kauhuskenaariota nimellä Terminator 6.
– Se kuvaa mielestäni hyvin kriitikoiden maalaamaa täyttä dystopiaa, joissa koneet ottavat vallan ihmisiltä.
Willcocks muistuttaa, että ohjelmistorobotiikassa ei ole lainkaan kyse fyysisistä roboteista vaan koodinpätkistä, jotka hoitavat tarkasti määriteltyjä ja annettuja tehtäviä ihmisen puolesta.
Kauhuskenaarioon liittyvät massairtisanomiset, joissa koneet tekevät ihmistyön tarpeettomaksi.
– Emme ole löytäneet tutkimuksissamme merkkejä siitä, että ihmistyöstä tulisi tarpeetonta. Päinvastoin, ohjelmistorobotiikka korvaa vain osan yhden ihmisen työstä. Tämä tarkoittaa vapautusta tylsistä rutiinitehtävistä aikana, jona tietotyön määrä on lisääntynyt räjähdysmäisesti, Willcocks sanoo.
Kauhuskenaarioon liittyy myös pelko siitä, että yritykset ja osakkeenomistajat ajavat muutosta maksimoidakseen voittonsa. Willcocks uskoo "kolminkertaiseen win–win-tilanteeseen".
– Toki kustannussäästöt ovat työnantajan etu. Mutta toinen etu on laadun paraneminen asiakkaan näkökulmasta ja kolmas se, että työntekijät ovat tyytyväisempiä.
"Massiivista hypetystä"
Willcocksin mukaan tietotyön automatisoinnilla ei ole lähivuosina järisyttävää vaikutusta työntekoon, vaikka hype ja kasvuluvut ovat suuria. Ala kasvaa, mutta siivuittain: ohjelmistojen käyttöä lisätään vähä vähältä sen mukaan, mihin niiden koetaan sopivan.
Jotkut ovat toivoneet, että halpatyövoiman maihin ulkoistettuja rutiinityöpaikkoja saataisiin robotiikalla takaisin omiin maihin. Tämä ei toteudu, Willcocks sanoo.
– Prosessit voivat kyllä palata, mutta työpaikat eivät.
Pelkkiä ruusuisia puheita rutiinityön poistumisesta ja jokaisen työn laadun paranemisesta ei myöskään kannata kuunnella. On varmaa, että robotit vievät työpaikkoja, eivätkä kaikki noin vain siirry "luovempiin töihin".
– Arvioimme, että kahtakymmentä katoavaa työpaikkaa kohden syntyy työn uudelleenjaon ansiosta kolmetoista uutta. Mutta seitsemän työpaikkaa katoaa, Willcocks sanoo.
Willcocks unohtaisi työn romantisoinnin. Kun kone voidaan laittaa tekemään jotain, sen estämistä on hankala perustella.
– Työn määrä on lisääntynyt ja lisääntyy edelleen hurjaa tahtia. Robotiikka auttaa siinä, että kaikki se saadaan ylipäätään tehtyä.