Nelihenkinen ammattikalastajien porukkaa laskee veneet vesille aamuvarhaisella Suuri-Onkamon rannalla. Ryhmän tavoitteena on nostaa viikon aikana 18 tonnia särkikaloja ylös vedestä. Määrä vastaa noin 12 keskiverto henkilöauton painoa.
– Tämä on vesistön kunnostustyötä. Kun särkikaloja poistetaan, veden laatu paranee ja kalastorakenne muuttuu. Esimerkiksi muikkukanta elpyy, sillä särkihän on muikun mädin syöjä, kalastusporukan vetäjä Tarmo Tolvanen kertoo.
Sopivia särkiparvia paikallistetaan veneilemällä ympäri järveä ja tutkimalla luotainta. Kun sopiva paikka löytyy, nuotta heitetään veteen ja pian se kerätään pois täynnä saalista.
Verkkoihin tarttuu yhdellä nostokerralla kolmesta yhdeksään tonnia kalaa.
– Tavoitteena on yleensä saada yksi tai kaksi veneellistä päivässä. Tämä on helppoa, kun sen osaa. Tosin me olemme harjoitelleet 25 vuotta, Tolvanen naurahtaa.
Rehevöityminen kuriin
Suomen ympäristökeskuksen arvioiden mukaan maan joka noin neljäs yli 100 hehtaarin kokoinen järvi kärsii rehevöitymisestä. Rehevöityminen aiheuttaa muun muassa rantojen limoittumista ja levien määrän kasvua.
– Ongelmia on selkeästi myös pienemmissä alle sadan hehtaarin maatalouspainotteisissa järvissä, kehittämispäällikkö Seppo Hellsten Suomen ympäristökeskuksesta sanoo.
Hellsten kehuu hoitokalastusta tehokkaana keinona rehevöitymisen torjumisessa. Lisäksi se on usein halvempaa ja varmempaa kuin esimerkiksi järvien ruoppaaminen.
– Särkikalojen poistamisen myötä vesistön ravintoketjussa eläinplanktonin syöjien määrä vähenee. Näin eläinplankton pääsee hyödyntämään paremmin rehevöitymistä ilmentävää kasviplanktonia. Lopulta vesi kirkastuu, Hellsten kuvailee.