Hiukset ovat pitkät ja siniseksi värjätyt. Näyttävät korvakorut on tehty poron nahasta ja värikkäistä silkkilangoista.
Utsjoella syntynyt Hildá Länsman haluaa tuoda saamelaiskulttuuria esille modernilla tavalla. Siinä ulkonäkö on tärkeä – erityisesti yleisölle esiintyessä.
Tänään keskiviikkona hän pukeutuu saamenpukuun, gáktiiin. Siten hän kunnioittaa saamelaisten kansallispäivää.
Hildálle musiikki on keino kertoa omasta kulttuurista ei-saamelaisille.
– Sillä on iso merkitys. Haluan musiikin avulla lisätä ihmisten ymmärrystä, Länsman sanoo.
Yhdessä äitinsä, Ulla Pirttijärven kanssa hänellä on yhtye nimeltä Solju.
Saamelaismusiikin uusi aika
Hilda Länsman on nopeasti noussut nuorten saamelaismuusikoiden eturiviin. Hän sanoittaa ja säveltää Soljun kappaleet äitinsä kanssa. Heitä säestävät muun muassa Ismoa Alangon kokoonpainoista tuttu Teho Majamäki sekä HIMissä aiemmin vaikuttanut Janne Puurtinen.
Soljun musiikissa yhdistyy joikaaminen moderniin elektropoppiin.
– Tytär tekee uutta musiikkia ja minä edustan perinteisempää, Ulla Pirttijärvi sanoo.
Hän on pitkän linjan muusikko, joka muistetaan parhaiten 90-luvun Angelin tytöistä.
– Angelit merkitsi murrosta. Saamelaisten tekemässä musiikissa alkoi uusi aika. Musiikki alkoi kehittyä.
Soljun viime vuonna julkaistun albumin nimi Odda Áigodat tarkoittaa suomeksi uusia aikoja.
– On tärkeää, että saamelaisnuorille löytyy nykyisin omalla kielellä räpit, popit ja hevit kuten muissakin kulttuureissa, Pirttijärvi sanoo.
Räppäri joogaa ja ujosti joikaa
– Sama kysytkö poliitikolta vai poromieheltä: Musiikki on todella tärkeä asia. Se on sielun lääke.
Näin sanoo saamelainen rap-artisti Ailu Valle. Hän vastaa puhelimeen kotonaan Kettujoella Inarissa, missä on aloittamassa päivittäistä joogahetkeään.
Valle on tehnyt kaksi albumia ja kolmas ilmestyy ensi kesänä.
Esiintyessään hän keskittyy fiilikseen ja toivoo, että energinen esitys välittää kuulijoille hyvää oloa, vaikkei tämä kieltä ymmärtäisikään.
Siinä missä Amoc räppää inarinsaameksi, Valle pohjoissaameksi.
"Rap on työkalu, jolla saan niitä juttuja pihalle, mitä pään sisällä mietin." Ailu Valle
– Rap on työkalu, jolla saan niitä juttuja pihalle, mitä pään sisällä mietin. Se on ollut ilmaisukeino, joka itsellä toimii.
Musiikki on Ailu Vallelle keino ottaa kantaa, kertoa luonnon kunnioittamisesta ja saamelaiskulttuurin merkityksestä.
– Käsittelen ristiriitaa kahden maailman välillä. Pyrin tuomaan esille saamelaisen elämänfilosofian kauneutta ja perinteisen elämäntavan tärkeyttä. Samalla kritisoin länsimaisen järjestelmän varjopuolia ja mitä se tekee luonnolle.
Pikku hiljaa hän on uskaltautunut myös joikaamaan.
– Ujosti joikaan. Se on vasta kuoriutumassa ulos. En ole vielä tarpeeksi hyvä.
Hilda Länsman ja Ulla Pirttijärvi osaavat.
Syntistä ja pakanallista joikua uudella tavalla
Pohjoisessa kasvanut Hildá Länsman asuu nykyisin Helsingissä, kuten moni muukin saamelainen. Hän esiintyy useissa kokoonpanoissa ja opiskelee Sibelius-Akatemiassa.
– Ammennan musiikissani saamelaiskulttuurista, johon olen kasvanut ja siihen kuuluu joikaaminen.
Länsmanin on vaikea ymmärtää, etteivät kaikki edelleenkään hyväksy joikaamista.
"Kristillinen ajattelu joikaamisen synnillisyydestä ja pakanallisuudesta elää yhä." Ulla Pirttijärvi
– Vanhat uskomukset istuvat tiukassa. Kristillinen ajattelu joikaamisen synnillisyydestä ja pakanallisuudesta elää yhä.
Kappaleet kertovat muun muassa saamelaiskulttuurista ja -elinkeinoista.
– Voi olla moottorikelkan, revontulen, perhosen, suden tai vaikka poron joiku.
– Yhdessä kappaleessa riiataan, Länsman sanoo.
Se kertoo sulhasehdokkaista.
– Mammat kylillä pohtii, kuka olisi tytölle neljästä sulhosta paras. Luultavasti tyttö ei ota kilttiä ja kunnollista, vaan ottaa pahamaineisen naapurin pojan.
Saamelaisräppiä radiokanavien lähetysvirtaan
Ailu Valle, Ulla Pirttijärvi ja Hilda Länsman toivovat, että saamelaisten tekemä musiikki kuuluisi radiossa muinakin päivinä kuin kansallispäivänä. Heistä sitä kuullaan aivan liian harvoin, jos koskaan.
– Ymmärrän toki senkin pointin, että isoilla radiokanavilla musiikki on tarkkaan määritelty ja tutkittu, mikä porukkaan uppoaa. Harmittaa, että sinne ei saamelaismusiikilla pääse. Ei vaikka laulaisi englanniksi, Valle sanoo.
Kaikki kolme iloitsevat siitä, että saamelaisnuoret ovat yhä enemmän kiinnostuneita juuristaan, omalla kielellään lauletusta musiikista ja joiusta.
– On hienoa, että tulee uusia saamelaisartisteja. Esimerkiksi Norjassa monet nuoret muusikkokaverini ovat menestyneet hienosti, Hildá Länsman sanoo.
Solju ja Ailu Valle esiintyvät saamelaisten kansallispäivän kunniaksi järjestetyssä konsertissa Savoy-teatterissa Helsingissä keskiviikkoiltana.
Lue myös: