Jos kirurgian tohtori, THL:n ex-johtaja Pekka Puska (kesk.) saisi yksin päättää, nelosolutta ja lonkeroa ei näy ensi kesänä maitokauppojen hyllyillä. Alkoholin anniskelua ja myyntiä helpottava lakipaketti on parhaillaan sosiaali- ja terveysministeriössä valmisteltavana.
– Puolet suomalaisten kuluttamasta alkoholista tulee oluesta. Jos keskioluen rinnalle kauppoihin tulee a-olut ja limuviinat, on päivänselvää, että alkoholin kulutus kasvaa.
Pekka Puska nousee helmikuussa eduskuntaan Suomen Pankin johtokuntaan siirtyvän elinkeinoministeri Olli Rehnin tilalle. Puska on toisella varasijalla, mutta varasijan ensimmäinen, Juha Sipilän valtiosihteeri Paula Lehtomäki on kertonut, ettei ota paikkaa vastaan.
Keväällä Puska saanee alkoholilain eteensä. Hän pitää sen vaikutuksia selvänä: mikä kaupan ja ravintoloiden vilkastumisessa veroina voitetaan, sosiaali- ja terveysmenoissa menetettäisiin.
– Jos, ja painotan jos, laki menee läpi, on vuoren varma, että alkoholin kulutus ja ongelmat kasvavat vuosien ajan. Siinä syödään sote-säästöt, ja poliisin resursseja. Muun väittäminen on älyllistä epärehellisyyttä, Puska sanoo.
"Raha ei saa jyrätä terveyttä, Sipilä!"
Kokoomus on hoputtanut alkoholilain valmistelua, ja kansanedustaja Jaana Pelkonen (kok.) on epäillyt keskustaa lain voimaan tulon viivyttelystä.
Pekka Puskan mielestä hallitus taas on kuunnellut liiankin herkällä korvalla elintarviketeollisuutta vedotessaan panimo- ja makeisteollisuuden positiivisiin työllisyysvaikutuksiin.
– Pidän suuressa arvossa sitä, että Sipilä panee taloutta ja työllisyyttä kuntoon ja poistaa turhaa byrokratiaa, mutta raha ei saa jyrätä terveyttä. Laki on nyt, mitä lähinnä panimoteollisuus toivoi, Puska sanoo.
Keskustapuolueen omaksi oppositioksi Puska ei aio muuttua, mutta myöntää haluavansa vähän "herätellä".
– Olen joukkuepelaaja, mutta varmaan tulee myös tilanteita, joissa omasta vakaumuksesta tulee pitää kiinni.
Vakaumuksella hän viittaa kansanterveyden edistämiseen.
– Terveellisistä asioista pitää tehdä helposti saatavia ja edullisia, haitallisista hankalia ja kalliita, hän summaa keinot.
Esimerkiksi tupakkaveroa Puska korottaisi inflaation mukana niin, että tupakkatuotteiden hinta nousee muita kiivaammin.
Makeisveron poisto markkinoitiin niin, että laki muutettiin EU:n vuoksi. Ei se niin ole. Pekka Puska
"Hallitus hosui ja poisti makeisveron"
Hallitus hätiköi terveyden kustannuksella Puskan mukaan silloinkin, kun talouspoliittinen ministerivaliokunta päätti 2015 poistaa makeis- ja jäätelöveron. Lakimuutos tulee voimaan vuoden 2017 alussa. Perusteluissa viitattiin Euroopan unionin komissioon, joka olisi vaatinut kilpailusäädöksiin vedoten Suomea luopumaan laista.
Virheellinen väite, sanoo Puska. Hänen mukaansa komissio ei pakottanut tai määrännyt suomalaisia yhtään mihinkään, vaan hallitus vastasi karkkiteollisuuden pyyntöön.
– Tätä on markkinoitu niin, että laki muutettiin EU:n vuoksi. Ei se niin mennyt. Karkkiteollisuus lähetti kirjeen komissiolle, ja komissio lausui, ettei se tykkää tilanteesta, mutta ei kieltänyt mitään, Puska puuskahtaa.
Puska olisi pitänyt lain entisellään.
– Ilman muuta. Tarvittaessa erimielisyys olisi ratkaistu vaikka tuomioistuimessa.
Laajennettu karkkivero vanhan tilalle
Suomalaiset ovat ylipainoisempia kuin koskaan, sokerin kulutus näkyy erityisesti lasten lihomisessa. Samaan aikaan makeis- ja jäätelöveron poisto jätti yli sadan miljoonan loven verotuloihin.
Tähän ovat heränneet kansanedustajat lähes kaikissa puolueissa, ja Puska on mukana joukossa, joka haluaa raskaasti sokeroidut tuotteet verolle.
Pelkkä sokerivero ei Puskan mukaan toimi, hänen mukaansa tarvitaan laajempi, terveysperusteinen haittavero.
– Pelkkää sokeria on mahdoton verottaa, on tuhansia tuontituotteita joissa on murunen sokeria. Teknisesti on pakko mennä tiettyjen tuotteiden verottamisen kautta.
Monen navetan takana meinasin saada turpaan. Sama oli tupakkalakien kanssa.
Turpaan meinasi tulla, ja monta kertaa
Raivo nousee, kun ihmisiltä viedään tupakka, herkut ja muut paheet, siihen Puska on tottunut. Hän aloitti terveysvalistuksen tupakkaa ja kovia rasvoja vastaan nuorena lääkärinä 70-luvulla Pohjois-Karjalassa, jossa sydän- ja verisuonitaudit tappoivat suomalaisia ennenaikaisesti.
Keski-ikäiset miehet kulkivat nitrot taskussa. Puska tajusi, ettei sata uutta sairaalaa ratkaise sydänongelmaa, jos elintottumukset eivät muutu. Helposti se ei tapahtunut.
– Monen navetan takana meinasin saada turpaan. Meijeritiloilla nimeni oli pahin kirosana. Sama oli tupakkalakien kanssa, Puska muistelee valistusretkiään.
"Hyvät hiilarit ovat ruokavalion perusta"
Suomalaista enää 15 prosenttia tupakoi, ja ihmisillä on entistä enemmän terveitä elinvuosia edessään. Ravinto ei silti lakkaa kiihdyttämästä.
Tämä on Pekka Puskan mukaan selviö, sillä ruoka ei ole vain energiaa, vaan juhlia, perinteitä, kulttuuria, ekologiaa ja monelle myös elinkeino. Mutta kun terveydestä puhutaan, yksilön kokemus ei riitä kamppailemaan tilastojen kanssa.
Tieteen vaakakupissa painaa enemmän vuosikymmenten seuranta ja laajat otokset.
– Jokaisella on oikeus kokemukseensa, mielipiteeseensä, ja oikeus syödä miten haluaa. Epäterveellistä ruokavaliota ei silti pitäisi perustella terveydellä. Näyttö terveelliisestä ruokavaliosta on tavattoman kova.
Terveyserot kasvavat. Osa ihmisistä viilaa ruokavalion huippuunsa, osa syö mitä nopeasti halvimmalla saa. Mikä on tohtorin helppo vastaus terveelliseen syömiseen?
– Ruokavalion perusta pitää olla hyvissä hiilihydraateissa. Kokojyväviljatuotteet, erilaiset juurekset, ruisleipä, puuro, niitä paljon. Sokeria ja muita nopeasti imeytyviä hiilareita mahdollisimman vähän.