– Haluan kantaa vastuuni ja tehdä suunnan kääntämiseksi tarvittavat päätökset. Emme voi siirtää laskua tämän päivän hyvinvoinnista tuleville sukupolville, sanoi pääministeri Juha Sipilä harvinaislaatuisessa televisiopuheessaan Suomen kansalle.
Mutta milten tämän vuoden uutiset muuttivat tämän päivän ja huomisen lasten tulevaisuutta?
Oikeus kokopäivähoitoon nykyistä harvemmalla – ryhmäkoot säilyvät pk-seudulla
Vuoden ehkäpä suorin lapsiin vaikuttava päätös on päivähoito-oikeuden muuttaminen. Hallitus ei enää pakota kuntia järjestämään kokopäiväistä päivähoitoa kaikille halukkaille, vaan esimerkiksi työttömien lapset saavat lähtökohtaisesti vain 20 tuntia hoitoa. Helsinki pitää kiinni päivähoidosta entiseen tapaan, mutta ainakin Vantaalla päivähoito-oikeudesta nipistetään. Espoossa asiaa vielä mietitään.
Myös ryhmäkoot saisivat hallituksen puolesta kasvaa, mutta yksikään pääkaupunkiseudun kolmesta suuresta kaupungista ei ole siihen tarttumassa.
Koulujen rahoista tapeltiin Helsingissä
Helisingissä vääntö varhaiskasvatuksen, opetuksen ja sosiaali- ja terveydenhoidon leikkauksista kävi kuumana kaupunginjohtaja Jussi Pajusen budjettiesityksen jälkeen, mutta lopulta valtuusto löysi sovun ja koulut säästyivät suuremmilta leikkauksilta.
Korkeakoulutuksesta nipistetään
Hallitus sensijaan päätti viedä rahaa korkeakouluilta ja yliopistoilta sekä vähentää opintotukia. Nuoret nousivat vastarintaan kesäkuisessa mielenosoituksessa Helsingin kansalaistorilla. Syksyn uutiset Helsingin yliopiston yt-neuvotteluista sai yliopisto-opiskelijat vihaisiksi ja valtaamaan Porthanian. Myös henkilökunta on harkinnut lakkoa.
Heidän mielestään leikkaukset vaarantavat tutkimuksen ja tulevaisuuden nuorten koulutuksen.
Helsingin yliopiston oppilaiden kulttuurikirjo voi köyhtyä, mikäli suunnitelmat EU- ja ETA-alueen ulkopuolisten opiskelijoiden lukukausimaksuista toteutuvat.
Vähemmän palkkaa, mutta paremmat mahdollisuudet saada töitä?
Tämän päivän aikuiset marssivat joukolla Rautatientorille protestina hallituksen aikeille leikata työelämän etuja. Tähän asti työntekijöiden palkat ovat kasvaneet ja lomaedut parantuneet, mutta nyt ministerit osoittavat päinvastaista suuntaa.
Hallituksen tähtäimessä on kustannuskilpailukyvyn parantaminen, jotta maahan tulisi lisää työpaikkoja – esimerkiksi lukuisille työttömille nuorille. Uudellamaalla alle 25-vuotiaiden työttömien määrä on kolminkertaistunut vuodesta 2008.
Pieniä asuntoja ja uusia tornitalokeskittymiä
Kolmen ässän reseptin lopputulosta tulevat polvet voivat aikanaan arvioida vaikkapa miniasunnoissa. Ne ovat niin pieniä, että Sato joutui hankkimaan erityisluvan nykymääräysten rikkomiseen Vantaalle kaavaillulla kokeilualueella.
Tulevaisuudessa tuhannet helsinkiläiset asuvat Pasilan tornitalojen ympäristössä ja Kalasatama on keskeinen asuin-, ostos- ja palvelukeskus. Asuintaloja on myös kaupunkibulevardien varrella, jossa nyt ei meinaa kuulla edes omia ajatuksia moottoritieliikenteen melulta.
Lentoasemalle nykyajan lapset matkaavat vartuttuaan kehäradalla, joka on heille jo itsestäänselvyys. Sensijaan muistot M-junasta elävät enää mummojen ja vaarien mielissä. Päätepysäkillä latautuva sähköbussi on jo arkipäivää ja osa menopeleistä kulkee tyystin ilman kuljettajaa. Kantakaupungista saattaa päästä Kruunuvuorenrannan asuinaluelle raitiovaunulla meren yli.
Netistä tilatut paketit toimitetaan kotiovelle ehkä pienellä kopterilla.
Turvapaikanhakijat herättivät ristiriitaisia tunteita
Vuonna 2015 maailman kriisit tulivat aiempaa näkyvämmin myös Suomalaisten arkeen. Päätösten rinnalla merkittävää oli kykenemättömyys toimia ajoissa.
Muunmuassa arabikevään sytyttämiä liekkejä Syyrian ja Irakin alueella ei saatu sammumaan ainakaan tänä vuonna. Siksi yhä useampi tulevaisuuden helsinkiläinen tai hänen vanhempansa on saapunut tänne paetessaan kotimaansa sekasortoa.
Kolmisenkymmentätuhatta turvapaikanhakijaa riitti sekoittamaan suomalaisen pakolaispolitiikan pelinappuloita. Suuri osa turvapaikan saaneista asettuu ennemmin tai myöhemmin pääkaupunkiseudulle.
Tänä vuonna vastaanotto oli ristiriitainen.
Mielenosoittajat sekä tukivat että vastustivat mm. maahanmuuttoa, tiukempia rajoja ja suurmoskeijaa. Alaikäisten vastaanottokeskusta häirittiin Espoossa kahdesti ja monikulttuurisessa Vuosaaressa nuristiin vastaanottokeskuksesta.
Toisaalta metropolin asukkaat toivottivat tulijat tervetulleiksi, ilmoittautuivat joukolla vapaaehtoistyöntekijöiksi, tarjosivat majapaikkaa jopa omista kodeistaan ja kokosivat turvapaikanhakijoita pelaamaan jalkapalloa.
Pelkoa herätti poliisin ilmoitus pääasiassa ulkomaalaisten tekemien puskaraiskausten piikistä.
Odottaako lapsiamme ilmastopakolaisvyöry?
Jos meidän sukupolvellamme on vaikeuksia nyt nähtyjen muuttovirtojen kanssa, miten tulevat polvet selviävät, jos varoitukset paljon suuremmasta ilmastopakolaisten vyörystä toteutuvat?
Vyöryn välttämiseksi tehtiin metropolissa ainakin jotain.
Ympäristöjärjestöjen mielestä vuoden suurin paikallispoliittinen saavutus oli Helsingin toisen kivihiilivoimalan sulkemispäätös. Espoossa alettiin porata Suomen syvintä reikää, josta voi monistettuna tulla merkittävä puhtaan energian lähde koko maassa. Aurinkosähkön tuottamisesta on tullut entistä useammin halvempaa kuin sähkön ostaminen ja myös aurinkovoimaloiden suuruuskilpailun kärki vaihtui pariin otteeseen.
Maailman merillä käytävässä aaltovoimaloiden kilpajuoksussa täkäläiset keksinnöt Waveroller ja Pingviini jatkoivat kärkikahinoissa.
Suurin huomio oli luonnollisesti Pariisissa, jossa maailman maat allekirjoittivat historiallisen ilmastosopimuksen.
Ehkäpä tulevien polvien kannalta suurin merkitys onkin sillä, mihin nämä päätökset oikeasti johtavat.