Kansa ei enää usko, että teknologisoituvassa maailmassa voisi luoda itselleen vaurautta kovalla työnteolla. Republikaanien Donald Trumpin vaalivoitto on siitä uusin todiste, arvioivat suomalaiset Yhdysvaltojen-kaupan asiantuntijat. Äänestäjät haikailevat paluuta vanhaan maailmaan.
Tämä on myös paluuta menneisyyteen luvanneen Trumpin ongelma lähikuukausina.
Miten kääntää kehitystä taaksepäin?
– Teknologinen kehitys jatkuu sellaisena vaikka tekisit mitä. Yritysten arvoketjut perustuvat tuotteiden ja niiden osien vapaaseen liikkuvuuteen, ja tuotanto määräytyy sen mukaan, missä tuotetta kannattaa valmistaa, sanoo Stefan Lindström, joka vastaa Yhdysvaltain talous- ja kauppasuhteista ulkoministeriössä.
Niinpä suuri kysymys kuuluu nyt, miten Trump alkaa toteuttaa vaalilupauksiaan.
Jos tavoite on lisätä kansakunnan vaurautta, suojatullit ja tariffit toimivat tavoitetta vastaan. Yli 41 miljoonaa yhdysvaltalaista työpaikkaa on – republikaanisen – US Chamber of Commerce -kauppakamarin mukaan riippuvaisia ulkomaankaupasta. Sikäläisten yritysten mahdollisista asiakkaista 95 prosenttia on maan rajojen ulkopuolella.
Yrittäjänä Trump luultavasti ymmärtää tämän.
"Miljoonia uusia työpaikkoja" – mistä?
Trump painotti puheessaan heti vaalien jälkeen miljoonien uusien työpaikkojen luomista. Miten hän ne luo?
– Se on varmaan myös hänelle helpommin sanottu kuin tehty. Moni maa on yrittänyt aiemminkin tuoda Kiinaan vietyjä työpaikkoja takaisin, mutta se ei ole ihan helppo rasti, Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies huomauttaa.
Yleensä työpaikkoja tuo vain talouskasvu, ja siihen tarvitaan kaupankäyntiä muiden maiden kanssa.
"Vapaakauppa on pahasta" – mutta kenen kanssa?
Toinen kysymys on, miten Trump toteuttaa uhkauksensa eri kauppasopimusten purkamisesta tai minkä maiden kanssa hän haluaa vapaakauppaa.
Vaalikampanjan aikana myös Hillary Clinton vastusti sosiaalisten ja ympäristöarvojen polkemista, mutta kumpikin ehdokas syytti siitä ennen kaikkea Kiinaa sekä Aasian ja Tyynenmeren alueen maita.
– Pitää erottaa toisistaan esimerkiksi TPP (Yhdysvaltain ja Tyynenmeren valtioiden vapaakauppasopimus) ja TTIP (Yhdysvaltain ja EU:n välinen kauppasopimus). Jälkimmäinen ei ollut kummankaan kandidaatin hampaankolossa, koska osapuolten arvomaailma on sama, ulkoministeriön Stefan Lindström sanoo.
Uskaltaako Trump kurittaa Kiinaa?
Kansainvälisen kauppakamarin ICC:n johtaja Timo Vuori uskoo, että jatkossa paine kohdistuu "maailmantalouden vapaamatkustajiin" eli esimerkiksi Kiinaan. Vapaamatkustajilla hän tarkoittaa maita, jotka eivät noudata kansainvälisiä sitoumuksia lahjonnassa, ympäristöasioissa tai työehdoissa.
– Kiinaa ei ole toistaiseksi kukaan vielä uskaltanut laittaa puun ja kuoren väliin, vaikka se ei noudata esimerkiksi Maailman kauppajärjestön WTO:n sopimuksia, Vuori sanoo.
Eurooppakin kärsii Kiinan terästeollisuuden ylikapasiteetin vuotamisesta maailmalle. Helppoa Kiinan ojentaminen ei tosin ole Trumpin Yhdysvalloillekaan, koska maat ovat jo tärkeitä kumppaneita toisilleen.
Kiina on ylivoimaisesti suurin sijoittaja Yhdysvaltojen valtionvelkaan.
– Trumpin uskottavuus menee lopullisesti, jos hän ei vie näytelmää loppuun asti. Mutta loppunäytös voi olla erilainen kuin kuvittelimme. Kun kerran sikäläinen talouselämä on vahvasti sitä mieltä, että muuria ei voi rakentaa eikä ulkomaankauppaa lopettaa, niin eihän Trump hullu voi tässä suhteessa olla, Vuori arvioi.
Miten purkaa olemassaolevia sopimuksia?
Näin ollen TTIP:n hiominen voisi suomalaisten mielestä hyvinkin jatkua ensi vuonna, kunhan Trump on koonnut hallintonsa.
Taustaoletuksena on, että hän haluaisi liittoutua juuri eurooppalaisten kanssa; TTIP olisi niin merkittävä sopimus, että se määrittelisi muitakin maailman vapaakauppasopimuksia.
– On vaihtoehto, että EU ja Yhdysvallat pääsevät sopimukseen kaupan standardeista. Tai on toinen vaihtoehto, että kiinalaiset tekevät ne säännöt. Tässä mielessä olisin varovaisen toiveikas TTIP:n suhteen, Jyri Häkämies sanoo.
Trump on myös sanonut purkavansa Nafta-vapaakauppasopimuksen Meksikon ja Kanadan kanssa. Sekin on helpommin sanottu kuin tehty.
– Naftan rakenne on sellainen, että sitä ei tuosta vain revitä auki. On kymmeniä tuhansia amerikkalaisia yrityksiä, joiden koko arvoketju ja toiminta perustuu sopimuksen olemassaoloon, Lindström toteaa.
Lähentyykö Yhdysvallat Britanniaa?
On myös mahdollista, että Yhdysvallat kääntyy nyt entistä enemmän ikivanhan liittolaisensa Britannian puoleen. Kun Britannia lähtee EU:sta, noin neljännes EU:n ja Yhdysvaltain välisestä kaupasta poistuu.
– Trumpkin tarvitsee liittolaisia, ja kyllä hän niitä varmasti ainakin Britanniasta etsii. Jonkinlainen kahdenvälinen sopimus niiden välillä voi hyvinkin olla mahdollinen, sanoo Johanna Jacobsson, joka on kansainvälisen kauppaoikeuden tutkija Madridissa.
Ketkä ovat Trumpin luotetut?
Suurin ongelma Trumpin voiton jälkeen on ennakoimattomuus. Jos uusi presidentti olisi ollut kuka tahansa muu republikaanipuolueen ehdokas, hänen neuvonantajansa olisivat olleet suomalaistenkin hyvin tuntemia.
Trump ei ole kuitenkaan ottanut avustajakuntaansa yhtään edustajaa republikaanien "peruslistalta". Kumppanimaissa ei siis tiedetä, kuka Yhdysvaltain tulevaa politiikkaa alkaa toteuttaa.
– Mikä tahansa kaupankäynti ja investointi edellyttää ennakoitavuutta. Nyt se ennakoitavuus puuttuu, Lindström sanoo.
Asiantuntijat luottavat nyt siihen, että lopulta remmiin astuvat kokeneet neuvottelijat ja politiikan tekijät. Päästyään valtaan populistien keinot usein loppuvat, ja he etsivät tuekseen kokeneita tekijöitä.
Trump tarvitsee apua esimerkiksi siinä, miten Yhdysvaltain kongressin kanssa toimitaan.
Miten yhteinen kieli löytyy?
Yhteisen kielen löytäminen on yksi suurimpia haasteita muun maailman suhteissa Trumpiin.
Stefan Lindström kertoo tavanneensa Trumpin neuvonantajia useasti syksyn aikana. Heidän viestinsä on ollut, että "koettakaa lukea Trumpia rivien välistä".
Trumpin ilmaisut ovat hyvin suoria ja viesti pelkistetty, minkä takia kauppaneuvottelijoilla ja diplomaateilla on tottumista hänen ilmaisuunsa. Trump tulee politiikan ulkopuolelta ja puhuu eri kieltä kuin diplomaatit yleensä.
– Kun me sanomme, että käsityksesi saattaa perustua väärinymmärrykseen, Trump sanoo suoraan, että olet väärässä, Lindström kuvaa.
Mitä tapahtuu seuraavaksi?
Nyt kauppaneuvottelijat ja Washingtonin suurlähetystö alkavat seurata, mitä Trumpin "transitiotiimi" eli välivaiheen hallinto tekee ennen Trumpin virkaan astumista ensi vuoden alussa. Diplomaatit seuraavat transitiotiimin politiikkalinjauksia ja solmivat henkilökohtaisia suhteita siihen.
Neuvotteluja käydään myös yhdessä muiden EU-maiden edustajien kanssa, koska Suomi kuuluu samaan sisämarkkina-alueeseen.
– En usko, että Trump on niin radikaali kuin hän on sanonut. Liikemiehenä hän ymmärtää, että kaikkea mitä hän on sanonut, ei voi toteuttaa, sanoo Johanna Jacobsson.
Jacobsson uskoo silti, että Yhdysvallat on tulevaisuudessa selvästi aggressiivisempi kauppapolitiikassa. Hän ei sulje pois myöskään kauppasodan mahdollisuutta. Se syntyy, jos Trump alkaa asettaa tulleja ja tariffeja, jolloin kauppakumppanit ryhtyvät vastatoimiin.
– Jos Yhdysvallat alkaa asettaa tulleja ulkomaalaiselle tuonnille, on EU:n yhtenäisyys tärkeämpi kuin koskaan, Jyri Häkämies sanoo.