Kellopeliappelsiini (A Clockwork Orange) on Stanley Kubrickin elokuva, joka perustuu brittikirjailija Anthony Burgessin samannimiseen romaaniin. Elokuva herätti ilmestyessään 1971 valtavasti huomiota väkivaltaisuutensa vuoksi. Sen tarkkaan piirretty estetiikka, pääasiassa klassisesta musiikista koostuva ääniraita ja vaikuttava näyttelijä Malcolm McDowell pääroolissa, kuitenkin vakuuttivat yleisön.
Elokuva on myöhemmin valittu muun muassa yhdeksi kaikkien aikojen parhaimmista brittielokuvista.
The Guardian -lehti on pyytänyt Kellopeliappelsiini-elokuvan pääosan esittäjää, näyttelijä Malcolm McDowellia muistelemaan elokuvan tekemistä tulevan Stanley Kubrick -näyttelyn vuoksi.
McDowell kertoo viettäneensä yhdeksän pitkää kuukautta yhdessä Kubrickin kanssa ennen, kuin ohjaaja käynnisti kuvaukset.
– Katsoimme hirveitä, väkivaltaisia elokuvia muun muassa keskitysleireistä. Stanley ajatteli, että niitä näytettäisiin henkilöhahmolleni Alexille elokuvan “torjumisterapiassa”.
Kellopeliappelsiinin päähenkilön Alexin elämä pyörii väkivallan ympärillä. Hän hakkaa jengiläistensä, drugiensa, kanssa kadulla ja kerää uhreiltaan kaiken irtaimen. Lopulta Alex päätyy vankilaan ja osallistuu kokeelliseen ja rankkaan Ludovico-hoitoon.
Elokuvan ikoniseksi tunnusmerkiksi nousi väkivaltaisen Alexin ja hänen jenginsä valkoinen asu, jota korostettiin erikoisilla päähineillä. Alexilla oli päässään knalli. Puku syntyi summamutikassa, kertoo McDowell.
– Stanley kysyi minulta, millaisena näkisin Alexin ja hänen jenginsä. Siis miltä he näyttäisivät ja miten pukeutuisivat. Autossani sattui olemaan krikettikamppeet. Puin kokovalkoisen peliasun päälleni.
– Kubrick ihmetteli peliasun alasuojaa ja pyysi minua pukemaan sen housujen päälle. Siinä se sitten oli, kertoo McDowell Guardianille.
Kubrick ja Marlon Brando eivät sopineet yhteen
Stanley Kubrick syntyi Yhdysvalloissa ja aloitti elokuvauransa siellä.
Muutaman kohtuullisen menestyksen jälkeen hän luuli saaneensa käsiinsä kultakimpaleen. Tekeillä oli elokuva Vihan riivaama ja pääosaan oli saatu kuuma tähti Marlon Brando. Kubrick ja Brando osoittautuivat kuitenkin yhtä jääräpäisiksi ja yhteisen elokuvan tekeminen kävi mahdottomaksi. Vihan riivaama valmistui vuonna 1961, mutta sen ohjasi Marlon Brando, ei Stanley Kubrick.
Kubrick ohjasi vielä yhden elokuvan Hollywoodissa. Spektaakkelimainen Spartacus menestyi hyvin, mutta Kubrickin mitta oli tullut täyteen Hollywoodia. Hän muutti ja jäi loppuiäkseen Englantiin.
Mantereen vaihdon jälkeen ohjaajan ura lähti lentoon. Lolita, Tohtori Outolempi , 2001: Avaruusseikkailu ja Hohto ovat ilmaisultaan kokeellisia, mutta yleisön rakastamia. Kubrickin elokuvista viisi on valittu Internet Movie Database -elokuvasivuston sadan parhaan elokuvan joukkoon.
Ristiriitainen persoona ei luultavasti saisi ohjata tänä päivänä
Stanley Kubrickin nimi on noussut toistuvasti esiin #metoo-keskustelussa. Ohjaajan kerrotaan kohdelleen Hohto-elokuvassa näytellyttä Shelley Duvallia monin tavoin kaltoin elokuvan kuvauksissa. Hohdossa näyttelemisen on kerrottu suistaneen Duvallin mielenterveyden raiteiltaan.
Malcom McDowell kertoo, ettei Kubrick ollut kovinkaan kiinnostunut hänenkään hyvinvoinnistaan. Kellopeliappelsiinissa on kohtaus, jossa Alexille pakkosyötetään väkivaltakuvastoa. Hänen silmänsä pidetään auki metallisilla levittimillä.
– Silmäni puudutettiin kohtausta varten. Yleensä levittimiä käytetään silmäleikkauksissa ja niiden aikana potilas makaa pitkällään. Minä kuitenkin istuin pystyasennossa. Kohtauksen kuvaamisen aikana metalliset pidikkeet lähtivät liukumaan ja raapivat silmieni sarveiskalvoja. Kun puudutus lakkasi, silmiini koski niin hirveästi, etten voinut muuta kuin hakata päätä seinään, muistelee McDowell Guardian-lehdelle.
Näyttelijän mukaan hänen tuskansa ei juurikaan hetkauttanut ohjaajaa. Kubrick oli huolissaan vain siitä, milloin päästäisiin taas kuvaamaan.
Psykologinen väkivalta ei katoa maailmasta
Malcolm McDowellin mukaan yhä uudet sukupolvet löytävät leffan. Kellopeliappelsiinin hätkähdyttävä väkivalta ei McDowellin mukaan kuitenkaan ole sen suosion syy. Leffan juju oli ja on yhä psykologisessa otteessa. Kysymys ihmisen itsemääräämisoikeudesta on yhä mitä ajankohtaisin.
Kun kuvaukset olivat ohi McDowell ajoi Cornwalliin, Iso-Britannian läntisimpään kärkeen. Hän vietti aikaa yksin ja vaelteli nummilla. Raaka kuvasto pyyhkiytyi hänen mielestään. McDowell ei rikastunut elokuvalla, vaikka siitä tuli jättimenestys. Rahat menivät ohjaajan taskuun. Näyttelijä ei kanna siitä kaunaa. Hän ja Kubrick piirsivät yhdessä Alex-hahmon elokuvahistoriaan.
London Design Museum -museo avaa Stanley Kubrick -näyttelynsä 26 huhtikuuta. Näyttelyssä on esillä myös Kellopeliappelsiini-elokuvan julisteen suunnitelleen Philip Castlen töitä. Stanley Kubrick kuoli sydänkohtaukseen kotonaan Harpendenissa, Englannissa vuonna 1999.