Maaliskuussa 2016 Mohammad istui Keskusrikospoliisin Lapin yksikön kuulusteluhuoneessa. Samana päivänä hänen asuntoonsa oli tehty kotietsintä.
Sitä ennen hänen puhelintaan oli kuunneltu noin kahden kuukauden ajan.
Kuulustelija esitti Mohammadille kymmeniä kysymyksiä tulkin välityksellä. Mohammad vastasi.
– Olen vain ihmeissäni tästä tilanteesta, Mohammad totesi poliisimiehelle kuulustelun aikana.
Poliisi oli saanut edellisvuoden lopulla ilmoituksen, jonka mukaan Mohammad olisi kertonut olevansa Isis-terrorijärjestön jäsen ja suunnittelevansa aseiden ja räjähteiden tuomista Eurooppaan ja Suomeen. Aseilla ja räjähteillä oli tarkoitus järjestää iskuja Suomeen.
Ilmoittajan mukaan Mohammad olisi myös tiedustellut suhteita luotettaviin ihmissalakuljettajiin.
Poliisi kertoo, että ilmoittaja oli huolestunut Mohammadin puheista.
Yleisesti ajateltiin, kun sota- ja terrorismirikospykäliä tehtiin, että niitä ei käytännössä tulla juuri soveltamaan. Sakari Melander, rikosoikeuden professori
Mohammad oli ehtinyt olla Suomessa vasta muutamia kuukausia. Hän oli tullut hakemaan turvapaikkaa Suomesta ja asui Rovaniemellä sijaitsevassa vastaanottokeskuksessa.
Mohammad kertoi Suomen viranomaisille, että Irakissa hänen veljensä oli tapettu. Myös Mohammadia oli tämän oman kertomuksen mukaan yritetty ampua.
Poliisi epäili Mohammadia terroristisessa tarkoituksessa tehtävän rikoksen valmistelusta.
Mohammad ei ole miehen oikea nimi, sillä epäily ei lopulta pitänyt paikkaansa. Kuulusteluissa Mohammad kertoi vastustavansa Isisiä ja kiisti syyllisyytensä jyrkästi.
Poliisin telekuuntelussa ja kotietsinnässä ei tullut esiin näyttöä siitä, että mies olisi todella valmistellut terroristista tekoa.
Miksi Mohammadista tehty ilmoitus johti kahden kuukauden telekuunteluun, kuulusteluun ja kotietsintään, kun taas vuotta myöhemmin Turussa tehty samankaltainen ilmoitus Abderrahman Bouananesta ei? Palataan siihen myöhemmin.
Yli 30 sota- ja terrorismirikostutkintaa
Sota- ja terrorismirikokset saavat runsaasti palstatilaa, sillä ne ovat olleet Suomessa rauhan aikana harvinaisia.
Ylen A-studio selvitti, millaisia sota- ja terrorismitapauksia poliisi on tutkinut viime vuosina. Selvityksen perusteella löytyi kolme teemaa, joihin aloitetut esitutkinnat liittyivät.
Ensimmäinen teema ovat Suomeen kohdistuneet terroriuhkat. A-studion selvityksestä käy ilmi, että poliisi on tutkinut Turun puukotusten lisäksi kolmea muuta tapausta, joissa on epäilty Suomeen kohdistuvaa terroriuhkaa.
Yksi näistä terroriuhkista on jo julkisuudessa aiemmin kerrottu Temppeliaukion kirkkoon kohdistunut uhka. Kahdesta tapauksesta ei ole kerrottu ennen A-studion selvitystä.
Toisena teemana nousee vierastaistelijaksi matkustaminen, jossa suomalainen päättää lähteä ulkomaille taistelemaan mahdollisen terrorijärjestön riveihin.
Tämä liittyi yksittäisen maahanmuuttajataustaisen henkilön käyttäytymiseen tässä oikeassa maailmassa sekä tuolla virtuaalitodellisuudessa. Kimmo Huhta-aho, tutkinnanjohtaja
Kolmas teema on ulkomailla tapahtuneet sota- ja terrorismirikokset eli tyypillisesti teko, joka on tapahtunut ennen henkilön saapumista Suomeen, kuten poseeraaminen valokuvassa vihollistaistelijan ruumiin kanssa.
Kaikkiaan poliisi on tutkinut vuodesta 2014 lähtien ainakin 34 sota- ja terrorismirikosta. Näistä 14 tapausta on yhä kesken.
Suurin osa keskeneräisistä esitutkinnoista on sellaisia, joissa vierastaistelijaksi lähteneen epäillään kuolleen, mutta virallista vahvistusta asiasta ei saada.
20 tapausta on päätetty, ja vain seitsemän niistä on edennyt oikeuteen. Loppujen 13 tutkinta oli lopetettu.
KRP:n ylikomisario Tero Haapalan mukaan luvuissa näkyvät sota- ja terrorismirikostutkintaan liittyvät ongelmat.
– Se kertoo osin siitä haasteellisuudesta ja ympäristöstä, jossa tutkintaa on jouduttu tekemään. Jos rikos on tapahtunut ulkomailla, meillä ei ole siellä toimivaltaa. Olemme sen maan viranomaisen avun varassa, Haapala luonnehtii.
Rikosoikeuden professori Sakari Melander uskoo, että tapauksia on tullut tutkintaan enemmän kuin odotettiin.
– 34 tutkintaa ei ole ihan vähäinen määrä. Yleisesti ajateltiin, kun sota- ja terrorismirikospykäliä tehtiin, että niitä ei käytännössä tulla juuri soveltamaan, mutta selkeästi näitä juttuja alkaa nyt olla, Melander toteaa.
Viranomaisten tiedotuslinja terrorismiin liittyvissä asioissa on ollut erittäin niukka. Ennen Ylen selvitystä poliisi on antanut hyvin yleisluontoista ja joskus jopa epämääräistä tietoa tutkinnassa olevista sekä lopetetuista sota- ja terrorismirikoksista.
Jutussa kerrotut, yksittäiset tapaukset avaavat poliisin tietoon tulleita sota- ja terrorismirikollisuuteen liittyviä epäilyjä.
Teema 1: Epäillyt uhkatilanteet Suomessa
Poliisi voi lopettaa tapauksen esitutkinnan, jos käy ilmi, ettei tapauksessa ole syytä epäillä rikosta. Tai ainakaan epäilyille ei löydy näyttöä.
Näin kävi suurimmassa osassa Ylen läpikäymissä lopetetuissa terrorismitutkinnoissa, kuten myös jutun alussa kuvatussa Mohammadin tapauksessa.
– Henkilö kertoi kuulusteluissa, että hän tosiaan oli tällaista keskustelua vellonut jossain vaiheessa, mutta kaikki on ollut huumoria, tutkinnanjohtaja Jukka Lakkala kertoo.
Valtaosa tutkinnoista lopetetaan, koska hankitut tiedot eivät osoita rikoksen tapahtuneen.
– Saattaa olla jonkinlainen kontakti tai epäillyt tuntevat henkilöitä, mutta se ei ole riittävä peruste, KRP:n rikosylikomisario Haapala kuvailee.
Toinen Ylen tiedossa oleva, Suomeen kohdistuva uhkatapaus tuli poliisin tietoonjoulukuussa 2017. Vinkki tuli turvallisuusviranomaiselta.
Tiedon mukaan Lounais-Suomen rannikolla asuva mies olisi valmistellut mahdollisesti Suomeen kohdistuvaa terroristista rikosta.
– Tämä liittyi yksittäisen maahanmuuttajataustaisen henkilön käyttäytymiseen tässä oikeassa maailmassa sekä tuolla virtuaalitodellisuudessa, ja siihen huoleen mitä se aiheutti, tapauksen tutkinnanjohtaja Kimmo Huhta-aho kertoo.
Asia tuli KRP:n tietoon joulun pyhien 2017 alla. Poliisi kohdisti salaisia pakkokeinoja mieheen, kuulusteli tätä ja piti myös tutkintavankina vajaan viikon.
Uuteenvuoteen mennessä tutkinta oli edennyt. Osa miehen huomiota herättäneestä käyttäytymisestä sai selityksen, mutta osa jäi pimentoon. Tutkinnan aikana kävi ilmi, että hänellä ei ollut konkreettista suunnitelmaa tai valmistelua rikoksen toteuttamiseksi, tai sitä ei ainakaan esitutkinnan aikana saatu selville.
Tammikuussa 2018 poliisi päätti lopettaa tutkinnan, sillä miestä ei ollut syytä epäillä rikoksesta.
Huhta-aho ei kommentoi, oliko tapauksessa kuitenkin syytä epäillä henkilön radikalisoituneen.
– Tämä ei ole oikeastaan esitutkintaviranomaisen asia. Luotamme tässä turvallisuusviranomaiseen, ja saamme heiltä sitten tietoja jos näitä piirteitä on joskus esiintymässä, Huhta-aho toteaa.
Vinkit eivät ole kaikki iskusuunnitelmia, vaan kaikentyyppisiä. Usein vinkki liittyy jonkun ihmisen radikalisoitumiseen. Minna Passi, suojelupoliisin viestintäasiantuntija
Kolmas Suomeen kohdistuvan terroriteon valmistelua koskeva tutkinta on saanut jo aiemmin reilusti huomiota julkisuudessa.
Oli juhannusta edeltävä viikonloppu kesällä 2017. Myöhään lauantai-iltana päivystäville poliiseille ilmoitettiin tietolähteen kautta tulleesta todenperäiseltä vaikuttavasta vihjeestä, joka poliisin mukaan viittasi vakavaan terroritekoon. Kohde oli Temppeliaukion kirkko.
Helsingin poliisilaitos alkoi jo lauantain ja sunnuntain välisenä yönä suojata kirkkoa kaikessa hiljaisuudessa. Sunnuntaina päivällä operaatio muuttui näkyväksi. Kirkon läheisyyteen tuotiin betoniesteitä ja poliisi partioi seudulla normaalia tiheämmin.
Rikoksesta epäiltiin yhtä henkilöä. Häntä myös kuulusteltiin.
Uhkatilanne pysyi voimassa yli viikon, juhannukseen 2017 asti. Vasta sen jälkeen selvisi, että uhka ei ollut todellinen.
Poliisi ei ole laatinut tapauksesta virallista esitutkintapöytäkirjaa vedoten siihen, ettei ketään lopulta epäilty rikoksesta.
Onko kolme Suomeen kohdistunutta terroritutkintaa paljon?
Jihadismiin erikoistunut tutkija Juha Saarinen sanoo, että määrä heijastaa sitä, että terrorin uhkaa Suomeen luo pienen ihmisryhmän toiminta.
Tutkintojen päättyminen puolestaan kertoo siitä, että tapauksissa ei ole ollut esimerkiksi pitkälle meneviä suunnitelmia. Saarisen mukaan jokainen poliisin tietoon tullut tapaus on huolestuttava.
Suojelupoliisi kertoo saavansa jatkuvasti erilaisia Suomeen kohdistuvia, terrorismiin liittyviä vinkkejä. Vinkkejä tulee muilta viranomaisilta, mutta myös yksittäisiltä ihmisiltä tai yrityksiltä.
– Vinkit eivät ole kaikki iskusuunnitelmia, vaan kaikentyyppisiä. Usein vinkki liittyy jonkun ihmisen radikalisoitumiseen, suojelupoliisin viestintäasiantuntija Minna Passi kertoo.
Ylen selvityksen perusteella harvat vinkeistä etenevät kuitenkaan esitutkintaan saakka.
Teema 2: Vierastaistelijaksi matkustaminen
Vuonna 2016 Turkin Ankaran suurlähetystöön ilmestyi Lounais-Suomesta kotoisin oleva nuori mies.
Kyse oli “Jouniksi” julkisuudessa nimetystä henkilöstä. Hän kertoi suurlähetystössä olleensa mukana taistelemassa terrorijärjestö Al-Nusran riveissä.
Islamistinen jihadistijärjestö Al-Nusra toimi Syyriassa vuosina 2012–2016. Al-Nusralla oli yhteyksiä terrorijärjestö al-Qaidaan.
Iso osa Suomen poliisilla tutkinnassa olleista ja edelleen olevista jutuista liittyy niin kutsuttuun vierastaistelijailmiöön.
MTV uutisoi Jounista tämän palattua Suomeen vuonna 2016.
Suomalaismies oli lähtenyt pari vuotta aiemmin Syyriaan, kun hän oli 19-vuotias. Ennen lähtöään mies oli ollut netin välityksellä yhteydessä Hollannissa asuvaan imaamiin, joka yllytti nuorta miestä matkaan.
Ylen selvityksestä käy ilmi, että miehen palattua takaisin Suomeen poliisi käynnisti tutkinnan ja epäili häntä terroristisessa tarkoituksessa tehtävän rikoksen valmistelusta.
Poliisikuulusteluissa Jounin kertomus muuttui. Hän kertoi, ettei hän ollut Syyriassa aseellisessa taistelussa vaan avustus- ja huoltotehtävissä.
Tietojen saaminen kohdemaasta eli Syyriasta osoittautui poliisille haasteelliseksi.
Muut tapauksen seikat eivät poliisin mukaan ole julkisia. Seikat liittyvät perheensisäisiin asioihin sekä epäillyn terveyteen.
Jounin paluu vuonna 2016 oli poikkeuksellinen tapahtuma, sillä tuohon aikaan harva vierastaistelijoiksi lähteneistä palasi elävänä kotiin.
Loppuvuodesta 2017 poliisi ja syyttäjä tekivät ratkaisun esitutkinnan päättämisestä. Rikoksesta ei löytynyt näyttöä.
Toisaalta ei ole aivan ongelmatonta, että näin vakavaa rikosta koskeva tutkinta päätetään kustannusperusteella. Sakari Melander, rikosoikeuden professori
Yllättävän suurta osaa tutkinnoissa näyttelee myös värväys terrorismirikoksen tekemiseen.
KRP on tutkinut värväystä ainakin kymmenessä eri tapauksessa viimeisten vuosien aikana. Esittelemme kaksi tapausta, joista toinen on yhä kesken, toinen lopetettu.
Ensimmäisessä Ylen tiedossa olevassa tapauksessa oli kyse Suomessa 2010-luvun alkuvuosina asuneesta perhekunnasta. Poliisin tietojen mukaan vuosikymmenen puolivälissä koko perhekunta matkusti Turkin kautta Syyriaan.
Kaksi perheen täysi-ikäistä nuorta miestä liittyi Syyriassa aseellisten ryhmittymien toimintaan. Vahvistamattomien tietojen mukaan molemmat ovat kuolleet.
KRP:n mukaan perhekuntaan kuului kaksi aikuista naista ja puolenkymmentä lasta tai nuorta. Perhekunnan naisia epäillään värväämisestä.
Tapauksen tutkinta on kesken. Perhekunnan olinpaikasta ei ole varmaa tietoa.
Toisessa tapauksessa kaksi pääkaupunkiseudulla asunutta miestä lähti Syyriaan kesällä 2014. KRP epäili miesten tuttavan radikalisoineen heidät ja avustaneen heidän matkaansa Syyriaan, muun muassa maksamalla matkalippuja.
Tutkinnassa kävi kuitenkin ilmi, että miehet olivat radikalisoituneet jo aiemmin, eikä kyseinen tuttava saanut heissä matkustuspäätöstä aikaan. Vielä tuolloin terrorismirikoksen tekemistä varten matkustaminen ja kyseisen matkustamisen rahoittaminen ei ollut kriminalisoitu. Kyseiset teot kirjattiin rikoslakiin joulukuussa 2016.
Myös Syyriaan lähteneistä miehistä on oma tutkinta, joka on keskeytetty. Kumpikaan ei ole palannut Suomeen ja ainakin toisen heistä epäillään kuolleen.
Teema 3: Ulkomailla tehdyt sota- ja terrorismirikokset
Kuvassa oli viisi miestä, joista yksi kohotti ruumista ylös tukasta pitäen.
Se oli voitonmerkki, kertoi Irakin armeijassa työskennellyt mies Suomen poliisille. Miehen mukaan kyseinen Al-Qaidan itsemurhapommittaja oli juossut heitä kohti. Irakin sotilaat ehtivät ampua miehen, ennen kuin hän ehti laukaista räjähteet.
Miehen mukaan kuvan otti paikallinen media. Myös KRP katsoi, että epäilty ei ollut osallistunut kuvan levittämiseen.
Kyseinen tapaus on esimerkki Suomessa lopetetuista sotarikostutkinnoista. Ylen selvityksestä kävi ilmi, että viimeisten vuosien aikana yhteensä viisi sotarikostutkintaa oli päädytty lopettamaan.
Suurin osa tapauksista liittyi konfliktialueilla otettuihin kuviin tai videoihin, joissa epäiltiin esiintyvän nyt Suomessa oleskelevia henkilöitä.
Esimerkkitapauksessa Suomen poliisi katsoi, että se täyttäisi korkeintaan lievän sotarikoksen tunnusmerkistön, sillä epäilty ei itse ollut levittänyt kuvaa kaikkien nähtäväksi.
Irakissa tehty lievä sotarikos ei ole sellainen, josta olisi syyteoikeus Suomessa.
Tietenkin aina voidaan spekuloida, ehdimmekö ajoissa puuttumaan asiaan. Jukka Lakkala, tutkinnanjohtaja
Usein sotarikostutkintojen päättämistä perusteltiin myös sillä, että Suomesta käsin olisi mahdotonta saada riittävää näyttöä rikoksista. Osassa lopettamista perusteltiin myös kustannuksilla.
Rikosoikeuden professori Sakari Melander näkee asian ymmärrettävänä ainakin siinä tilanteessa, jos kustannusperuste ei ole ainoa syy tutkinnan lopettamiselle.
– Jos kyse on lievästä teosta, rikoksen tutkinnan aiheuttamat kustannukset voivat olla epäsuhteessa rikoksen laatuun nähden, jos selvitystä on lähdettävä hankkimaan kriisialueelta. Toisaalta ei ole aivan ongelmatonta, että näin vakavaa rikosta koskeva tutkinta päätetään kustannusperusteella.
Kaksi päätetyistä sotarikostutkinnoista oli vakavampia: niissä poliisi epäili miesten osallistuneen niin kutsuttuun Camp Speicherin joukkomurhaan ja heitä epäiltiin myös terroristisessa tarkoituksessa tehdystä murhasta. Lopulta kuitenkaan kumpaakaan henkilöä ei ollut syytä epäillä rikoksesta.
Isisin sotilaat surmasivat yli tuhat vankia Irakin Camp Speicherin sotilastukikohdan lähellä kesällä 2014. Suomessa yksi kyseiseen joukkomurhaan liittyvä tapaus on edennyt oikeuteen.
Kenen tapaus päätetään tutkia?
Palataan vielä lopuksi jutun alussa kerrottuun Mohammadin tarinaan. Yksittäisen ihmisen ilmoituksesta poliisille lähti liikkeelle esitutkinta, joka kesti lähes kolme kuukautta. Siinä käytettiin muun muassa telekuuntelua ja tehtiin kotietsintä.
Mohammadiin kohdistunut rikosepäily ei lopulta pitänyt paikkaansa.
Alle vuotta myöhemmin, tammikuussa 2017, poliisi sai hieman samantapaisen ilmoituksen. Ilmoitus tuli tällä kertaa Lounais-Suomen poliisiin, josta se ohjattiin suojelupoliisille.
Ilmoituksessa kerrottiin, että vastaanottokeskuksessa asunut mies olisi radikalisoitunut. Miehen kerrottiin puhuneen terrorijärjestö Isisistä, siihen liittymisestä ja kuunnelleen nauhoitteita. Miehen kerrottiin uhanneen kolmesti tappaa erään turvapaikanhakijan.
Vinkki käsitteli Abderrahman Bouananea, joka puoli vuotta myöhemmin surmasi kaksi ihmistä ja vahingoitti kahdeksaa Turussa.
Miksi toinen samankaltainen vinkki tutkittiin ja toinen jätettiin tutkimatta?
– Tuohon aikaan erilaiset uhkaukset olivat vastaanottokeskuksissa yleisiä. Turun vihje oli ensin arvioitu paikallispoliisissa, eikä laittomasta uhkauksesta ollut kirjattu rikosilmoitusta. Vihjeen perusteella oli suojelupoliisissa kuitenkin tehty normaalit rekisteritarkastukset ja toimintasuunnitelma. Salaisten tiedonhankintakeinojen aloittaminen olisi vaatinut lisäselvityksiä, suojelupoliisin viestintäasiantuntija Minna Passi sanoo.
– Joudumme koko ajan priorisoimaan voimakkaasti toimintaamme. Myös tapahtuma-aikaan oli valitettavasti muita uhkia, jotka priorisoitiin tämän vihjeen ohi, Passi jatkaa.
Mohammadin tapauksen tutkinnanjohtaja Jukka Lakkala kertoo, että Rovaniemellä poliisi tarttui tapaukseen nopeasti, sillä kyseinen rikos olisi voinut toteutuessaan aiheuttaa pahaa jälkeä. Myös ilmoituksen laatu oli vakavasti otettava.
– Huolellisesti asioita harkitseva ihminen tulee siihen lopputulokseen, että tällainen rikos on tekeillä ja tekee poliisille ilmoituksen asiasta, Lakkala luonnehtii.
Tutkinnanjohtaja ei osaa sanoa, mikä vaikutus poliisitutkintaan joutumisella oli kyseiselle epäillylle.
– Tietenkin aina voidaan spekuloida, ehdimmekö ajoissa puuttumaan asiaan. Oliko tällaista asiaa kuitenkin jossain vaiheessa valmistelussa ja kun siihen puututtiin, niin siitä vetäydyttiin? Mutta kuten sanoin, tämä on spekulaatiota, Lakkala toteaa.
Pysyvätkö viranomaiset terrorismista epäiltyjen perässä Suomessa? Illan A-studiossa kysymystä ovat pohtimassa jihadismitutkija Juha Saarinen, suojelupoliisin erikoistutkija Pekka Hiltunen ja sisäministeriön poliisiosaston kehittämispäällikkö Tarja Mankkinen klo 21.05 alkaen. Lähetyksen juontaa Annika Damström. #yleastudio
Lue myös:
Talousrikoksia, hyväuskoisten lahjoituksia, pikavippejä – näin terrorismia rahoitetaan Suomessa